Intro toimii hyvin alustuksena itse biisille.
Sähkökitara tulee vähän hassusti ylimääräisellä tahdilla sisään (toki jamista kyse), mutta kun pääsee liikkeelle niin todella hyvin kulkee. Ehkä vähän turhan pitkä sooloilu, kun lopussa alkaa vähän fiilis hiipua, mutta viiteen ja puoleen minuuttiin asti rautaa.
Sähkiksen takana rullaava pianoilu on myös mukavaa kuunneltavaa. Ei liikaa kikkailua, vaan sopivasti erilaisia kuvioita.

Mieleen tulevat niin Kansas kuin Pink Floydkin, hyvällä :)