Mikseri.net

#2 kirjoitettu 13.02.2024 18:42 Muok:16.02.2024 19:22

OSA I


IT muokkasi viestiä 19:20 16.02.2024


Deletoitu

#3 kirjoitettu 13.02.2024 18:48 Muok:16.02.2024 19:22

OSA II


IT muokkasi viestiä 19:20 16.02.2024


Deletoitu

#4 kirjoitettu 13.02.2024 18:50 Muok:16.02.2024 19:22

OSA III


IT muokkasi viestiä 19:21 16.02.2024


Deletoitu

#5 kirjoitettu 13.02.2024 18:53 Muok:16.02.2024 19:22

OSA IV


IT muokkasi viestiä 19:21 16.02.2024


Deletoitu

#6 kirjoitettu 13.02.2024 18:56 Muok:16.02.2024 19:22

OSA V


IT muokkasi viestiä 19:21 16.02.2024


Deletoitu

#7 kirjoitettu 13.02.2024 19:02

Siinäpä tuo koko komeus oli... Siis viidessä lyhyessä osassa... Jos joku tuon vaivautuu pläräämään ja lukaisemaan läpi, niin kommentoikaa ihmeessä...

Eli jos saadaan keskustelua aikaiseksi siitä ovatko valtiot ja valtiojohtajat toiminnassaan ja päätöksissään rationaalisia vaiko eivät, ja että mitä se rationaalisuus loppupeleissä on, niin hyvä...

Eli tuossa yllä olevissa kommenteissa on mun hiukan normaalia pidempi keskustelunavaus, joka nyt sattuneesta syystä sattuu olemaan englanniksi, kun olen näitä esseitä englanniksi kirjoitellut...

#8 kirjoitettu 13.02.2024 21:55

Joo, ollaan me urpoja, ihan kaikki, kun oikein silmin katsotaan.

#9 kirjoitettu 14.02.2024 06:30

Käydäänpä tuon edellisissä viesteissä olevan esseen perusteella läpi sitä, että oliko Venäjän hyökkäys Ukrainaan mahdollisesti rationaalinen vaiko ei...

Ensinnäkin hommassa on neljä vaihetta:
1) Tilanne
2) Arviointi
3) Toiminta
4) Tulokset

Näistä arviointivaihe koostuu seuraavista:
1) Tilanteen tulkinta
2) Päämäärien asettaminen
3) Keinojen valitseminen
4) Tehokkuusevaluaatio

Oletus on siis se, että rationaalisuus koskee vain tuota Arviointivaihetta eikä toiminnan Tuloksia... Tähän Arviointivaiheeseen toki kuuluu Tehokkuusevaluaatio, jolloinka valittujen keinojen Tehokkuusevaluaatiossa analysoidaan valittujen keinojen onnistumismahdollisuuksia Päämäärien saavuttamisen kannalta, mutta käytännössä saattaa käydä niin että tuo Tehokkuusevaluaatio menee pieleen, ja vaikka päätös on prosessina rationaalinen, niin toiminnan Tulokset eivät vastaa odotuksia...


Ja kuinka oli Venäjän päätöksen laita? Ensinnäkin on tuo Tilanteen tulkinta. Sen normatiivis-behavioraalisen evaluaation puitteissa Putte tarkasteli Venäjän ympärillä olevaa maailmaa, ja näki kuinka länsi ulotti vaikutusvaltaansa kohti Venäjän rajoja... Ja näin varsinkin Ukrainassa... Kognitiivisen evaluaation puitteissa Putte puolestaan tarkasteli faktoja ja uskomuksiaan... Puten yhtenä päämääränä on ollut Venäjän mahdin palauttaminen, ja pohdinnoissaan Putte tuli siihen tulokseen ettei Ukrainaa enää ollut mahdollista saada Venäjän vaikutuspiiriin rauhanomaisin keinoin...

Niinpä tuo hedonistinen tulkinta lähti siitä että Ukrainan luisuminen lännen vaikutuspiiriin on Venäjän kannalta negatiivinen asia... Se oli siis Venäjän intressien vastainen asia...

Toiseksi tulee päämäärien asettaminen... Putte näki Ukrainan suhteen, että on kaksi vaihtoehtoa: joko Ukraina kuuluu Venäjän vaikutuspiiriin taikka sitten lännen vaikutuspiiriin... Ja kun ottaa huomioon Venäjän edellä mainitut intressit, niin päämääräksi muodostui se, että Ukrainan luisuminen lännen vaikutuspiiriin oli estettävä...

Kolmanneksi Putte valitsi keinoksi sotilaallisen operaation, koska vuosien väännön jälkeen hän tuli siihen lopputulokseen ettei Ukrainaa enää saataisi takaisin Venäjän vaikutuspiiriin rauhanomaisin keinoin...

Neljäntenä, ja ennen kuin tuota keinoa voitiin käytännössä valita , niin piti tehdä Tehokkuusevaluaatio... Venäjän johdossa arvioitiin, että sen uudistettu armeija kykenisi tuohon Puten erikoisoperaatioon, ja toisaalta arvioitiin että Ukrainan johto kaatuisi nopeasti tämän operaation seurauksena, ja maahan saataisiin Venäjämielinen hallitus ja johto...


Johtopäätökset? Jos Putte ja hänen sisäpiirinsä on tehnyt päätöksen hyökätä Ukrainaan edellä kuvatun prosessin mukaisesti, niin silloin voi hyvin väittää, että tuo Arviointiprosessi oli rationaalinen...

Mutta kuten Mearsheimer & Rosatokin arvioivat aloituksessa mainitussa kirjassaan, niin rationaalinen päätöksentekoprosessi ei takaa sitä että toiminnan Tulokset vastaavat odotuksia...

Puten erikoisoperaatio meni mönkään, vaikka nyt sodan jatkuessa kohta kolmatta vuottaan Venäjän asema rintamalla ei olekaan heikko... Toisaalta Venäjä ei ole pystynyt kääntämään sotaa ratkaisevasti omaksi edukseen...

Mutta pointti siis se, että jos Putte on tehnyt päätöksensä hyökätä Ukrainaan yllä kuvatun prosessin mukaisesti, niin silloin päätöstä voi pitää rationaalisena, vaikka toiminnan tulokset eivät olleetkaan odotuksien mukaisia...

Se missä Putte ja Venäjä kompastui, oli se että tilanteen arviointivaiheessa Tehokkuusevaluaatio meni pieleen... Omat kyvyt arvioitiin yläkanttiin, ja tästä johtuen uskottiin virheellisesti siihen, että erikoisoperaatio tuottaa tulosta muutamassa päivässä...

Periaatteessa siis tuo analyysi saattaa kompastua virheisiin missä tahansa noista arviointivaiheen neljästä eri osasta... Eli tässä on eroteltava toisistaan tilanteen luotettava arviointi ja toisaalta tuon arviointiprosessin rationaalisuus... Nämä ovat kaksi eri asiaa...

Tilanteen luotettava arviointi perustuu lähinnä sille, että faktoja osataan analysoida oikein... Arviointiprosessin rationaalisuus taas perustuu sille, että prosessi noudattaa yllä mainittua neljän kohdan kaavaa...


Johtopäätös siis se, että Puten arviointiprosessi oli rationaalinen mikäli se noudatti yllä mainittua kaavaa, mutta tilanteen luotettava arviointi petti, koska faktat tulkittiin väärin...

#10 kirjoitettu 15.02.2024 05:45

IT kirjoitti:

John J. Mearsheimer & Sebastian Rosato argumentoivat vuonna 2023 julkaistussa kirjassaan "How States Think", että tuo päätös oli rationaalinen... Heidän mukaansa päätös voi olla rationaalinen, vaikka lopputulos ei olisikaan sellainen jota oli odotettu... Mearsheimer & Rosato esittelevät kirjassaan vaihtoehtoisen tulkinnan rationaalisuudesta, joka heidän mukaansa sopii paremmin kansainväliseen maailman jota kuvaa epävarmuus ja informaatioköyhyys, kuin rationaalisen valinnan standardimalli...


Tästä yllä mainitusta kirjasta tuossa esittely: Yale University Press: How States Think


Tuossa video, jolla John J. Mearsheimer esittelee kirjan ideoita, ja jossa Ashley Tellis puolustaa rationaalisen valinnan standardimallia...

How States Think: The Rationality of Foreign Policy


Ja tuossa on tästä kirjasta Podcast jossa haastatellaan sekä Mearsheimeria että Rosatoa:

Ep. 126 — Do States Act Rationally?

#11 kirjoitettu 15.02.2024 07:33

Tossa vielä kriittinen arvio tuosta Mearsheimerin ja Rosaton kirjasta:

What Makes a State Rational?


Ja jos haluaa ylipäätään tutustua tuohon rationaalisen valinnan standardimalliin, jota Mearsheimer ja Rosato kirjassaan puolestaan kritisoivat, niin tuossa hyvä Wikipedian artikkeli:

Wiki: Rational choice theory

#12 kirjoitettu 15.02.2024 08:10

Tossa vielä tollanen 18 sivun pdf pumaska, jonka julkaisija on brittiläinen London School of Economics:

Critiques of the rational actor model and foreign policy decision making


Tuon kirjoittaja on Chris Alden ja se on yksi luku kirjasta Oxford Research Encyclopedia of Politics...

Tuo teksti pureutuu rationaalisen valinnan standardimalliin ja sen kritiikkiin ulkopoliittisen päätöksenteon näkökulmasta...

Tämä standardimalli on juuri se mitä Mearsheimer & Rosato kritisoivat omassa kirjassaan...

#13 kirjoitettu 16.02.2024 19:24

No niin... Esseen osat I-V on kaikki deletoitu...


Mutta keskustelu aiheesta "Ovatko valtiot ja valtiojohtajat rationaalisia" on edelleen siis auki...

#14 kirjoitettu 17.02.2024 08:11 Muok:17.02.2024 08:17

Sen verran täytyy jatkaa tätä monoloogia, että on olemassa useita erilaisia käsityksiä rationaalisuudesta, joista tässä tapauksessa ovat relevantteja instrumentaalinen ja proseduraalinen rationaalisuus...

Instrumentaalinen rationaalisuus perustuu taloustieteeseen ja vastaa kysymykseen: "Oliko päätös rationaalinen?"

Proseduraalinen rationaalisuus perustuu psykologiaan ja vastaa kysymykseen: "Oliko itse päätöksentekoprosessi rationaalinen?"

Tuo mun essee otti kantaa ja kuvasi tätä jälkimmäistä eli proseduraalista rationaalisuutta...


Tuo instrumentaalinen rationaalisuus taikka valtavirran taloustieteellinen käsitys rationaalisuudesta lähtee siitä, että eri toimijat "käyttäytyvät ikään kuin ne maksimoisivat omaa hyötyään"...

Tämä kaikki perustuu matemaattisille malleille ja liittyy strategiseen päätöksentekoon liittyvään peliteoriaan... Valtavirran rationalistit siis perustavat laskelmansa erilaisille preferensseille sekä eri vaihtoehtojen todennäköisyyksille, joiden avulla he todellakin pyrkivät jopa ennustamaan eri toimijoiden valintoja ja päätöksiä...


Ongelma tuossa valtavirran rationaalisessa mallissa on ensinnäkin se ettei se vastaa todellisuutta... Käyttäytymistaloustiede on osoittanut ettei normaalijärjellä varustetut ihmiset täytä noita kriteereitä, joita täydellinen rationaalinen valinta edellyttää...

Toisaalta Mearsheimer & Rosato tossa aloituksessa mainitussa kirjassaan kritisoivat myös tuota valtavirran rationaalisuutta, ja toteavat ettei se päde kansainvälisessä maailmassa valtioiden päätöksenteossa, koska kansainvälinen maailma on informaatioköyhä eikä valtioilla ole mahdollisuuksia ennakoida toimintansa eri vaihtoehtojen tarkkoja todennäköisyyksiä...


Tämän perusteella Mearsheimer & Rosato hylkäävät valtavirran instrumentaalisen rationaalisuuden mallin ja puolustavat sen sijaan rationaalisuuden proseduraalista mallia...

Tämän kaiken valossa siis voidaan sanoa, että Puten ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 oli rationaalinen mikäli se noudatti rationaalista päätöksentekoprosessia, ja tästä seikasta mun nyt tästä ketjusta poistetussa esseessä oli kyse...

Mutta oliko itse päätös rationaalinen instrumentaalisesta näkökulmasta eli maksimoiko se Venäjän hyödyn? Tää onkin jo sitten kiistanalaisempi kysymys ja johtopäätös...

#15 kirjoitettu 17.02.2024 08:56

Ja mitenkä tuo mun tästä langasta poistamani essee sitten liittyi tähän kaikkeen?

No lyhyt vastaus on se, että se pyrki vastaamaan Mearsheimerin & Rosaton analyysin puutteisiin...


Mearsheimer & Rosato lähtevät omassa analyysissään siitä, että valtioiden päätöksenteko (proseduraalinen näkökulma) on rationaalista mikäli se perustuu a) uskottavalle teorialle, ja b) harkitsevalle sekä neuvottelevalle (deliberative) prosessille...

Mutta Mearsheimer & Rosato jättävät analyysinsä oikeastaan tähän eivätkä avaa tuota harkitsevaa ja neuvottelevaa prosessia sen enempää, jotta voitaisiin löytää ne kriteerit että koska tuo prosessi on rationaalinen ja koska ei...


Ja mun viitekehys tossa esseessä pohti juurikin tätä problematiikkaa, eli sitä että kun tuo harkinta on osa Arviointiprosessia, niin itse arviointiprosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen:
1) Tilanteen tulkinta
2) Päämäärien asettaminen
3) Keinojen valitseminen
4) Tehokkuusevaluaatio

Ja pointti on se, että jokainen näistä Arviointiprosessin vaiheista tarvitsee oman standardinsa, jonka perusteella voidaan määritellä oliko päätöksentekoprosessi rationaalinen vaiko ei...


Eli Mearsheimerin & Rosaton kirja ja viitekehys on hyvä keskustelunavaus tähän problematiikkaan, ja sellaisena erittäin tervetullut, mutta ei voi olla lopullinen totuus ja ratkaisu...

Ja lopulta on niin, että sekä valtavirran taloustieteellistä instrumentaalista rationaalisuutta sekä tätä vaihtoehtoista proseduraalista päätöksentekoprosessiin liittyvää rationaalisuutta tarvitaan, jotenka nämä lähestymistavat eivät sulje toisiaan pois vaan päinvastoin ovat komplementteja eli täydentävät toisiaan...