Mikseri.net

#2 kirjoitettu 10.03.2007 21:04

Taakka kirjoitti:
"Rakkaus on yliarvostettua, tunteita ei ole olemassa. Tunteet ovat ihmisten keksimä tapa huijata itseään, ja viha on tunteista aidointa."


Hmm, eli viha on tunteista aidoin, mutta tunteita ei ole.. Aika paradoksaalista, eikö?

Totta kait tunteita on. Onhan eläimilläkin tunteet, muillakin siis kuin ihmisillä. Viha, rakkaus.. kaikki on olemassa. Ja on väärin väittää, ettei niitä voi nähdä ja koskea. Tunteet on niitä jotka näkyy jokaisen ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Aina.

#3 kirjoitettu 10.03.2007 21:45

Chadonna kirjoitti:


Hmm, eli viha on tunteista aidoin, mutta tunteita ei ole.. Aika paradoksaalista, eikö?


Pointti tuossa ilmeisestikin oli se, että minkäänlaisia tunteita ei ole olemassa, vaan ne ovat vain keksittyjä asioita ilman mitään merkitystä. Samainen henkilö totesi myös, että ihminen ei omista sielua, koska "sekin on ihmisen keksintö." En sitten tiedä, mitä esimerkiksi suudelmat, tai halaukset merkitsevät, jos tunteita ei ole olemassa.

#4 kirjoitettu 10.03.2007 21:52

wiren kirjoitti:
tunteita on, mutta kenelle?


Hyvä kysymys. Tällä hetkellä olen juuri tuollaisessa tilanteessa - olen viimein oppinut rakastamaan, kiitos entisen tyttöystäväni, joka tosin teeskenteli kanssani aika rankasti. Nyt puuttuukin se, jolle voisin osoittaa omistavani rakkautta. Ei asialla muuten niin väliä ole, mutta en välttämättä haluaisi kokea taas tunteettomuutta, joten nyt, kun niitä tunteita on, niiden jakaminen olisi tulevaisuutta ajatellen tärkeää. Kysymys kuuluukin; kuka suostuisi vastaanottamaan ne ja todistamaan, että merkitsen jotakin, sitäkään, kun en enään suostu uskomaan sanoin. "Välitän sinusta" ei merkitse minulle yhtään mitään, koska kyseinen lausahdus ei ole pitänyt vielä yhdenkään "ystävän" kanssa paikkaansa, vaan jokainen on syystä tai toisesta "heittänyt roskiin."

#5 kirjoitettu 10.03.2007 21:53

Taakka kirjoitti:
Chadonna kirjoitti:


Hmm, eli viha on tunteista aidoin, mutta tunteita ei ole.. Aika paradoksaalista, eikö?


Pointti tuossa ilmeisestikin oli se, että minkäänlaisia tunteita ei ole olemassa, vaan ne ovat vain keksittyjä asioita ilman mitään merkitystä. Samainen henkilö totesi myös, että ihminen ei omista sielua, koska "sekin on ihmisen keksintö."


*angst, angst*

#6 kirjoitettu 10.03.2007 21:59

Tunteet ovat yhtä kiinteä osa olemassaoloamme kuin järkeilykin. Tunteet, ajatukset ja aistit ovat toisiinsa erottamattomasti kietoutuneita ilmiöitä. Kuuluu ihmisyyteen.

#7 kirjoitettu 10.03.2007 23:09

Miusta tunteet ohjaavat mitä tahansa hommaa silloin ku järki ei pysty selittämään. Näin sekä hyvässä ja pahassa.

#8 kirjoitettu 10.03.2007 23:22

why do you get all the love in the world

Joo, tunteet tulee esiin silloin kun järki pimenee.
Harvoin se on saanu aikaan mitään hyvää. ;/

#9 kirjoitettu 10.03.2007 23:33

Örvelö kirjoitti:

Joo, tunteet tulee esiin silloin kun järki pimenee.
Harvoin se on saanu aikaan mitään hyvää. ;/


Kyl tunteenpurkaukset voi saada aikaan hyvääkin.

#10 kirjoitettu 11.03.2007 01:58

Chadonna kirjoitti:
Taakka kirjoitti:
Chadonna kirjoitti:


Hmm, eli viha on tunteista aidoin, mutta tunteita ei ole.. Aika paradoksaalista, eikö?


Pointti tuossa ilmeisestikin oli se, että minkäänlaisia tunteita ei ole olemassa, vaan ne ovat vain keksittyjä asioita ilman mitään merkitystä. Samainen henkilö totesi myös, että ihminen ei omista sielua, koska "sekin on ihmisen keksintö."


*angst, angst*


Niinpä. Toki, olisi tunteettomuudessa tiettyjä hyviä puolia. Eipähän joutuisi pettymään kauhean usein. Itse otan tunteet liiankin tosissaan, olen oikeasti hyvin herkkä ja helposti särjettävä, siitä ei ole muuta kuin haittaa, varsinkin, kun kaikki ystävät asuvat liian kaukana. On se niin ihanaa, kun kotipaikkakunta on täynnä idiootteja, eikä mikään voi pysyä ikinä salassa. Tai, kyllä jotkin asiat pysyvät - ehkä kolme ihmistä tietävät minun joskus seurustelleen, muilla ei ole mitään tietoa asiasta. Edes kaikki perheenjäsenet eivät ole täysin varmoja siitä, olenko seurustellut vai en. Mutta yleensä kaikki henkilökohtaiset asiat leviävät kuin roskaposti netin välityksellä. Juuri tuo selän takana puhuminen riistää omalla kohdallani hyvin paljon mahdollisuuksia harkita jotakin ystävyyttä suurempaa tai myöntää edes itselleni tunteiden olemassa olemista.

#11 kirjoitettu 11.03.2007 02:07

odkid kirjoitti:
Örvelö kirjoitti:

Joo, tunteet tulee esiin silloin kun järki pimenee.
Harvoin se on saanu aikaan mitään hyvää. ;/


Kyl tunteenpurkaukset voi saada aikaan hyvääkin.


Täysin totta. Tosin itse pelkään osoittaa tunteitani, ja jännitän sen tekemistä ihan liikaa. Eräitä ihmisiä kohtaan olen niin kylmä, että en suostu edes halaamaan heitä, saati sitten jotakin pidemmälle vietyä. Tämä vain siksi, että nämä ihmiset tuhosivat mahdollisuutensa minun suhteen ihan täysin. Eivät voineet antaa aikaa, vaan haukkuivat ja loukkasivat, kunnes huomasivat, että se ei muuta kuin pahenna tilannetta, ja nyt vielä kehtaavat kysellä takaisin. Ja kaverisuhteiden solmiminen kasvotusten on vaikeaa - en osaa kysyä mitään suoraan. Lisäksi kieltävät vastaukset vaikeuttavat entisestään lähestymistä. Eräskin luokkakaveri, joka on vain hieman yli vuoden itseäni vanhempi, (kyseessä siis tyttö), tokaisi kysyessäni häntä kaveriksi, että "Ymmärrätkö hyvä ihminen, että olet minua nuorempi?" Kyllä, ymmärrän, että olen häntä nuorempi, ikäeroa alle kaksi vuotta. Mutta mitä väliä? Voiko ikäero olla este, jos kyse on vain kaveruudesta, eikä edes ystävyydestä ole mitään tietoa?

#12 kirjoitettu 11.03.2007 05:00

Tunteet ilmenevät vain tiettyjen ihmisten läsnäollessa.

#13 kirjoitettu 11.03.2007 05:07

Taakka kirjoitti:
Onko tunteita olemassa?


No kyllä ne olemassa ovat, kun kaikki tietää mitä ne on, mutta se on sitten eri asia että mitä ne on. Periaatteessa kai vain ajatuksia muiden joukossa, mutta perustuu eri asioille/kokemuksille mitä ns. järki. Eri aivolohkolle kenties?

#14 kirjoitettu 16.03.2007 00:24

Taakka kirjoitti:
Mitä tunteet ovat? Onko tunteita olemassa? Jos on, niin miksi?

Ne on olemas siksi että maailmassa olis tapahtumia.