Mikseri.net

#2 kirjoitettu 22.11.2010 15:19

Varmaan joku voi auttaa, mutta mieluummin tuolla musiikin tekemisen keskusteluissa ja muusikoiden.netissä. Tai sitten internetin ihmeellisestä maailmasta löytänet vastauksia.

#3 kirjoitettu 22.11.2010 16:22

RonDosa kirjoitti:
Oon käynyt kuula-opistossa (vaasassa musiikkiopisto) nyt kaheksan vuotta ja alotin ykköspalkin säveltapailun vähä niinkun pari-kolme kuukautta myöhässä. En tajua oikeen mitään niistä soinnuista (terssikvartti kvarttiseksti terssikvintti jne...) tai kadensseista. Joten jos joku ihana ihminen joka on käynyt tämän joskus läpi niin voisi selittää mulle vähän logiikkaa näitten takaa niin voisin päästä tentistä läpi.


Logiikka tulee melko selväksi, kun tutkii italian kielestä järjestysluvut. (ensimmäinen, toinen, kolmas...) Espanjan kielessä ovat lähes samantapaiset.
primo, secondo, terzo, quarto, quinto, ja niin edelleen. Skaalan ensimmäisen ja kyseisen nuotin väli on kyseisen (esim. kvartti) sanan takana. Kvartti on neljäs nuotti, kvintti viides jne. Se sitten yleensä lisätään kolmisointuun.

#4 kirjoitettu 22.11.2010 17:01

Joo, yritin tajuta ton tolleen, mutta en saanut siitä mitään logiikkaa tunnilla... Kadenssit on ollut 3/3 jo, ja niitä ei tarvitse kuin palauttaa mieleen. Mutta soinnut on ihan ennenkuulumatonta, ja vissiin parin viikon päästä tenttikin. Netistä en löytänyt mitään.

#5 kirjoitettu 22.11.2010 17:01 Muok:22.11.2010 17:04

Tämän sivuston avulla pääset alkuun perusasioissa http://koti.mbnet.fi/m...

Sieltä löytyy perustiedot ja selaimessa toimivia harjoituksia, joilla voi treenata oppimaansa.

xoom muokkasi viestiä 17:03 22.11.2010

Tässä vielä toinen hyvä sivusto jossa tietoa ja harjoituksia http://www.nuottila.in...

#6 kirjoitettu 22.11.2010 17:36

xoom kirjoitti:
Tämän sivuston avulla pääset alkuun perusasioissa http://koti.mbnet.fi/m...

Sieltä löytyy perustiedot ja selaimessa toimivia harjoituksia, joilla voi treenata oppimaansa.

xoom muokkasi viestiä 17:03 22.11.2010

Tässä vielä toinen hyvä sivusto jossa tietoa ja harjoituksia http://www.nuottila.in...


Tässä oli ihan hyvin selitetty, mutta en löytänyt muuta kuin kolmisoinnun käännökset mitkä itseäni auttaisi. Ja aikaisempiin viesteihin, olen klassisella puolella, enkä todellakaan puhu mistään reaalisointumerkinnöistä.

#7 kirjoitettu 22.11.2010 17:45 Muok:22.11.2010 17:45

Joo olin vähän itsekin hakuteillä... Siis tarvitsisin mahdollisimman helpon selityksen nelisointujen käännöksille Ovat nimittäin aika vaikeita oppia näin päivässä...

RonDosa muokkasi viestiä 17:45 22.11.2010
Löysin sivunkin jo mutta en vieläkään saa melkein mitään tolkkua asiasta :F

#8 kirjoitettu 22.11.2010 17:53

RonDosa kirjoitti:
En tajua oikeen mitään niistä soinnuista (terssikvartti kvarttiseksti terssikvintti jne...) tai kadensseista.


Kolmi- ja nelisointujen käännökset:

"Kolmisoinnut, kuten muutkin soinnut, voidaan kääntää siirtämällä osa sen sävelistä oktaavia alemmaksi tai ylemmäksi niin, että jokin muu sävel kuin pohjasävel on alimpana. Jos kolmisoinnun terssi on alin sävel, sointua kutsutaan sekstisoinnuksi. Jos puolestaan kvintti on bassossa, nimeksi tulee kvarttisekstisointu. Perusmuodossaan olevaa kolmisointua kutsutaan joskus harvoin myös terssikvinttisoinnuksi. Nimitykset tulevat soinnun intervallien mukaan.

Nelisoinnusta käytetään perusasemassaan myös nimeä septimisointu. Sen käännökset ovat kvinttisekstisointu, terssikvarttisointu ja sekuntisointu." -Wikipedia

Kadensseista:

"Perinteisessä tonaalisen musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit:

1. Autenttinen kadenssi päättyy I asteen sointuun eli toonikaan. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu. Esimerkiksi sointukulku V - I.
1. Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla.
2. Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esimerkiksi V - I siten, että toonikasointu on terssikäännöksenä.
2. Dominantti- eli puolilopuke päättyy V asteen sointuun (I - V).
3. Plagaalinen kadenssi: toonikaa edeltää subdominantti (IV - I).
4. Harhalopuke: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI)." -Wikipedia

Mutta mitäs sä käytännössä et nyt oikeasti ymmärrä?

#9 kirjoitettu 22.11.2010 18:05 Muok:22.11.2010 18:08

RonDosa kirjoitti:
Siis tarvitsisin mahdollisimman helpon selityksen nelisointujen käännöksille


Okei, mahdollisimman simppelisti.

Esimerkkitilanne vaikka C-duurissa.
Sulla on siinä nelisointu viidenneltä asteelta. Sehän on siis G7 (siis sävelet g-b-d-f).
Käännökset:
Terssi bassoon - kvinttisekstisointu - koska b - f intervalli on kvintti ja b - g intervalli on seksti = kvintti & seksti = kvinttiseksti
Kenraalibassomerkinnässä siis tuo tokan tahdin toka sontu (65)

Kvintti bassoon - terssikvartti - koska d - f on terssi ja d - g on kvartti (d-f-g-b)
Kenraalibasso tokan tahdin kolmas sointu (43)

Seiska bassoon - sekuntisointu - koska f - g on sekunti (f-g-b-d)
Kenraalibassossa käytetään numeroa 2

#10 kirjoitettu 22.11.2010 22:15 Muok:22.11.2010 22:17

Mutta mitäs sä käytännössä et nyt oikeasti ymmärrä?


Sitä että noi kadenssiasiat ei sano mulle mitään ja mulla oli tänään teoriatunti joka oli pelkkiä kadensseja. En oo ikinä kuullukkaan noista nimityksistä. Enkä tarvitse enään apua. http://www.uta.fi/mute... Tää linkki selitti aika hyvin sen mitä etsin.

RonDosa muokkasi viestiä 22:17 22.11.2010

Niin ja kiitos nyt silti avusta kaikille

#11 kirjoitettu 22.11.2010 22:48

RonDosa kirjoitti:
Sitä että noi kadenssiasiat ei sano mulle mitään ja mulla oli tänään teoriatunti joka oli pelkkiä kadensseja. En oo ikinä kuullukkaan noista nimityksistä.


No kyllä ne sulle siellä vielä noi opettaa, älä huoli.

#12 kirjoitettu 23.11.2010 01:11

menettää helposti uskottavuutensa jos tietää teoriaa tai nuotit mutta joskus seki sopii jolleki

#13 kirjoitettu 23.11.2010 14:22

BoyOfSatanus kirjoitti:
menettää helposti uskottavuutensa jos tietää teoriaa tai nuotit mutta joskus seki sopii jolleki

#14 kirjoitettu 29.11.2010 23:42 Muok:29.11.2010 23:51

Tuota muusikon ammattitaitoa on monenlaista. Kun on itse oppinut kaiken maantiellä työn kautta ja soittajakavereilta, niin on päässyt vertaamaan.
Jotkut tulevat alalle konservatorion tms kautta. Heille on nuotit, kuin lukisivat kirjaa. Heittää mitä tahansa eteen, niin putoaa suvereenisti. Vaan, kun ei ole antaa nuotteja, niin ei tule ääntäkään.
Minä kadehdin niitä, joilla on taito pudottaa nuotista tuosta vaan. Itse selviän prima vistasta jotenkin, mutta pyrin aina siihen, että saan ensin opetella biisin. Toisaalta kun on pitänyt säestää kaikenlaisia solisteja, niin on joutunut oppimaan senkin, että nuotti ei aina ole siinä sävellajissa, mistä pitää soittaa. Se on sitten oma taitonsa ja joskus on koulussa oppineet kaverit sanoneet, että voi, kun osaisi tuon.
Minä kadehdin kaveria, joka biisin ollessa väärässä sävellajissa nappaisi nuottipaperin ja kirjoitti parissa minuutissa sen uuteen sävellajiin. Hän kadehtii minua, kun on biisi, muttei nuotteja. Molemmat tuntevat biisin, mutta hän ei osaa sitä soittaa ilman nuottia, mutta minä soitan ja kirjoitan sen hänelle nuoteiksi ja soinnutan sen. Sitten hän pudottelee sitä, kuin olisi aina soittanut sitä. Taas olen minä kateellinen.
Ja Teneriffalla oli Perulainen soittaja, joka kuunteli meidän keikan. Hän tuli seuraavana päivänä juttusille. Hän oli kirjoittanut kaiken nuoteiksi ja kyseli, mitä nämä biisit ovat nimeltään. Jatkossa hän osasi kokonaisen illan ohjelmiston suomalaista tanssimusiikkia. Siinä vasta todellinen taito, jota kadehtia.
Antoi korvaukseksi ison kasan nuotteja Perulaista musiikkia, kun kerroin olevani kiinnostunut sellaisesta.

#15 kirjoitettu 29.11.2010 23:55

Tämä sivu on hyödyllinen ihan kenelle tahansa musiikin teoriasta kiinnostuneelle:

http://www.musictheory...

Löytyy opetusta ja harjoituksia.