ei sais heittää pois käypää ruokaa
sen verran ees vois elämää kunnioittaa
et jos sen hengiltä ottaa ja omaan kitaan kelpuuttaa
niin imis sitten ees viime pisaraan

se on vähän niin ku velkaa, jonka madot ulosmittaa

Valuutta on ankara jumala,
sen tahtoa pankkiiri poloinen nöyränä palvoo.
Valuutta ei armoa anna, myötä tunne,
sen oikkuja pankkiiri peljäten valvoo.

Tienposkessa on roskissa kuollut kissa
ja lehdossa koditon veteraani pulloa pyydystää.
Pankkiiri omistaa ja pankkiiri säätää.
Pankkiiri rotat ulos komeroistaan häätää.

Vaan hänkin on elämänsä velkaa ja pian on aika maksaa.

Valuutta on ankara jumala,
sen tahtoa pankkiiri poloinen nöyränä palvoo.
Valuutta ei armoa anna, myötä tunne,
sen oikkuja pankkiiri peljäten valvoo.

© 2009 Santala JP

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu