Mikseri.net

☰

Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Liity käyttäjäksi Kirjaudu sisään

Ladataan

Vastaa Aloita uusi keskustelu

Kirjoittaja	Kansainvälisten suhteiden teorian lyhyt oppimäärä
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#1 kirjoitettu 22.12.2023 08:54 Kansainvälisten suhteiden teorian lyhyt oppimäärä Laitetaanpa tällainen ketju tulille, ja aiheena kansainvälisten suhteiden teoria... Ketjun sisältö perustuu tuon opuksen sisältöön aika pitkälti: International Relations Theory (2020) (6th. Ed.) Mark V. Kauppi & Paul R. Viotti Ja mikä teoria? Arkikielessä teorialla tarkoitetaan usein jotakin "mikä toimii teoriassa muttei käytännössä"... Mutta näin yhteiskuntatieteellisessä mielessä teoria on jotakin, joka selittää jonkin ilmiön, eli vastaa siihen "miksi?" kysymykseen, taikka auttaa ennustamaan tulevaa... Kirjassa on sisällysluettelossa kolme pääosaa, joista otan sen ensimmäisen osan käsittelyyn tähän ketjuun... Plus sitten tokasta osasta tuon sosiaalisen konstruktionismin... Lyhykäisyydessään tämän ketjun anti on: - Intro - Realismi - Liberalismi - Taloudellinen strukturalismi - Englantilainen koulukunta - Konstruktivismi Jätän käsittelemättä kriittisen teorian, postmodernismin, feminismin sekä normatiivisen teorian... Lisäksi kirjan kolmas osa, joka käsittelee kansainvälisten suhteiden teorian intellektuaalisia juuria jää nyt sitten käsittelemättä tässä ketjussa... Eli tarkoitus on antaa vain perustiedot valtavirran teorioista...
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13586 viestiä	#2 kirjoitettu 22.12.2023 09:08 1. Intro Ihan alkuun on syytä tuoda esiin analyysin tasot, eli levels of analysis ajattelu, jossa analyysin tasot on jaettu seuraavasti: ¤ Yksilötaso - Ihmisluonto ja psykologia - Johtajat ja uskomusjärjestelmät - Johtajien persoonallisuus - Kognitio, tulkinnat ja virhetulkinnat ¤ Ryhmätaso - Hallintobyrokratia - Politiikkaa tekevät ryhmät - Eturyhmät - Muut organisaatiot kansalaisyhteiskunnan puolella ¤ Valtio ja yhteiskunta - Poliittinen järjestelmä - Politiikan teon prosessi - Talousjärjestelmän rakenne - Julkinen mielipide - Kansallisuusaate ja etnisyys - Poliittinen kulttuuri - Ideologia ¤ Kansainvälinen taso - Kansainvälinen anarkia eli valtioiden yläpuolella olevan auktoriteetin puute - Suurvaltojen lukumäärä (polariteetti) - Vallan jakautuminen valtioiden välillä - Taloudelliset asiat ja teknologia - Sotilasliittoumat - Kansainvälinen kauppa ja rahoitus - Kansainväliset organisaatiot ja regiimit - Poikkikansalliset (transnational) organisaatiot ja verkostot - Globaalit normit ja kansainvälinen oikeus Eli tuossa yllä on listattu ne neljä merkittävintä analyysin tasoa, ja kullakin tasolla vaikuttavat päämuuttujat... Eri teoriat kiinnittävät huomionsa eri asteisesti näihin eri tasoihin ja niiden piirissä oleviin muuttujiin... Yksikään teoria ei siis selitä kaikkea, eikä tällaista "kaiken teoriaa" ole nykytiedon valossa edes mahdollista taikka haluttavaa luoda... Eri teoriat onkin syytä nähdä erilaisina linsseinä siihen todellisuuteen, jotka kukin valaisevat jonkin tietyn osa-alueen kansainvälisistä suhteista, ja tekee tämän osa-alueen ja/tai näkökulman paremmin ymmärrettäväksi...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#3 kirjoitettu 22.12.2023 09:51 2. Realismi (Part 1) Realismilla teoreettisena lähestymistapana on neljä keskeistä oletusta, jotka siis toimivat enemmän taikka vähemmän kaikkien niiden teorioiden taustalla, jotka perustuvat realismille, ja nämä ovat: 1. Valtiot ovat tärkeimpiä toimijoita anarkkisessa maailmassa, jossa niiden yläpuolella ei ole pakkovaltaa käyttävää auktoriteettia... Muitakin toimijoita, kuten kansainväliset organisaatiot ja monikansalliset suuryritykset, toimii kansainvälisesti, mutta valtiot ovat näistä kansainvälisistä toimijoista tärkeimpiä... 2. Toisekseen valtio nähdään unitaarisena eli yhtenäisenä toimijana... Valtiolla siis katsotaan olevan kullakin hetkellä yksi tietty politiikkakustakin asiasta... Samoin se kansallinen ja yksilötaso on vähemmän tärkeämpi (paitsi klassiset realistit), ja valtio nähdäänkin yhtenäisenä yksikkönä, joka kohtaa ulkomaailman... 3. Osittain edellisestä johtuen, niin monet realistit tekevät toisen asioita yksinkertaistavan oletuksen, eli katsovat että tämä yhtenäinen valtiotoimija on myös rationaalinen toimija, joka tavoittelee päämääriään... Tämä oletus tehdään useimmiten metodologisista syistä... Realistit ovat kyllä tietoisia siitä, että tuossa oletuksessa on omat ongelmansa, mutta varsinkin peliteoreettisissa strategisissa analyyseissä tuo rationaalisuusoletus on aika ehdoton... 4. Ja lisäksi realistit olettavat, että kansallinen turvallisuus on topikkina tärkein asia, jonka valtio kohtaa kansainvälisissä suhteissaan, ja talous- ynnä muut asiat tulevat tärkeysjärjestyksessä vasta kaukana perässä... Ja kaikki näistä yllä olevista on oletuksia, joita realistit tekevät... Metodologisesta näkökulmasta valtion yhtenäisyys- ja rationaalisuusoletukset eivät kuvasta reaalimaailmaa, ja realistit tietävät tämän... Kyse on enemmänkin siitä kuinka hedelmällisisä nämä oletukset ovat generoitaessa tietoa ja ennusteita tästä kansainvälisestä todellisuudesta... Kaikkea ei voida tutkia yhdellä rykäisyllä... ¤ Realistisen koulukunnan intellektuaaliset juuret - Thucydides oli antiikin kreikkalainen, joka kirjoitti historiikin Peloponnesolaissodasta ja on saanut kunnian olla ensimmäinen realisti kirjansa myötä... - Niccolo Machiavelli oli renesanssin aikakauden italialainen, joka tunnetaan "machiavellismista", ja joka kirjoitti kansallisesta turvallisuudesta, ja siitä mitä hallitsijan on tehtävä selviytyäkseen hallitsijana... - Thomas Hobbes oli 1600-luvulla vaikuttanut englantilainen, joka tunnetaan mm. hänen käsityksistään ihmisen luonnosta (human nature)... Hänen kuvitteellisessa luonnontilassaan vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan, ja ihmiset luovat valtion ja sille kuuluvan pakkovallan, jotta tästä tilasta päästään rauhanomaiseen yhteiskuntaan... - Carl von Clausewitz oli preussilainen upseeri joka palveli sodissa Napoleonia vastaan... Hän on tunnettu ajatuksesta, jonka mukaan "sota on politiikan jatkamista muilla keinoin"... - Lisäksi realistiseen ajatteluun ovat vaikuttaneet sellaiset geopoliittiset kirjoittajat ja ajattelijat kuten Alford Thayer Mahan, Sir Halford Mackinder ja Nicholas J. Spykman... Amerikkalaisista kylmän sodan ajattelijoista George Kennan oli merkittävässä asemassa luotaessa Nevostoliiton vastaista patoamispolitiikkaa Aasiassa... - E.H. Carr puolestaan kirjoitti vuonna 1939 julkaistun klassikkoteoksen "The Twenty Years' Crisis 1919-1939", jossa hän puolustaa realismia, ja lyttää maailmansotien välisenä aikana harrastetun liberalismin utopiana ja idealismina... - Hans J. Morgenthau puolestaan lasketaan Carrin tavoin niin ikään klassisiin realisteihin, joka kirjoitti vuonna 1948 julkaistun teoksen "Politics Among Nations", joka käsittelee käytännössä tämän ketjun introssa esiin tuotuja kaikkia eri analyysin tasoja... Morgenthau kirjoitti mm. ihmisen luonnosta, kansallisesta edusta, vallan tavoittelusta ja siitä kuinka moraali ei suoraan sovellu ohjaamaan valtion ulkosuhteita... Eli siinä on realismin keskiset oletukset ja intellektuaaliset juuret hyvinkin typistetyssä muodossa...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#4 kirjoitettu 22.12.2023 14:57 Muok:22.12.2023 15:44 3. Realismi (Part 2) Realismin keskeisiä käsitteitä ovat valta ja järjestelmä... VALTA Vallalla on monta määritelmää... Jotkut katsovat että valta koostuu sotilaallisista, taloudellisista, teknologisista ja diplomaattisista kyvyistä... Jotkut taas katsovat että valta ja kyvyt ovat suhteellisia, eli ne pitää suhteuttaa toisten valtioiden kykyihin... Kolmanneksi vallalla tarkoitetaan valtion A kykyä saada valtio B toimimaan vasten tahtoaan valtion A tahdon mukaisesti... Ja lisätään tähän vielä neljän määritelmä, eli valta käsitettynä kykynä saavuttaa vuorovaikutusprosesseissa itselle mieluinen lopputulos... JÄRJESTELMÄ Järjestelmä voidaan ymmärtää analyyttisesti kahdessa mielessä... Ensinnäkin se voidaan nähdä vuorovaikutuksena valtioiden välillä, ja toisekseen se voidaan nähdä vallan taikka kykyjen distribuutiona valtioiden kesken... Eli tässä toisessa mielessä tarkastellaan sitä onko maailma yksi-, kaksi- vai moninapainen? Järjestelmä on myös abstraktio, jonka analyytikko tekee, ja tämän käsitteen hyöty näkyy siinä kuinka se mahdollistaa kansainvälisten ilmiöiden, kuvaamisen, selittämisen tai ennustamisen... Peliteoria on lähestymistapa, jolla voidaan määritellä rationaalinen valinta taikka optimaalinen strategia tilanteessa, jossa se oma päätös riippuu omien preferenssien lisäksi siitä mitä muut valtiot tilanteessa tekevät... Peliteoriassa tunnetaan nollasummapelit, positiivisten ja negatiivisten summien pelit, sekä muuttuvien summien pelit... Anarkia, eli valtioiden yläpuolella olevan auktoriteetin puuttuminen, on kanssa keskeinen käsite realismissa... Anarkia ja ylemmän auktoriteetin puuttuminen selittää realistien mukaan sen, miksi valtiot hamuavat valtaa ja ovat huolissaan kyvyistään suhteessa muihin valtioihin... Turvallisuusdilemma (security dilemma) on seurausta anarkiasta ja siitä ettei valtiot voi viime kädessä luottaa toisiinsa... Mitä enemmän yksi valtio aseistautuu lisätäkseen omaa turvallisuuttaan, niin sitä turvattomammaksi muut valtiot itsensä kokevat... Tämä johtaa helposti sotilaallisiin varustelukierteisiin, ja siihen että yhteistyö varsinkin kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa on vaikeaa valtioiden välillä... Kykyjen jakautuminen ja voimatasapaino Kykyjen jakautuminen valtioiden kesken määrittelee järjestelmän polariteetin ja luonteen... Ollaanko siis yksinapaisessa, kaksinapaisessa vaiko moninapaisessa järjestelmässä? Voimatasapaino (Balance of power) on keskeinen käsite realistisessa ajattelussa, mutta tämänkin käsitteen kohdalla on erilaisia määritelmiä... Jotkut katsovat, että voimatasapaino muodostuu automaattisesti, ja toiset katsovat että sellainen pitää luoda valtioiden tarkoitushakuisella toiminnalla... 1800-luvun eurooppalainen Wienin kongressin jälkeinen järjestelmä oli pitkälti tällainen voimatasapinojärjestelmä, jota valtiot pyrkivät ylläpitämään tietoisesti liittoutumalla eri tavoin keskenään... Voimatasapainoon liittyy 4 keskeistä kysymystä: 1) Muodostuuko sellainen automaattisesti, vai tarvitaanko siihen diplomaattisia ponnisteluja? 2) Millainen polariteetti on kansainvälisen järjestelmän ja rauhan kannalta paras? 3) Kuinka paljon valtaa valtiot tarvitsevat tunteakseen itsensä turvassa oleviksi? 4) Kuinka ei-systeemiset tekijät, eli yksilötaso ja kansallinen taso, voidaan integroida mukaan selitykseen? Tuo kolmas kysymys siitä kuinka paljon valtaa valtio tarvitsee, jakaa realistit offensiivisiin ja defensiivisiin realisteihin... Defensiiviset realistit katsovat, että valtiot minimissään pyrkivät vain varmistamaan jatkuvuutensa (state survival)... Offensiiviset realistit taas katsovat, että kansainvälinen anarkia johtaa siihen että valtiot pyrkivät kasvattamaan valtaansa suhteessa muihin valtioihin... Suurvaltojen viimekätinen päämäärä on olla se hegemoninen yksinvaltias maailmassa... Tuohon neljänteen kohtaan ovat taas iskeneet kyntensä kiinni uusklassiset realistit, jotka pyrkivät järjestelmätason ohella sisällyttämään analyyseihinsa myös valtio ja yksilötason... Yksi mielenkiintoinen variaatio voimatasapainoteoriasta on uhkatasapaino teoria (balance-of-threat theory), joka lähtee siitä että valtiot ennemminkin reagoivat kokemiinsa uhkiin... Oliko esim. Suomen päätös liittyä Natoon tulkittavissa voimatasapainoteorian mukaisesti vaiko sitten uhkatasapainoteorian mukaisesti? Eikö viime kädessä Natopäätökseen vaikuttanut tässä tapauksessa Venäjän mahdollinen sotilaallinen uhka Ukrainan tapahtumien valossa?
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#5 kirjoitettu 22.12.2023 15:32 4. Realismi (Part 3) Realistit painottavat jatkuvuutta kansainvälisissä suhteissa... Robert Gilpin taas tutki vuonna 1981 ilmestyneessä kirjassaan War and Change in World Politics muutosta suurvaltojen voimasuhteissa.... Gilpin argumentoi, että suurvallat pyrkivät muuttamaan kansainvälistä järjestelmää omien intressiensä mukaisiksi, jos ne katsovat että hyödyt ylittävät mahdolliset kustannukset... Tuon muutoksen taustalla ovat pitkäaikaiset muutokset taloudessa ja teknologiassa... Eri maiden taloudet kasvavat eri tahtia, ja myös teknologia kehittyy niissä eri tahtia... Pitkän ajan kuluessa eri tahtinen talouskasvu (ja väestönkasvu) takaa sen, että voimatasapaino ja järjestelmän polariteetti muuttuu, jolloin nousevat suurvallat pyrkivät muuttamaan järjestelmää... Historiallisesti suurvallat ovat sotineet näissä murroskohdissa, ja sodan jälkeinen rauhansopimus on kodifioinut uuden status quon... Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus Realistit eivät yleisesti ole olleet kovin innostuneita globalisaation tutkimuksesta... Globalisaation tutkimuksessa usein oletetaan, että transnationaalisten suhteiden kasvu heikentää valtioiden suvereniteettia, ja että hämärtää ja heikentää valtioiden kykyä kontrolloida rajojensa yli tapahtuvaa vuorovaikutusta... Keskinäisriippuvuus on kanssa käsite, joka on seurausta kasvavasta kansainvälisestä valtioiden rajat ylittävästä vuorovaikutuksesta... Liberaalit näkevät tämän lisäävän kansainvälistä turvallisuutta, siinä missä realistit taas katsovat sen lisäävän valtioiden haavoittuvuuksia... Keskinäisriippuvuus ei myöskään koske kaikkia valtioita samalla lailla, ja valtiot ja maaryhmät ovat eri tavoin haavoittuvia erilaisille shokeille esim. kansainvälisessä talousjärjestelmässä.... Realistit ovat myös skeptisempiä kuin liberalistit kansainvälisen yhteistyön suhteen... Hegemonisen tasapainon teoria esim. lähtee siitä, että maailmassa tarvitaan yksi suurvalta, joka pystyy pitkälti määrittelemään järjestelmän ja yhteistyön luonteen... Realismin kritiikki Realismia on kritisoitu monin tavoin... Onko realismi "realistinen" kuva maailmasta, varsinkin kun se samalla leimaa liberaalin ajattelun idealistiseksi ja utopistiseksi? Realistit toki vastaavat tähän siten, että tämä näkemys on pätenyt maailmassa jo tuhansia vuosia... Realismia on myös syytetty järjestelmän determinismistä, ja siitä että valtiotason ja yksilötason muuttujia ei ole otettu riittävästi huomioon... Tämä kritiikki ei toki koske klassisia realisteja sekä uusklassisia realisteja.... Realismia on kritisoitu myös siitä, että se kiinnittää liikaa huomiota valtioon, ja jättää muut toimijat huomiotta... Toisaalta tämän ymmärtää, kun huomaa että realistit ovat pääasiassa kiinnostuneita valtioiden turvallisuuspolitiikasta ja sotien syistä... Voimatasapainoteoriaa on taas kritisoitu epämääräisyydestä, koska kuten yllä jo tuotiin esiin, niin se voi tarkoittaa eri asioita eri kirjoittajien teksteissä... Realismia on myös kritisoitu siitä, ettei se selitä kunnolla muutosta kansainvälisissä suhteissa... Toisaalta monet realistit ovat tarkoituksella kiinnittäneet huomionsa siihen, mikä kansainvälisissä suhteissa on pysyvää ja muuttumatonta...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#6 kirjoitettu 22.12.2023 17:41 5. Liberalismi (Part 1) Liberalismi eroaa monin tavoin realismista koulukuntana... Sotien syiden ja turvallisuusnäkökohtien sijaan liberalistit ovat ennemminkin kiinnostuneita siitä, millä ehdoin yhteistyö valtioiden välillä on mahdollinen? Samoin liberalismi on kiinnostunut rauhan edellytyksistä valtioiden välillä, ja yksi teema onkin se kuinka demokratia, keskinäisriippuvuus sekä kansainväliset instituutiot jos eivät nyt tuo rauhaa maailmaan, niin edistävät ainakin sitä... Liberalismin keskeiset olettamukset: 1. Valtioiden rinnalla on muitakin merkittäviä toimijoita kansainvälisissä suhteissa... Näitä ovat mm. kansainväliset järjestöt, monikansalliset suuryritykset, sekä erilaiset kansalaisjärjestöt... 2. Taloussuhteet ja taloudellinen keskinäisriippuvuus nähdään, jos ei nyt rauhaa tuovana, niin ainakin moderoivana elementtinä valtioiden suhteissa... 3. Liberaaleille kansainvälisen politiikan agenda on ekstensiivinen, ja kattaa paljon muutakin kuin turvallisuuspolitiikan... 4. Liberaalit painottavat valtioiden toimintaa ja käyttäytymistä analysoidessaan kansallista valtiotasoa ja yhteiskuntaa sekä yksilötasoa, kun taas monilla realisteilla kansainvälinen järjestelmä on se suurin selittävä tekijä... 5. Analyyttinen päätehtävä on selvittää, missä olosuhteissa kansainvälinen yhteistyö ja rauha on mahdollinen? Sanomattakin on selvää, että kun realistit pitävät kansainvälisiä suhteita nollasummapelinä, niin liberalistit näkevät sen positiivisen summan pelinä eli win-win tilanteena, jossa kaikki voivat voittaa... Toki on niin, että valtioiden turvallisuus on luonteeltaan kilpailua, jossa yhden turvallisuus on pois toisen turvallisuudesta... Talousasioissa on taas helpompi päästä win-win tilanteisiin joissa kaikki osapuolet hyötyvät...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#7 kirjoitettu 22.12.2023 18:26 6. Liberalismi (Part 2) Pyrin tähän osaan laittamaan asiat esille hyvin tiivistetysti... Ja tässä osassa esitellään niitä keskeisiä teemoja liberaalissa kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa... Kansainväliset organisaatiot Kansainliitto oli ensimmäinen suuri liberaali yritys kohti maailmanrauhaa, joka toki epäonnistui surkeasti maailmansotien välisenä aikana... Tämä kokeilu perustui kollektiiviselle turvallisuudelle, jossa ideana oli se että kun yksi valtio osoittaa aggression merkkejä, niin kaikki muut valtiot kääntyvät yhdessä sitä vastaan... Kansainliiton seuraajassa YK:ssa on toki piirteitä kollektiivisesta turvallisuudesta, mutta se hyväksyy myös kollektiivisen puolustuksen eli sotilaalliset liittoumat, ja antaa turvallisuusneuvostossa suurvalloille erityisaseman veto-oikeuden muodossa... Integraatio Integraatioteoreetikot pyrkivät myös analysoimaan kansainvälisen yhteistyön mahdollistavia tekijöitä... David Mitrany esimerkiksi argumentoi, että helpointa on päästä alkuun teknisissä asioissa, jotka ovat eksperttien ratkottavissa... EU:n alkuvaiheet ovat selitettävissä tämän ajattelun kautta, samoin monien kansainvälisten järjestöjen perustaminen hoitamaan jotakin tiettyä kapeaa tehtävää... Transnationalismi Transnationalismi taikka poikkikansallisuus tuli mukaan kuvioon 1970-luvulla... Tällä termillä viitataan oikeastaan ei-valtiollisiin toimijoihin, kuten monikansallisiin suuryrityksiin sekä kansalaisjärjestöihin, joidenka toiminta ylittää valtioiden rajat... Keskinäisriippuvuus Keskinäisriippuvuus nousi keskusteluun kanssa 1970-luvulla, ja sillä viitataan valtioiden vastavuoroisiin riippuvuuksiin toisistaan... Tämä on eri asia kuin taloudellisten strukturalistien esille nostama riippuvuus, jossa yksi valtio on riippuvainen toisesta... Keskinäisriippuvuudessa kumpikin valtio on herkkä sen suhteen mitä toinen tekee taikka kuinka talous ynnä muut asiat kehittyvät toisessa valtiossa... Kansainväliset regiimit Tämä käsite kuvaa kaikkia sellaisia normeja, sääntöjä, ja proseduureja joilla ylläpidetään kansainvälistä järjestystä... Nämä regiimit eivät välttämättä tarkoita muodollisia kansainvälisiä organisaatioita, vaan niillä viitataan kaikenlaisen sääntöpohjaiseen yhteistyöhön valtioiden välillä... Uusliberaali institutionalismi Tämä on Robert Keohanen 1980-luvulla luoma lähestymistapa, jossa instituutio määritellään sekä muodollisiksi että epämuodollisiksi pysyviksi säännöiksi, joilla ylläpidetään käyttäytymiseen liittyviä rooleja, jotka rajoittavat toimijoiden toimintaa, ja jotka muokkaavat odotuksia... Keohanen lähestymistapa, jonka hän esittelee vuonna 1984 ilmestyneessä kirjassaan After Hegemony, pitää sisällään joitakin realistisia premissejä... Näitä ovat kansainvälinen anarkia ja valta, sekä halu verrata kansainvälistä käyttäytymistä markkinakäyttäytymiseen... Hän pyrkii vastaamaan kysymykseen, kuinka itsekeskeiset rationaaliset egoistit päätyisivät harrastamaan multilateraalista yhteistyötä? Globaali hallinta Tämä käsite viittaa niihin prosesseihin ja instituutioihin jotka ohjaavat ja rajoittavat erilaisten ryhmien kollektiivista toimintaa... Tämä on uudempi käsite kuin regiimit, ja painotus tässä on hiukan eri vaikka samoilla apajoilla melkein liikutaan... Taloudellinen keskinäisriippuvuus ja rauha Realistit ovat aina olleet skeptisiä tätä liberaalia otaksumaa kohtaan... Mutta liberaalit katsovat, että kansainvälinen talous voi vaikuttaa turvallisuuteen kolmella tavalla: muuttaen kykyjä, insentiivejä sekä toimijoiden itsensä luonnetta... Demokraattisen rauhan teoria Tämä liberaali hypoteesi saa käyttövoimansa siitä, että liberaalit demokratiat eivät ole käyneet sotia keskenään, vaikka ovatkin sotineet muita kuin liberaaleja demokratioita vastaan... Päätöksenteko Työ päätöksenteon tutkimuksessa, joka ammentaa psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta, on lisännyt huomattavasti tietoamme siitä kuinka ja miksi päätöksentekijät toimivat kuten toimivat... Klassinen tutkimus, jossa tutkitaan päätöksentekijöiden havaintoja ja väärinhavaintoja on Robert Jervisin vuonna 1976 ilmestynyt Perception and Misperception in International Politics.... Graham Allisonin analyysi Kuuban ohjuskriisistä lokakuussa 1962 julkaistiin vuonna 1971 nimellä Essence of Decision: Explaining the Cuban Missile Crisis.... Kirja analysoi kriisiä ensinnäkin realistisen rationaalisen linssin läpi, toisekseen organisationaalisten prosessien linssin läpi, sekä kolmantena byrokraattisen politiikan linssin läpi... Muutos ja globalisaatio Liberaalit painottavat yleisesti enemmän muutosta, siinä missä realistit jatkuvuutta... Samoin globalisaatio on sellainen aihe, josta liberaalit ovat kiinnostuneita... Lopulta yksi ero liberaalin ja realistisen tutkimuksen välillä on painotukset voluntarismin ja determinismin välillä... Liberaalit painottavat paljon enemmän toimijoiden vapaata tahtoa, siinä missä varsinkin rakenteelliset realistit näkevät kansainvälisten rakenteiden hyvinkin pitkälle sanelevan ne reunaehdot, joidenka puitteissa johtajien on toimittava... Liberaalit uskovat muutoksen mahdollisuuteen, siinä missä realistit ovat tässä suhteessa paljon pessimistisempiä...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#8 kirjoitettu 22.12.2023 18:48 7. Taloudellinen strukturalismi Tämä on lähestymistapa, jossa painotetaan maailman kapitalistista kehitystä ja sen seurauksia... Lähestymistavat voivat olla marxilaisia taikka sitten ei-marxilaisia... Tämän lähestymistavan 4 keskeistä oletusta ovat: 1. On tarpeellista ymmärtää se globaali konteksti jonka puitteissa valtiot ja ei-valtiolliset toimijat toimivat... Analyysin lähtökohtana on siis mailman kapitalistinen järjestelmä... 2. Taloudelliset strukturalistit painottavat historiallisen ajattelun ja analyysin merkitystä... 3. Monet taloudelliset strukturalistit kiinnittävät huomiota niihin dominaation mekanismeihin, joilla kolmannen maailman valtioita pidetään alikehittyneinä... Riippuvuusteoriat edustavat tätä suuntausta... 4.Taloudelliset tekijät ovat tärkeitä, kun analysoidaan maailman kapitalistisen järjestelmän kehitystä, ja sitä kuinka kolmannen maailman valtiot ovat joutuneet alisteiseen asemaan... Intellektuaalisia vaikuttajia - Karl Marx - John A. Hobson - V.I. Lenin Tämän aiheen piirissä riippuvuusteoreetikot (Dependency theorists) olivat pääasiassa etelä-amerikkalaisia intellektuelleja, jotka 1960- ja 1970- luvuilla kirjoittivat paljonkin alikehityksestä kehitysmaissa... Kapitalistinen maailmanjärjestelmä Tämän suuntauksen suuria nimiä on Immanuel Wallerstein, joka on tutkinut kapitalistisen maailmanjärjestelmän kehitystä 1400-luvun lopulta tähän päivään... Wallerstein ei ole kiinnostunut pelkästään alikehityksestä, vaan siitä miksi toiset kehittyivät ja toiset eivät... Tätä analysoidakseen hän on lajitellut kapitalistiseen maailmanjärjestelmään kuuluvat valtiot keskustaan, periferiaan ja semiperiferiaan... Realisteihin verrattuna Wallerstein luo eräällä tavalla järjestelmäteoriaa, tunnustaa anarkian olemassaolon, sekä huomioi kansainvälisen valtioiden kykyjen taikka vallan jakautumisen... Toki näillä on paljon erojakin, ja Wallerstein esimerkiksi katsoo, että näiden kykyjen jakautumisen taustalla on maailman taloudellinen järjestys... Muita merkittäviä topikkeja tässä suuntauksessa ovat italialaisen Antonio Gramscin kirjoitukset hegemoniasta, muutos ja globalisaatio, sekä jälkikolonialismi
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13586 viestiä	#9 kirjoitettu 22.12.2023 20:02 8. Englantilainen koulukunta (The English School) Englantilainen koulukunta on mielenkiintoinen yhdistelmä realistista voimapolitiikkaa sekä liberaalia käsitystä kansainvälisestä laista, säännöistä, normeista ja instituutioista... Englantilainen koulukunta sai alkunsa 1950-luvulla, jolloinka englantilaiset kansainvälisen politiikan tutkijat ryhtyivät kritisoimaan amerikkalaista behaviorismista ammentavaa tieteellistä uutta suuntausta... Britit painottivat enemmän historiallisen ja sosiologisen tutkimuksen merkitystä... Tämän koulukunnan yksi suuri vaikuttajia on Hugo Grotius, jota pidetään kansainvälisen oikeuden isänä... Tämän koulukunnan klassikkoteos puolestaan on Hedley Bullin vuonna 1977 ilmestynyt The Anarchical Society: A Study of Order in World Politics... Tämän koulukunnan erilaiset painotukset voidaan jakaa seuraavasti: - Kansainvälinen järjestelmä (realistinen voimatasapainojärjestelmä) - Kansainvälinen yhteisö (valtioiden muodostama normeihin ja instituutioihin perustuva yhteisö) - Maailman yhteisö (Yhteisö johon kuuluvat maailman ihmiset, organisaatiot yritykset, valtiot, jne...) Englantilainen koulukunta tekee kolme oletusta: 1. Maailma voidaan käsittää anarkkisena yhteisönä (anarchical society)... Painopiste on sanalla yhteisö, jota realistit eivät liittäisi yhteen sanan anarkia kanssa... 2. Käsitteellä järjestys on tässä ajattelussa merkittävä asema... Järjestys ei muodostu realistien tavoin pelkästään vallasta ja voimatasapainosta, vaan myös siitä että valtiot hyväksyvät tietyt säännöt ja instituutiot, joilla vuorovaikutusta ja toimintaa ohjataan... 3. Englantilainen koulukunta noteeraa Immanuel Kantin eettisten ja moraalisten pohdintojen merkityksen, olkoonkin että niitä tasapainotetaan vallan ja intressien käsitteiden avulla... Pari sanaa tuosta termistä anarkkinen yhteisö... Kansallisella tasollahan ei ole anarkkista yhteisöä, vaan siellä tuota institutionaalista puolta tukemassa on valtio lainsäädäntöineen ja mikä tärkeintä pakkokeinoineen... Valtio voi pakottaa toimivaltansa alla elävät ihmiset ja yritykset ynnä muut toimijat ruotuun... Kansainvälinen yhteisö englantilaisen koulukunnan mukaan on sekoitus anarkiaa ja instituutioita... Nuo instituutiot ovat kuitenkin heikot, koska niitä tukemassa ei ole valtion kaltaista pakkovaltaa, vaan sääntöjen noudattaminen perustuu varsinkin suurvaltojen kohdalla niiden vapaaseen tahtoon... Valtio voi aina irtautua kansainvälisistä sopimuksista, ja viime kädessä tuo kansainvälinen institutionaalinen järjestys ja sen ylläpito nojaa yksittäisten valtioiden vallan ja voiman käyttöön, sekä voimatasapainoon... Voisi jopa sanoa, että yksilön turvallisuus on kansallisella tasolla heikko, mutta oikeutta saa aina jälkikäteen... Kansainvälisellä tasolla asia tuntuu olevan lähes päinvastoin: valtiot panostavat ennalta ehkäisevään turvallisuuteen armeijoiden ja sotilasliittojen muodossa, koska jälkikäteen tapahtuvaa oikeutta rikkojia vastaan on vaikea ellei mahdoton saada...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#10 kirjoitettu 22.12.2023 20:26 9. Konstruktivismi (Part 1) Konstruktivismin juuret ovat sosiologiassa, ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa se ilmaantui näyttämölle varsinaisesti 1980-luvulta lähtien... Konstruktivismi ei ole ihan samanlainen lähestymistapa kuin esim. realismi ja liberalismi, koska se tarjoaa ennemminkin tulkinnallista lähestymistapaa (interpretive understanding) asioiden analysoimiseen... Konstruktivismin perusoletukset ovat: 1. Konstruktivismi pyrkii problematisoimaan valtioiden intressit ja identiteetit... He painottavat yksilöiden (päätöksentekijöiden) subjektiivisia ja intersubjektiivisia kanssakäymisiä... 2. Konstruktivistit näkevät kansainvälisen rakenteen sosiaalisena rakenteena, joka käsittää normit, säännöt ja lain... 3. Konstruktivismi näkee maailman ainaisen konstruktion tilassa... 4. Konstruktivistit ovat ajatelleet paljon ontologisia (mistä maailma koostuu) ja epistemologisia (miten maailmasta saa tietoa) asioita, ja tulleet siihen johtopäätökseen ettei puhtaan objektiivista tietoa ole saatavissa, kuten esim. realistit ja liberaalit olettavat... Monet konstruktivistit lisäksi kiinnittävät huomiota instrumentaalisen rationaalisuuden sijaan arvorationaaliseen toimintaan (vrt. Max Weberin ajatukset...)... Intellektuaalisia esikuvia - Immanuel Kant ja hänen vaikutuksensa fenomenologiaan...' - John Locke ja hänen yhteiskuntasopimusteoriansa... - Emile Durkheim ja se puoli hänen ajattelussaan, että suhteiden ja vuorovaikutuksen luonne toimijoiden välillä vaikuttaa kausaalisesti heidän toimintaansa... - Max Weber ja hänen käsityksensä instrumentaalisesta ja arvopohjaisesta rationaalisuudesta...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#11 kirjoitettu 22.12.2023 21:12 10. Konstruktivismi (Part 2) Konstruktivismin keskeisiä teemoja: Intersubjektiivisuus Intersubjektiivinen tarkoittaa kaikkea tietoa, käsityksiä, ideoita ja niin edelleen, jonka eri ihmiset ja toimijat jakavat keskenään... Intersubjektiivisuus on kommunikaation edellytys, jotta ihmiset ylipäätään ymmärtävät toisiaan... Konstruktivistit painottavat kollektiivisia ideoita, ja kuinka ne on mukana instituutioissa, käytännön toiminnassa ja ihmisten identiteeteissä... Rakenne, säännöt, ja normit Konstruktivistit määrittelevät rakenteen sosiaalisten suhteiden ja jaettujen merkityksien avulla... Nämä pitävät sisällään sääntöjä, normeja, uskomuksia, jaettua tietoa, jne... Konstruktivistit katsovat myös, että esimerkiksi anarkia on sosiaalisesti konstruoitu... Ja näiden rakenteiden muuttaminen siis edellyttää sitä, että muutetaan olemassa olevia odotuksia siitä, kuinka tulee toimia ja käyttäytyä... Agentit (toimijat) Konstruktivismi on kiinnostunut mm. siitä kuinka toimijat määrittelevät itsensä ja suhtautuvat toisiin toimijoihin... Lisäksi nämä toimijat tuottavat eli konstruoivat vuorovaikutuksessaan nämä institutionaaliset sääntöihin ja normeihin pohjaavat rakenteet... Konstruktivistit ovat siis aika optimistisia siitä, että toimijat pystyvät muokkaamaan rakenteita, koska he ovat itse juuri luomassa nämä rakenteet... Mutta toki negatiivinen kehityskin on mahdollinen... Identiteetti Identiteetit ovat konstruktivistien mukaan suhteellisen vakaita ja pitkäkestoisia ymmärryksiä ja odotuksia omasta itsestä.... Ja nämä identiteetit vaikuttavat siihen kuinka valtiotoimijat ja niiden päättäjät näkevät itsensä ja muut toimijat... Silti, identiteetit voivat muuttua ajan mittaan... Soveltuvuuden logiikka (Logic of Appropriateness) Tässä pitää erotella seurausten logiikka ja sääntöpohjainen logiikka... Seurausten logiikan mukaisesti toimijat panevat preferenssinsä järjestykseen ja toimivat intressiensä mukaisesti, kun taas sääntöpohjaisen logiikan mukaan toimitaan yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen ja normien mukaan... Yhteisesti hyväksytyt säännöt ja normit puolestaan voivat muuttua, jos tarvittavan suuri määrä toimijoita ryhtyy ajattelemaan toisin, ja toimimaan sen mukaisesti... Intressit ja edut Konstruktivistit katsovat, että siinä missä realistit ja liberaalit pitävät intressejä pääosin annettuina, niin nekin ovat sosiaalisesti konstruoituja, ja voivat muuttua kun toimijat vuorovaikuttavat toisten toimijoiden kanssa... Intressit ovat siis subjektiivisia tässä mielessä... Sosiaalisen konstruktivismin diversiteetti Sosiaalisen konstruktivismin alle mahtuu aika monenlaista koulukuntaa... Neoklassinen konstruktivismi ammentaa enemmän positivistisesta yhteiskuntatieteestä ja käyttää hyödyksi testattavia hypoteeseja, siinä missä toisessa ääripäässä on postmoderni konstruktivismi... Näiden väliin mahtuu naturalistinen konstruktivismi, jonka merkittäviä henkilöitä on Alexander Wendt... Alexander Wendtin pääteos on vuonna 1999 ilmestynyt Social Theory of International Politics... Wendtin mukaan 1) ihmisten välisten assosiaatioiden rakenteet määrittyvät pääosin jaettujen ideoiden eikä materiaalisten voimien välityksellä, ja 2) näiden toimijoiden intressit ja identiteetit määrittyvät näiden jaettujen ideoiden perusteella... Wendt esittää myös anarkian kulttuurien jaon Hobbesilaiseen, Lockelaiseen ja Kantilaiseen anarkiaan... Hobbesilainen anarkia on säännötön, ja siinä vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan... Lockelainen anarkia perustuu valtioiden kilvoitteluun, mutta sitä kilpailua ohjaa yhteisesti sovitut säännöt... Ja lopulta Kantilainen anarkia perustuu yhteisöön, jota ohjaa yhteisesti sovitut normit... ¤¤¤ Konstruktivismi on mielenkiintoinen lähestymistapa, mutta itseäni siinä häiritsee kaksi asiaa... Ensinnäkin sosiologian puolella tuon sosiaalisen konstruktivismin päämerkitys oli se, että tietoiset ja osaavat toimijat konstruoivat yhteiskunnan rakenteet itse siinä vuorovaikutustilanteessa... Se mitä konstruoidaan ei siis ole normeja taikka identiteettejä, vaan itse institutionaalisia toiminnan muotokaavoja (patterns)... Yhteiskunta siis rakentuu toimijoiden toiminnassa aina uudestaan ja uudestaan... Toinen ajatus kun lukee näitä tekstejä, niin on se että verrattuna realisteihin konstruktivistien mukaan muutos on paljon helpompi... Taikka tällaisen kuvan siitä saa... Mutta ajatellaan maailmaa jossa on kolme suurvaltaa, ja jossa kaksi niistä noudattaa Hobbesilaista kaikkien-sota-kaikkia-vastaan logiikkaa... Jos nyt kolmas näistä yksipuolisesti muuttaa toimintatapojaan Lockelaiseen taikka Kantilaiseen suuntaan, niin veikkaan että hyväuskoisuutta ei palkita, vaan huonosti käy! Se fakta, että ihmiset omalla toiminnallaan ja vuorovaikutuksellaan tuottavat tämän meidän sosiaalisen maailman ei tee sen maailman muuttamisesta yhtään helpompaa!
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#12 kirjoitettu 22.12.2023 21:18 No niin... Siinäpä se on koko komeudessaan... Tämä olkoon mun tän joulun joululahja kaikille foorumin kansainvälistä politiikkaa seuraaville ja kommentoiville nimimerkeille... Jos jaksatte lukea tuon manuaalin läpi, niin onnittelut! Toivottavasti saitte jotakin siitä irti mikä kehittää omaa ajatteluanne aiheen tiimoilta, ja auttaa teitä ymmärtämään paremmin kansainvälisiä suhteita ja sitä maailmaa , jossa eletään... Olen tuossa yllä tiivistänyt aikas tiiviiseen muotoon sellaisen määrän tavaraa, joka tuossa kirjassa vie 170 sivua tilaa... Jos jollakulla on jotakin kysyttävää taikka kommentoitavaa, niin kaikin mokomin! Yritän vastailla, mutta tunnustan sen tosiasian etten ole aiheen kaikkitietävä professori... Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
^	Vastaa Lainaa
J. Hifish 814 viestiä	#13 kirjoitettu 22.12.2023 21:40 Suomi on vapaa maa ja silleesti. Ja saa luennoida tietysti tykkäämistään aiheista. Mutta saa myöskin vapaasti kritisoida. Mikä konteksti? Vai halusitko vaan taas kerran trollata?
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#14 kirjoitettu 22.12.2023 21:58 J. Hifish kirjoitti: Suomi on vapaa maa ja silleesti. Ja saa luennoida tietysti tykkäämistään aiheista. Mutta saa myöskin vapaasti kritisoida. Mikä konteksti? Vai halusitko vaan taas kerran trollata? Enhän mä koskaan tarkoituksella trollaa; kyllä tää ihan tositarkoituksella oli kirjoitettu... Oli ylimääräistä energiaa, ja ei kait kukaan täysijärkinen jaksaisi nähdä tuollaista vaivaa pelkän trollin takia... Tässä nyt kului aikaa kuitenkin aamu kasista ilta ysiin... Olen täällä keskustellut herrojen kanssa monta vuotta kansainvälisestä politiikasta, ja ajattelin antaa pienen joululahjan niille, jotka tuon vaivautuvat lukemaan... Täällä on kyllä hyvinkin valveutunutta porukkaa sen suhteen mitä tuolla maailmalla tapahtuu, mutta pieni tilkkanen teoriaa ei ole koskaan pahitteeksi... Se auttaa jäsentämään niitä ajatuksia... Ja toisaalta, tuossa nyt oli lyhyt katsaus tuon tieteenalan valtavirtaan, jos jotakuta kiinnostaa tietää, että mistä kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa noin niinkuin jenkki ja britti vetoisesti on kysymys...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13586 viestiä	#15 kirjoitettu 23.12.2023 08:34 Tästä vielä sen verran, että jos joku tuon "lyhyen oppimäärän" tämän ketjun kommenteissa 1-11 lukee, niin pankaa toki palautetta jos viitsitte... Oliko jotain mistä olisitte halunneet saada lisää tietoa, taikka jäikö jokin asia epäselväksi?
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13586 viestiä	#16 kirjoitettu 27.12.2023 13:20 Boom! Tuossa hieno keskustelu (kesto noin puolitoista tuntia), jossa John J. Mearsheimer sekä Ashley Tellis keskustelevat Mearsheimerin ja Sebastian Rosaton uudesta kirjasta "How States Think": How States Think: The Rationality of Foreign Policy Tuossa siis keskustellaan siitä, mitä rationalismi tarkoittaa kansainvälisessä politiikassa, ja tuo Mearsheimerin ja Rosaton kirja tarjoaa hieman uudenlaisen määritelmän sille... Mutta tämä keskustelu siis sivuaa tuota kansainvälisten suhteiden teorian lyhyttä oppimäärää, koskapa varsinkin realistit sekä suuri osa liberaaleista käyttää rationaalisuusoletusta hyväkseen tutkimuksessa... Mutta joo, tuo keskustelu tarjoaa erinomaisen näkymän tähän aiheeseen yhdeltä kansainvälisen politiikan kovimmista nimistä... Vaikkei Mearsheimerin kanssa ihan kaikesta olisikaan samaa mieltä, niin onhan hän terävä ja mielenkiintoinen esiintyjä, joka kyllä pystyy selittämään monimutkaisetkin asiat yksinkertaisesti... Kirjan voi hankkia tuolta: Adlibris - How States Think
^	Vastaa Lainaa

Vastaa Aloita uusi keskustelu

Showcase

Viimein lähdin pois (Feat. Miira)
Jyrkimmät Mahalaskut
2 kommenttia

Kappaleesi tähän?