Vastakaikuu

(Huom.Klikkaa kappaleen nimeä nähdäksesi koko lyriikat.)
Mä oon metsänmies Rob Marli, suoraa mäntyviidakon uumenista
juttua muustaki ku peräpukamista
Huolehtii nyky-ihmisen tilasta
ottaa luodin aina kaverin sijasta
Tulen suoraan tuolta metsä-viidakoista
kertoo asioita, joista mul on vähän huolii
Elämä on seki jänis joka tuolla kuolii
ku ajo land rouveri yli
ei ihminen piitannut lainkaan
ei ollu aikaa jäädä sitä siihen tsekkaa
joten ajoit siis mopoa tai rekkaa
Muista täällä elää luonamme myös noita
kaikenkarvaisia metsänelukoita
Rob Marli kaupunkiviidakon Romeo
Jokamiehen omatunto, naisten intohimo ja
kalastusseuran kunniajäsen
Kertoo elämän faktoi
ilman aivoi, liian moni elää
tätä Rob Marli pelkää
ettei enää
pidetä huolta kavereista
vältytää haavereista
Ku kuunnellaan metsän sydäntä
luonto on meillä ihan lähellä
vaa ei näy sitä asfalttiviidakossa
se on piilossa mäntyviidakossa
mä elän siinä uskossa
että liian moni elää pää pusikossa (joten kuunteles nyt)
Kun rakastat naista, se ei oo satunaista, joten
älä pelkää
käsitä, ettet saa siltä selkään
sen sijaan hellästi käsitelkää
toistenne tunteet
tunteet jotka on niin tärkeet

Vastakaikuu, nyt koko metsä kaikuu
viidakossa raikuu, Rob Marlin ilosanoma
tää on tän biisin hokema
joten mitä sitä sotkemaan

Vastakaiku on niin kaunis asia
unohtuu saa moni muu kaunis asia
tässä biisissä siis, muttei elämässäniin
Rob Marli on ystäväsi vaikka,
maailma toisinaan onkin kylmä paikka
mä Juoksen kukkakedoilla päivänkakkaroita kerään
housut nilkoissa pusikosta herään
juon vain järvivettä
en pelkää luonnon ihmettä
sitä että metsä vastaa
ei tarvi aivastaa
pakokaasujen saastuttamat lapsukaiset
naiset, nuoret miehet, sekaisin tööttäilystä
odottaa tilapäivitystä
ruudulle elämän kehystää
kai seki on vastakaikuuu