Mikseri.net

#2 kirjoitettu 05.01.2006 22:29

Koska olen aina halunnut tehdä itse itselleni kaikkea mistä pidän.

Teen myös pelejä, pelikenttiä, modeja ja piirrän, kolmedeemodellaan yms. samasta syystä.

Kuulin kaikenlaista, mm. Prodigyä ja Commodoremusaa, tykästyin konemusaan ja siitä se sitten heti mahdollisuuden tullen lähti.

Eli perimmäinen syy on se, että saisin sellaista musiikkia mistä pidän. Vaikka pieni haave tietysti on, että menestyisin.

#3 kirjoitettu 05.01.2006 22:37

Aloitin musiikin tekemisen koska se tuntui kivalta.

#4 kirjoitettu 05.01.2006 22:38

BVR kirjoitti:
Pillu.


Tunnetusti Ihanaa.

#5 kirjoitettu 05.01.2006 22:45

Sain suurta mielihyvää melodioiden luomisesta koskettimilla ja kitaralla. Tyydytän siis omia halujani.

#6 kirjoitettu 05.01.2006 23:19

aivan alkuun olin jo tykästynyt jean michel jarren saundiin, jonka seurauksena tapailin kaikenlaisia melodioita markettikiipparilla. myöhemmin kaveri väsäsi musiikkia amigan oktalyzerillä ja biisit kuulostivat helvetin hyviltä, halusin itsekin tehdä musiikkia tietokoneella.

#7 kirjoitettu 05.01.2006 23:37

Kyrpä, huumeet & maine

#8 kirjoitettu 06.01.2006 00:15

accent kirjoitti:
Koska olen aina halunnut tehdä itse itselleni kaikkea mistä pidän.


Allekirjoitus.

#9 kirjoitettu 06.01.2006 00:22

Airola kirjoitti:
Sain suurta mielihyvää melodioiden luomisesta koskettimilla ja kitaralla. Tyydytän siis omia halujani.


Eli ns. itsetyydytystä?

Oma syyni oli kokeilunhalu; halusin kokeilla josko osaan itse tehdä samanlaista materiaalia kuin se mistä itse pidin. Enhän minä sitten oikeastaan osannut.

#10 kirjoitettu 06.01.2006 00:40

lordweird kirjoitti:
Eli ns. itsetyydytystä?


Erittäin sellaista. Erittäin henkistä sellaista.

#11 kirjoitettu 06.01.2006 01:20

Bloodhound kirjoitti:
Päänsisäinen demoni ajoi minut kohti musiikin ihmeellisiä syövereitä jo hyvin varhain ja sillä tiellä olen edelleenkin.


Tämä päänsisäinen demoni on tuttu minullekin.

OFS muokkasi viestiä 03:01 06.01.2006

Ja tietysti siksi teen musiikkia, koska se tuntuu hyvältä. Kiihottaa ja tyydyttää aisteja. Purkaa paineita. Kanavoi tunteita ja ajatuksia. Selvittää päätä.

#12 kirjoitettu 06.01.2006 02:35

Perhetuttu esitteli minulle joskus Fast Tracker:iä ja kopsas sen sit levykkeelle et siitäs rupeet opetteleen. Olin silloin vielä ala-asteella.. tarkkaan en muista mut n. 2-5 luokalla. "hyvä muisti"
Sitä sitten soitteli näppiksellä omia melodioita ja yritteli jotenki niitä tallennella et eivät ihan unohdu. Vasta ihan hiljattain yrittänyt panostaa siihen toteutukseenkin kun aikaisemmin ne biisit ovat olleet lähinnä semmoisia melodia pankkeja.

Ei ole koskaan kiinnostanut opetella soittamaan jo valmiiksi tehtyjä biisejä vaan on ollut huomattavasti antoisampaa kehitellä jotain omasta päästä. Tuli sitä silloin trumpetisti aikoina muidenki biisejä soiteltua kun se kuului opetukseen ja asiaan.

Musiikkia yleensäkin teen ihan itselleni ja kun olen kyllästynyt kuuntelemaan just sitä biisiä aloitan uuden. Tästäkin syystä lähes kaikki biisit on keskeneräisiä.

#13 kirjoitettu 06.01.2006 03:35

Ihan tyhmää laittaa tästä uusi ketju, kait sen OIKEIN ja ihan oikean syyn oli voinut sanoa jo niissä dellisissä vastaavissa..

Eli itseilmaisun keinona musiikki on mukava ja hyvä harrastus.

#14 kirjoitettu 06.01.2006 04:16

Viihdyttelen myös itseäni.

#15 kirjoitettu 06.01.2006 12:54

No kaikkihan alkoi siitä kun isosisko meni musiikkiluokalle. Sitten piti itsekin päästä.
Tuo nyt koskee vain sitä soittamista ja musiikkiharrastuksen alkua, mutta lämmin kiitos siitä siskolle.

Musiikin tekemisestä en oikeastaan edes tiedä. Luokkakaverilta sain ala-ylä-asteen vaihteen tietämillä fast tracker kakkosen, ja kun kaveri oli soitellut muutamia helvetin hyviä biisejä ominaan (ne ei muuten ollu sen omia biisejä) niin kyllä siitä into syttyi, että osaisinkohan minäkin.

No, osasinhan minä.

#16 kirjoitettu 06.01.2006 13:06

Yritin tehdä vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen ja saada respectiä. Eihän sitä nyt ala-asteella vielä mikään pillu kiinnostanut. He-Manit pikemminkin. Mutta kyllä siinä varmasti jotain vaikutusta yritettiin saada aikaiseksi.

...Enpä ole naisia tai kunnioitusta soittamalla tähän päivään mennessä saanut.

Ai niin: Musiikinopettajan silloiset kehut varmasti auttoivat asiaa myös. Ja velipojan vastaava harrastus.

#17 kirjoitettu 06.01.2006 15:13

Pitää vielä musiikinteon tuomasta hyvästä olosta sanoa, että sekin tuntuu äärettömän hyvältä, kun ottaa minkä tahansa soittimen käteensä ja päästää siitä mitä tahansa ääniä. Esimerkiksi kitara kädessä ja siitä ääniä päästämällä tulee hyvinkin rento olo. Eikä siinä tarvitse edes tulla mitään hyviä ääniä, vaan pelkkä pieni riitasointuinen rämpytyskin saa sen tekijässä aikaan hyvän olon. Kuulijat eivät siitä tykkää, mutta tekijä kyllä. Ja kun saa oikeasti aikaan joitain oikeita melodioita, niin hyvä tunne on suurempi.

#18 kirjoitettu 06.01.2006 19:31

Aloitin alunperin soittamalla oboeta. Sitten kun se ei enää ollut tarpeeksi "siistiä" joskus 14-vuotiaana, aloin soittaa kitaraa kun kuuntelin Nirvanaa (halusin olla Kurt Cobain). Siitä se kai lähti, samaistuin niin paljon niihin tyyppeihin jotka teki hienoa musaa. Aluksi siis halusin olla rocktähti, nyt haluaisin olla hyvä musiikintekijä.

#19 kirjoitettu 06.01.2006 20:50

Omaksi huviksi -> Haluan rikastua sillä -> saan mainetta ja faneja-> levyni myyvät miljoonia -> Saan pillua keneltä haluan.

#20 kirjoitettu 06.01.2006 22:26

Koska kaverit sanoivat "sä oot meirän uus basisti, asia loppuunkäsitelty".
Ja sitten sen jälkeen mieleen iski että muusikot saa pildee xD joten jatkoin sitä hommaa.

Ja jos nyt ihan oikeasti puhutaan niin se oli hauskaa silloin ja se on hauskaa vieläkin. Heviin liittyvät ulkomusikaaliset tekijät ovat hauskoja, hevi on hauskaa, musiikki on hauskaa. Sitten ku se ei enää ole hauskaa niin lopetan.

Ja tuo basistijuttu on totta

#21 kirjoitettu 06.01.2006 23:55

Että sää kehuskella kavereille.
Njee, ei vaiteskaa. Ihan omaksi ja muiden suruksi. Miten sen nyt ottaa.

#22 kirjoitettu 07.01.2006 11:13

Paukutin 6 vuotiaana pianoa naapureiden kauhuksi päivittäin, eräänä kauniina päivänä huomasin että sieltä tulee mukaviakin ääniä.
Joten pikkuhiljaa hiffasin miten piano toimii.
8 vanhana opin soittamaan Jarren piisit kuulopohjalta.
Sitten äippä iski minut pianotunneille.
kävin vuoden siellä, mutta teoriapuoli ei maistunut. lopetin vuoden jälkeen, ja ryhdyin soittelemaan omia aivopaukkuja.
Koneellisempaan musiikkiin pääsin sisälle ps 1:n music ohjelman myötä. vuosi sitten sain vihdoin ja viimein hankituksi oman koneen, jonka jälkeen olen lähinnä omaksi iloksi piisejä rakennellut.
Tosin nyt jää vähemmän aikaa lemppariharrastukselleni, koska on noita mukeloita putkahtanut nurkat piukkaan, ja duuni syö oman osan ajasta..
Toivottavasti löytyy pian iso kämppä, jotta saan itselleni työsopen

#23 kirjoitettu 07.01.2006 12:57

Jotta saisin pillua. Sitä tosin grindillä tällä erää paljoa tulee.

Alunperin joskus männävuosina huomasin, että saan tehtyä päässäni ihan kelpoja riffejä. Silloin kuuntelin jotain nu-metallia joten kama oli sne mukaista eli täysin sontaa. Kehittymistä on luonnollisesti tapahtunut, joten alkuvuosien räppimetallihaaveet ovat vaihtuneet melodiametallin puolelle, ja olen pitänyt itseäni sen verran materiaalia pursuavana ja monipuolisena (metalli)säveltäjänä niin toki siinä on kaikenlaisia haaveita ehtinyt kehittyä.

Kyllä se on aina ollut haave olla omassa bändissä ja julkaista levyjä. Itseäni ei kiinnosta olla siis minkäänlaisessa näkyvässä roolissa, mieluiten olisin vain jossain biisintekijäpuolella enkä varsinaisesti edes bändissä, mutta kyllä mielessä alitajuisesti pyörii se, että olisi kyllä ihan unelma saada ihan oman bändin oma levyntapainen julkaistuksi, jotta jokainen samanlaisesta musiikista tykkäävä saisi nauttia biiseistäni yhtä paljon kuin minä. Siis finanssipuoli ei kiinnosta pätkääkään, sillä mitä nyt tuleva filosofian proffa semmosille pikkurahoilla tekisi mitä tästä bisneksestä käteen jää. Toki jos hommalla saisi itsensä jotenkuten elätetyksi niin olis unelma. Tosin siinä vaiheessa jos vähänkin kukkaroa rupeis kiristämään niin ryhtyisi tekemään sitä kaupallista shaissea, ja sellaisena en itseäni haluaisi tulevaisuudessa nähdä.

Eli tässä vaiheessa ainakin teen musiikkia ihan nöyrältä pohjalta odottaen vain sitä oikeaa hetkeä kun saan materiaalini kokoon näyttämään koko maailmalle (tai ainakin kavereille), mistä minut on tehty! Tulevaisuutta en osaa ennustaa.

#24 kirjoitettu 08.01.2006 03:47

Minulla oli tylsää ja päätin kokeilla serkkuni hakemaa modplug trackeria n. 6 vuotta sitten.

#25 kirjoitettu 08.01.2006 20:01

Musiikin tekeminen ja kirjoittaminen on minulle tavallaan sama asia kun ajatteleminen.

#26 kirjoitettu 08.01.2006 20:46

Alotin sen ihailtuani tarpeeks vierestä kavereitten tekemää musiikkia. Kaverit teki biisejä mistä tuli kylmiäväreitä, ja mietiskelin siinä että vittu kun olis hienoa jos mäki saisin tehtyä musiikkia josta koituis jollekki ihmiselle samanlaisia fiiliksiä. Ajatus siitä että seison 7,8 promillen humalassa jonkun klubin takaosassa, mun tekemä biisi alkaa soimaan ja ihmiset hymyilee, viheltää ja tanssii, on mitä mieltä hyväilevin.

Vaikuttihan asiaan tietysti myös artistit joita on vuosien varrella tullu kuunneltua.

Musiikkiani teen itelleni, mut jos joku toinenki joskus siitä sattuis tykkäämään, oon enemmän ku ilonen. Lohduttavaa vielä näinkin alussa on se että huomaan kyllä onneks edistymistä koko ajan.

#27 kirjoitettu 09.01.2006 00:07

Itse aloitin muutamasta syystä, se mikä on oikea, on sitten eri asia:

- olin 8 tai 9 vuotta vanha ja löysin isäni Kawai-K4-koskettimiston, josta lähti mageita soundejä.
- tuolloin isäni oli mielestäni kova jätkä, koska osasi soittaa melkein mitä vaan millä vaan ja missä vaan. tahdoin samanlaiseksi.
- Staraksi tuleminen on lähes joka pennun haave. Se hävisi joskus 14 vuotiaana, kun tajusin että minunlaisia nappulanvääntäjä-mukamasmuusikoja on Suomessa n 10 000.

Oiskohan se joku noista.

#28 kirjoitettu 09.01.2006 10:45

Oli ihan täysi vahinko, kokeilin huvikseni FT2:sta. Sairaalloinen mielenkiinto heräsi vähitellen kun sain käsiini enemmän ja enemmän moduuleita ja lopulta oli pakko kokeilla itse. Musiikin tekeminen oli minulle uusi ja tuntematon juttu tuolloin. Olin usein miettinyt miten sitä tehdään, viimein sain työkalun ja ilmaisuväylän.

Jos tuosta jotain viivoja vetelee niin mielenkiinto ja halu kuulua siihen yhteisöön ja osaksi kulttuuria joka tekee, hengittää ja elää elektronista musiikkia.

bze muokkasi viestiä 10:45 09.01.2006

#29 kirjoitettu 09.01.2006 11:33

Heh, varmaankin paremman tekemisen puutteesta ja kunnianhimosta

#30 kirjoitettu 09.01.2006 13:43

Terve!

Kyllä se mulla lähti varmaan siitä että kun olin aikoinani soittanut proke rock yhtyeessä bassoa, niin halusin sittemmin siirtyä sävellys puolelle ja etenkin minulla oli palava halu kertoa tarinoita. Minulle oli luontevaa yhdistää tämä kirjallinen harrastukseni musiikkiin. Tunnen että ihmisten on helpompi lähestyä kertomuksia ja tarinoita juuri musiikin kautta. Ei sitä aina jaksa sinne kirjastoonkaan lähteä lukemaan runoutta, he he.

#31 kirjoitettu 13.01.2006 16:35

Että pysyisin järjissäni.

#32 kirjoitettu 13.01.2006 17:17

Itelläni ei mitään järkevää syytä.

#33 kirjoitettu 13.01.2006 17:18

Alussa oli motiivina ainakin pipari
Nykyään sitä tekee omaksi ilokseen, tallentaakseen tunnelmia ja tapahtumia matkan varrelta. Vaikka muut eivät musiikistani saisikaan kylmiä väreitä, niin itselle niitä joskus saattaa tulla.

Niin ja oonhan mä sitä pipariakin saanu

#34 kirjoitettu 13.01.2006 22:42

Minua kiinnosti jo pienenä omien kappaleiden väsääminen. Siis sävellykset. joskus 8-vuotiaana äiti toi töistään kaupasta Amiga-lehtiä joissa oli ohjelmistoa mukana. Yhdessä niistä oli vanha kunnon OctaMED 3.0 ja siitä se lähti. Pidin monimutkaisista rakenteista ja lähes linjattomista, isoista kappaleista, koska kyllästyin jo ala-asteella radion soittolistojen tarjontaan. Opettelin siinä sivussa yksinäni soittamaan kitaraa ala-asteen musiikinkirjan avulla.

Ja kuten vieläkin, aina on se suurin syy ollut, että pääsee tekemään uusia, kokonaisia kappaleita, joita itse haluaisin kuulla. Pillua ei taidemusiikilla yläasteellakaan saanut, joten siitä ei ole musiikin tekemisessä pahemmin ollut kysymys. Ehkä siksi rokkikin tuli kuvioihin. Harjoitan edelleen niin koneellista tunnelmointia kuin kovaa rokkiakin. Tosin nykyään karaokelaulannalla saisi pillua, mutta siviilisäätyni takia sekin on vähän ongelmallista, että on oikeastaan pakko olla ihan tosissaan musahommien kanssa.

#35 kirjoitettu 14.01.2006 21:58

...mieleni teki myös opetella soittamaan rumpuja. Niitä ei ollut vanhemmilla varaa ostaa, joten ostivat halvat miniurut. Siitä se sitten biisien väsääminen lähti. Eikä ole kaduttanut tippaakaan.

"Teininä muut juoksivat mopojen, pimpan ja viinan perässä... minä nörtti se tein vaan musaa.. ja juoksen nyt em. asioiden perässä.."

#36 kirjoitettu 15.01.2006 18:08

Killinä kiinnostuin siskon DJ harrastuksesta, sittemmin itse rupesin soittelemaan levyjä, ja sit vajaa pari vuotta sitten kiinnostuin musiikin tekemisestä.

Syynä ehkä se että kun kierrettiin psykefestareita, ajattelin että olisi mukava joskus itse olla esiintymässä jossain vastaavassa paikassa.

Se edelleen kunnianhimoisena "tavoitteena" mutta kuitenkin ehkä omaksi ilokseni enemmän, kuin sen takia.

Typerä syy, I know, mutta..

#37 kirjoitettu 15.01.2006 18:47

Jos sitä vaikka naisia sais.

#38 kirjoitettu 15.01.2006 19:11

Varmaankin syynä on omassa päässä olevien melodioiden ja ideoiden toteuttaminen "sieltä pois" sekä sellaisen konemusiikin tekeminen, joka sisältää sellaisia elementtejä joista itse nauttii.

#39 kirjoitettu 15.01.2006 19:23

Koska minulla on sanottavaa. Ja ettei minulla olisi niin kovin tylsää.

#40 kirjoitettu 15.01.2006 22:17

musiikin kautta itsensä ilmaisu estää minua murhaamasta ketään.