Mikseri.net

#202 kirjoitettu 19.07.2008 18:12

sv kirjoitti:
toinen syy on myös päässä kehittyneet riffit/melodiat/muut ideat jotka on vaa saatava pois soittamalla ja soundia vääntämällä.

Itelläni on joskus sama juttu.

#203 kirjoitettu 30.08.2008 23:32

Miksikö aloitin sen?
Koska isäni antoi vähän vinkkiä. Kokeilin ja sehän oli kivaa. Tälöin olin siis n. viisivuotias.

Miksikö teen sitä?
Koska rakastan sitä. Koska se on kivaa. Musiikki vain on se "mun juttu". Saan siitä positiivisiä tuntemuksia ja hyvää mieltä, jos onnistun esimerkiksi oman biisin tekemisessä hyvin. Tiedän että osaan edes jotain. Kai

#204 kirjoitettu 31.08.2008 12:51

no kun teki mieli. jo joskus yläasteella alko tekee mieli alkaa käyttäytyä sillä tavalla, että en olis vaa kuluttaja musiikissa. sillon halusin kai tehä vaikutuksen naisväkeen tai jotain. nyt haluun vaa päteä.

#205 kirjoitettu 01.09.2008 20:24

Tarvitsin harrastuksen ja päätin kokeilla säveltämistä (muutaman vuoden jo soittanut kitaraa niin oli ns. helppo aloittaa). Tuli hyvää palautetta kavereilta ja sukulaisilta (sanoivat että hyvää ottaen huomioon kokemattomuuteni :,D) ja päätin jatkaa.

#206 kirjoitettu 01.09.2008 23:25

Joskus ensimmäisellä luokalla innostuin musiikista ja ajattelin itekseni, et ois hienoo tehdä jotain yhtä upeata kun mitä kuulin. Ajatus kyti takaraivossa kuutisen vuotta, ennekuin pystyin tekemään asialle jotain. aloittelin PS ykkösellä "music 2000" ohjelmalla väsäileen valmiista palikoista biisejä, sitten taidot karttu ja sain ensimmäisen tietokoneeni ja IT oli seuraava alusta. Nykyään Fruityä tulee käytettyä ja onse vaan niin hienoo purkaa fiiliksiä musiikin kautta ja jos joku muukin tykkää ni vielä parempi+ tietysti näkee oman kädenjäljen. En pysty olemaan tekemättä musiikkia enää, se on hyvä "henkireikä" ja tietysti teen sitä rakkaudesta musiikkiin.

#207 kirjoitettu 09.09.2008 19:38

Kai se meni jotenkin tässä järjestyksessä: löysin vihdoin musaa josta pidän --> isnpiroiduin maalaamaan enemmän ja omaperäisemmin kiitos musiikin aikaansaamien mielikuvien --> alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa myös äänen ja tekstin tuottaminen ja nyt sitten väsään omaksi iloksi musiikkia samalla opetellen alkeita. Vähentää myös stressiä kun on pelkän piirtämisen sijaan kolme vaihtoehtoa itsensä toteuttamiseen ja mistä tahansa näistä taidemuodoista voi saada inspiraation toisen tekemiseen.

#208 kirjoitettu 09.09.2008 21:15

Joskus vuonna 1994 kuuntelin Cappellaa ja Culture Beatia ja ajattelin vähän väliä "ton kohdan vois tehdä eri tavalla". Siitä kehittyi pakkomielle jumputusmusiikkiin, sen analysointiin ja vuonna 2000 sen tekemiseen.

Joku aika sitten tuli huomattua että jumputusmusiikin tekeminen on niin pysyvä ja antoisa harrastus että sitä voisi alkaa tekemään ihan vakavastikin.

#209 kirjoitettu 25.09.2008 17:43

Lapsuudesta asti on ollut sellainen vaiva, että korvissa alkaa kuulua musiikkia, vaikka ei ole ristin sielua mailla halmeilla. Nuorempana ihan ilman lyriikkaa, vanhemmiten joku alkoi kuiskuttaa sanojakin korvaan. 60-luvun koululaitos täällä maaseudulla oli sellainen, ettei muusikon ammattia pidetty lainkaan varteenotettavana. Yhdellä pianotunnilla yritin esitellä omaa sävellystäni, nuotti ja kaikki. Opettaja repi sen. Sitten minulta koulun opettajien yhteisellä päätöksellä pianotunnit kiellettiin. Se heidän mukaansa haittasi koulunkäyntiä. Ottaa vieläkin pattiin, kun se tie tyssäsi. Pystyisinpä pistämään paperille kaiken, mitä joskus päässä soi. Nyt on tyytyminen siihen, mitä vaivalla aikaan saa. Oppii sitä kokoajan näinkin, mutta hidasta se on. 30 vuodessa vasta tämänverran.

#210 kirjoitettu 25.09.2008 18:11

Joskus kauan kauan sitten vanhempani ajattelivat, että minulla olisi musiikillisia lahjoja ja laittoivat minut Musiikkiopistoon. Olin tällöin 8-vuotias. Jotenkin ajauduin puhallinorkesteriin ja soittimeksi sain Es-alton, semmoisen pienen "puhkupillin"
Soitonopettajani antoi kotiläksyksi HJ Backmannin säveltämän kappaleen: Sunnuntaiaamuna.
Viikon harjoiteltuani soitin kappaleen opettajalleni. Lopetettuani kappaleen opettajani istui ainakin kolme minuuttia ihan hiljaa ja tokaisi sen jälkeen:
Kuule Maucca... Jos HJ Backman kuulisi tämän, niin hän varmasti kääntyisi haudassa...

Se siitä.

Opettelin sen jälkeen soittamaan kitaraa, koska halu musiikilliseen ulosantiin oli kova ja näin pitkälle olen tarponut.

#211 kirjoitettu 25.09.2008 19:47

Lautajaska tossa kertoili kokemuksia maaseutukoulun musiikinopetuksesta 60-luvulla. Kyllä oli kaupungin koulussakin musiikinopetus aika olematonta siihen aikaan. Nuottiopetuksessa tärkeintä oli osata ulkoa c,d,e,f,g,a,h,c kirjainjono molempiin suuntiin ilman sen suurempaa selitystä, mitä nuo tarkoittavat. Ja virsien ja maakuntalaulujen sanat piti myös oppia ulkoa, ei sävelkulusta niin väliä ollut.
Elikkä ei tuo sen aikainen koululaitos ainakaan omalla kohdallani innostanut musiikin tekoon.
Kyllä se oli radiosta kuultu rautalankakitaran soundi ja sitten The Beatles ja beatlemania, jotka saivat pienen pojan innostumaan kitaransoitosta. Niin ja tietenkin soittamaan peilin edessä ensin ilmakitaraa, tai sulkapallomailaa ja sitten ensimmäistä oikeaa kitaraa, sekä haaveilemaan kuuluisuudesta 4 pitkätukkaista Liverpoolilaista esikuvana.

Rautalankasoundi kitarasta on löytynyt, mutta haaveet kuuluisuudesta ovat jääneet jo kauas nuoruuteen

#212 kirjoitettu 25.09.2008 20:24

En tee musiikkia. Tuon kuuluviin sen, minkä kuulen päässäni.

#213 kirjoitettu 25.09.2008 22:23

HW kirjoitti:
En tee musiikkia. Tuon kuuluviin sen, minkä kuulen päässäni.


Se kuuleviin tuominen on tekemistä.

#214 kirjoitettu 26.09.2008 07:20

Taisin olla 13-vuotias, kun kuulin itseäni pari vuotta vanhemman kaverin tekemän hiphop -kappaleen. Ite olin jo kirjoitellut parin vuoden ajan ajatuksia paperille lyriikkamuodossa, mutta se kiinnostus itse kappaleiden tekoon lähti siitä hetkestä. Kysyin kaverilta hieman neuvoa, kysyin ohjelmia, joilla voisi äänittää ja sillee. Ei mennyt aikaakaan kun tuli ensimmäiset paskat purkkitettua ja sillä tiellä ollaan, koska se on hauskaa, pitää mielen virkeänä ja poistaa stressiä.

#215 kirjoitettu 28.09.2008 19:06

Musiikin tekemisen aloitin kuutisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin kitaran soittamisenkin.

Housut jalassa ei parempaa asiaa voi tehdäkkään kuin biisiin jonkin sovitukselliseen koukun tai tarttuvan melodian. Perimmäinen syy musiikintekoon omassa tapauksessa varmaankin on kuitenkin näyttämisen halu.

#216 kirjoitettu 29.09.2008 23:07

Taisinpa ajatella että "tällä kait sitten niitä tyttöjä saa".

Ja koska kaverit pakotti basistiksi.

#217 kirjoitettu 01.11.2008 21:06

Minä en tiedä miksi aloitin. Pienenä en pitänyt musiikista lainkaan. Vanhemmat halusivat laittaa minut opettelemaan jotain instrumenttia, mutta en lähtenyt siihen hommaan..

Saatoin kuitenkin kuunnella radiota. Jossain vaiheessa kuuntelin Eiffel 65:n kappaletta Blue. Siis pelkästään. Siitä on noin kymmenen vuotta.

Musiikin pariin heittäydyin toden teolla vasta 14 vuotiaana, silloin aloin soittaa kitaraa. Enkä edes tiedä varmasti miksi sain sellaisen päähänpiston. Kenties se oli se, kun luokassa niin moni aloitti soittamisen. Tai se aloittamisbuumi ennemminkin viesti sitä että ehkä minäkin voisin aloittaa.

Aloitinpa sitten. Ei minua pidetty lainkaan musikaalisena. Toisin ilmeni. Nykyään musiikki soi päässäni itsekseen eikä sitä saa aina edes hiljemmalle käännettyä.

Säveltämisen aloituksen syy on myös muistin vaikeasti tavoiteltavissa. Luultavasti -nyt kun joudun muistelemaan- se alkoi siitä kun en juurikaan jaksanut opetella kappaleita kitaralla, vaan improvisoin vain. Sitten keksin jonkun jutun ja laitoin sen ylös paperille, jossain vaiheessa tuli ohjelmakin käyttöön. Jeps.

Musiikki on hauskaa, minulla taitaa olla pakottava tarve tehdä sitä ja se sopii kaikkiin olotiloihini, siksi sitä teen. Minut voisi oppia tuntemaan pelkästään kuuntelemalla musiikkiani(viitaten kaikkiin tehtyihin kappaleisiin joita on nyt noin 90, läheskään kaikkia ei ole julkaistu netissä).

Tulipas pitkä juttu...(omasta mielestä)

#218 kirjoitettu 04.11.2008 15:23

koska sain paljon ideoita kuunnellessani musiikkia.

"toi kuulostais paremmalta jos.."

sitte otin vähä asioista selvää ja huomasin "kappas, mäkin voisin yrittää"

nyt on softapohja kunnossa ja lfo on mukavaa

#219 kirjoitettu 23.11.2008 13:50

Pikkukillinä (alle 7v, jne) en edes varmaan tiennyt mikä tekee musiikista musiikin. Tottakai lastenlaulut sunmuut oli kuultu, mutta itse se musiikki.

Kaikki lähti siitä kun kinusin porukoita ostamaan yhden Scooterin levyn Orituvalta (nyk. Oriveden ABC tms.) kun oltiin menossa mummolaan vuonna 1997. Kuuntelin sitä ja innostuin ettimään lisää Scooteria ja muuta konemusaa. Makukin muuttui hieman raskaammaks mitä kauemmin kuuntelin (esim. trance vaihtui hardtranceen ja hardstyleen).

Jokunen vuosi tuon ensimmäisen levyn oston jälkeen tuli jonkun tietokonelehden (tais olla Kompuutteri) mukana eJayn demo. Pakkohan sitä oli kokeilla ja kiinnostuin tekemään omaa settiä. Sitten hieman jäi taka-alalle kunnes löyty se demo CD jostain laatikosta vuosia myöhemmin. Tajusin ettei se softa riitä oikeen mihinkään.

Loppujen lopuks santsasin kunnon softan opetteluun ja nyt näitä biiisejä putkahtelee Mikseriinkin silloin tällöin.

Juu, eli kiitos Scooterin ja Orituvan -97.

#220 kirjoitettu 23.11.2008 15:00

Lapsesta asti olen tykännyt lauleskella biisien mukana. Joskus ylä-asteella testailin jotain midiohjelmia, sain ihan omasta mielestäni kivoja melodioita aikaan jne. Siittä sitten kehittyny.

Oikeesti tosin teen musaa siksi kun rehellinen työ ei kiinnosta

#221 kirjoitettu 23.11.2008 15:04

Oon aina tykännyt tehdä kaikkea luovaa, ja vaikka oon vtn epämusikaalinen ja omaan huonon rytmitajun, tuntui musanteko kaikkein luontevimmalta.

#222 kirjoitettu 12.12.2008 12:06

2v sain yamahan kosketinsoittimen ja sitä sitten hakkasin kunnes joskus neljävuotiaana opettelin kuulokorvalta maammelaulun (ukkonooan opin vasta 6v. ?!?!?) siitä lähtien kaikke mitä nyt vaan kuulen ni oo opetellu soittamaan. sitte 9v. opin soittaan kahella kädellä. siitä lähtien oon soittanu joka päivä. Räppiäkin oon tehny 3 vuotta sanotuksia... biittejä sillon tällön.. nykyään ei oo hetkeäkää millon ei olis musa mielessä. vastaus on: en tiedä. enhän mä voi muistaa miks sitä piti ruveta soittamaan pianoo. nykyään olen riippuvainen siitä. jatkuva halu ja pakkomielle tehdä enemmän ja erilaista musaa... pakko päästä soittamaan pianoo "kunnes kuolema meidät erottaa"

#223 kirjoitettu 13.12.2008 12:42

A-threat kirjoitti:
2v sain yamahan kosketinsoittimen ja sitä sitten hakkasin kunnes joskus neljävuotiaana opettelin kuulokorvalta maammelaulun (ukkonooan opin vasta 6v. ?!?!?)


Ohoh, ollaanko me sama henkilö? Tosin mä taisin alottaa Porilaisten marssilla ja Yammun Portasoundin sain vasta viiden vanhana. Se on mulla vieläkin tallella ja kuulostaa tappavan kauhealta. Varsinkin se demobiisi (tais olla Yankee Doodle) sai joskus aikaan mielenkiintoisia efektejä vanhemmissa.

Mikä on musan tekemisen syy? Ei kai sillä mitään syytä ole, se on vaan aina ollut. Kai sitä pyrkii jotenkin jäsentämään maailmaa musan kautta tai ehkä ohjaamaan siihen niitä juttuja joita ei muuten pysty käsittelemään. Ja näitähän löytyy. Ja kyllä siihen liittyy väkisinkin myös jonkinlainen näyttämisen ja elvistelyn tarve. Eiköhän kaikilla muusikonplantuilla ole jonkinlaista egoilun tarvetta, vaikkei sitä edes itselleen myöntäisi. Miksipä sitä muuten musaa tekisi, jollei edes jonkun kehuja ja hyväksyntää hakisi. Menikö liian diipiksi?

#224 kirjoitettu 27.12.2008 15:24

Homma lähti siitä että en ollut tyytyväinen ympärillä kuulemaani musiikkiin. Jotta voisin siis kuunnella musaa jota omat korvat kestävät, on sitä tehtävä itse

#225 kirjoitettu 08.02.2009 18:23

Silloin joskus alta 20 ensin soittaminen alkoi lähinnä kaveripiirin innostuksesta ja kun muiden tekemiä biisejä alkoi oppia, tuli kuvioihin myös omien biisien rakentelu "suurilla" kuvitelmilla tai ei nyt ihan noinkaan...

Myöhemmin sitä teki biisejä saadakseen omia mielikuviaan muiden kuunneltavaksi.

Pitkän tauon jälkeen sitä alkoi tekemään musaa vain omaksi ilokseen ja mielenkohotukseksi ja näin se jatkuu vieläkin. Sitä vaan haluaisi tehdä valtavirrasta poikkeavaa musiikkia, kun jos sitä yrittäisi tehdä biisejä, joista muut diggaisivat ihan sikana, kuulostaisi ne jo tehdyiltä eikä se kiinnosta tippaakaan...

Olisihan se huippua saada aikaan mahtavaa muusta musiikkituotannosta poikkeavaa kulttuuria!!!

kake1962 muokkasi viestiä 18:24 08.02.2009

Tai saisi ulos sen kaiken, joka jatkuvasti päässä soi, mutta kun taidot eivät siihen täysin riitä...

#226 kirjoitettu 28.03.2010 23:33

Varmasti siitä samasta syystä mistä monet muutkin mustan metallin muusikot ovat aloittaneet. Eli vihasta uskontoja ja ihmisrotua kohtaan. Toki sanoista ei kukaan ota selvää sillä laulupuoli koostuu kamalasta rääkymisestä, kuten se bm:ssä yleensäkkin tuppaa olemaan. Musisointi on vähintään yhtä suuressa asemassa kuin sanoitukset, riippuen tietenkin kappaleista.

Typerä genre sinänsä: arvostusta tai kiitosta ei voi saada kuin genren ystävilitä ja sielläkin se tuppaa olemaan kiven alla. Jos on liian hyvä äänenlaatu saa leiman sellout tai jos miksauksessa joku asia ei miellytä on musiikki muuten vaan paskaa.
Ei vaan tosiaan, kyseinen musiikki on intohimoni eikä kunnioitus tai kiitos siinä ole kovinkaan tärkeää. Omaksi ilokseni näitä projekteja pyörittelen. Onhan palautetta aina mukava saada, oli se sitten hyvää tai huonoa...
Ei se kirkko musiikin, mielipiteiden tai 90-luvulla tapahtuneiden kirkonpolttojen takia kuole, se tekee sen jo ihan itse kääntymällä omaa moraaliaan vastaan nykymedian ansiosta (homoliitot kirkkoon, naispapit jne.).
Että hyvää pääsiäistä kaikkille tasapuolisesti vaan!

#227 kirjoitettu 01.04.2010 23:21

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Kuulin Pikku G:n biisejä ja mietin "jos toi pystyy siihen, miksen mäkin?"

#228 kirjoitettu 02.04.2010 00:06

Mulla ei oo erityisemmin mitään sen suurempaa syytä tehdä musiikkia.. Joskus en edes ajatellut osaavani tehdä musiikkia, kunnes joskus törmäsin buzziin ihan sattumalta. En edes muista, että missä yhteydessä. Ja siitä se lähti.

Ja uskokaa pois, aloitin ihan buzzilla, mitä monet eivät edes viitsi yrittää. Siinä kesti se pari vuotta, ennenkuin opin käyttämään sitä kunnolla, enkä ole varma että osaanko vieläkään Mutta joo, ei siinä sen suurempaa tarinaa loppujen lopuksi ole

#229 kirjoitettu 02.04.2010 00:20

Mega Man 2:a pelatessa, ikää n. 5 vuotta: "Hitsi kun kivaa musiikkia, osaisinpa tehdä tämmöistä itsekin."

2Unlimitedin No Limit -biisin kuunneltuani, ikää n. 8 vuotta: "Kivaa musiikkia, osaisin ihan saletisti tehdä tämmöistä itsekin."

Näiden kahden yhdistelmä lopulta johti siihen missä nykyisin tulee ryvettyä. Mega Man ja 2Unlimited inspiroivat, kumpikin täysin eri tavoin.

#230 kirjoitettu 02.04.2010 01:03

no skidist asti on tullu kuunneltuu älyttömän paljon musaa jonka takii varmaa itsekkin ajattelin kokeilla. Ja sitten se kans et itsellä on täysin vapaat kädet duunaa just sellast musaa mist ite diggaa ja mikä itest kuullostaa hyvält!

#231 kirjoitettu 02.04.2010 01:15

Se oli kivaa.

#232 kirjoitettu 02.04.2010 15:50

Itseasiassa vitsillähän mä alunperin ala-asteella aloitin Oli tarkoitus vaan kaverien kanssa tehdä poikabändi-räp-konemusa parodiaa ja sehän sitten ekaks veny ylä-asteelle konemusiikki hommana porukalla ja siitä sitten lukion tietämillä muuttui minun harrastuksekseni

#233 kirjoitettu 11.04.2011 17:02

Kiinnostuin musiikista/äänisaasteesta jotain 18-vuotiaana. Olin tosin jo pitkään halunnut tehdä musiikkia, mutta olin idiootti joka oli kasvanut tynnyrissä joka ajatteli että musiikkia voi tehdä ainoastaan bändissä. En tuntenut ketään joku olisi halunnut tehdä oikeastaan mitään kanssani, ei ollut varaa soittimiin. Sitten löysin KONEMUSIIKIN ja olin ei vittu tätä voi tehdä tietokoneella. Siitä se sitten lähti. Pakottava tarve. Oli pakko yrittää vääntää ideoita ääniksi.

#234 kirjoitettu 11.04.2011 17:05

Samasta syystä kun teen kaiken muunkin: Koska tuntu siltä.

#235 kirjoitettu 11.04.2011 18:52

Se alko joskus ala asteella rokki tähti unelmasta, sen takia opettelin soittamaan. Myöhemmin, 14v suunnilleen niin siitä tuli tunteitten ilmaisu keino (oon aika ujo). Paljon sanottavaa ja jos ei muuten irro tai pure tarpeeksi hyvin niin sitten soitetaan se pihalle

#236 kirjoitettu 11.04.2011 18:58

kake1962 kirjoitti:
Silloin joskus alta 20 ensin soittaminen alkoi lähinnä kaveripiirin innostuksesta ja kun muiden tekemiä biisejä alkoi oppia, tuli kuvioihin myös omien biisien rakentelu "suurilla" kuvitelmilla tai ei nyt ihan noinkaan...

Myöhemmin sitä teki biisejä saadakseen omia mielikuviaan muiden kuunneltavaksi.

Pitkän tauon jälkeen sitä alkoi tekemään musaa vain omaksi ilokseen ja mielenkohotukseksi ja näin se jatkuu vieläkin. Sitä vaan haluaisi tehdä valtavirrasta poikkeavaa musiikkia, kun jos sitä yrittäisi tehdä biisejä, joista muut diggaisivat ihan sikana, kuulostaisi ne jo tehdyiltä eikä se kiinnosta tippaakaan...

Olisihan se huippua saada aikaan mahtavaa muusta musiikkituotannosta poikkeavaa kulttuuria!!!

kake1962 muokkasi viestiä 18:24 08.02.2009

Tai saisi ulos sen kaiken, joka jatkuvasti päässä soi, mutta kun taidot eivät siihen täysin riitä...


Jaa niin, tätä mieltä olin reilu vuosi sitten...

Mistä sitä oikeastaan tietää...kaikki vaan kävi niin!!! Hauskaa on ollut ja tulee olemaan viimeiseen hengenvetoon asti!

#237 kirjoitettu 11.04.2011 19:41

Halusin olla kuin idolini, esiintyä ja olla tunnettu.
Ei ole toistaiseksi onnistunut kovinkaan hyvin.

#238 kirjoitettu 11.04.2011 22:17 Muok:11.04.2011 22:19

Video

En nyt ihan varma ole, mutta ilmeisesti tuon videon kautta tutustuin FL Studioon. D: Alkuperäinen video oli postattu youtubeen joskus 2005-2006...

#239 kirjoitettu 11.04.2011 23:16

Jaa no kait se lähti siit ku iso broidi teki joitain biisejä joskus ja minä aattelin että ois kiva tehä itekki.

Aluks se oli kavereitten kanssa läpänheittoa mut sit hankin kamat ja rupesin vääntelee biittejä ja remiksejä.
Ja sitten rupesin harjottelee lyriikoiden kirjottamista.

Syy = Koska musan tekeminen on kivaa. Saa olla luova.

#240 kirjoitettu 12.04.2011 01:34

Nuorena oli tarve kokea olevansa hyvä jossakin ja soittaminen on urheilua vaivattomampaa. Pilhartsia ainakin tuli enemmän, kuin jos olisin ollut piirikunnan paskin 800m juoksija tai surkea jääkiekkoilija.