Epoche
Satusetä
41 viestiä

#1 kirjoitettu 25.01.2009 04:54

Syksy on usein tässä osassa maata viileä, äidiltäni saama kaulahuivi ei pysty kaikkea kylmyyttä poistamaan..Ei varsinkaan sielustani kun oman lapseni hylkään puiston penkille..Lohdutan kyyneleistä itseäni sillä, että lapsi saa sentään jonkinlaisen mahdollisuuden normaaliin elämään ilman minua..

Vaikka minua oli kielletty, niin seurasin sivusta lapseni kasvamista. Olin siellä koripallokentän reunalla kun teit selvää vastustajistasi..Viimeiseen asti uskoin, että olisit normaali etkä koskaan joutuisi kärsimään syistä joihin itse et pysty vaikuttamaan..Voi kuinka väärässä olinkaan..

Aikaa on kulunut nyt kahdeksan vuotta, makaan haudassa johon minut kaivoit..Sanoit ettet jaksa enää kuunnella moista valitusta, tiesin syntymästäsi asti että tämä päivä koittaa..Voin vain olla pahoillani tulevien uhriesi puolesta..

4.12.1998 - poliisit ovat jäljilläsi, et enää pysty salaamaan verenhimoasi..Se mikä oli kerran kuussa on nyt kerran päivässä - olet peto. Jokainen aamu kun käyt nukkumaan kutsut minua, tunnet voimani veressäsi..Olet kostoni joka puri minua omaan nilkkaan..

Valtani on suuri, palvelijoitani on jo monia. Nuo säälittävät eunukit tuovat minulle verta kuin pässejä alttarille..Olen uudelleenhaudannut vanhempani, tuohon pihalle ilman ristejä kuten he olisivat toivoneet..En usko niitä jotka väittävät minun olevan mielisairas, uskon olevani enemmän..Verisen ihmislihan maku suussani saa aistini heräämään, ei pelkkää kylmää koipea tänään..

Pieni ääni, lähinnä raapimista muistuttava - ja olen sisällä..Katson rumaa ihmislasta hetken, vain hetken..Sormeni hyväilevät lämmintä aivokudosta, lasken vasaran kädestäni - enää ei tarvitse pelätä muita ääniä kuin omaa itkuani..(tässä vaiheessa sensuroitu..)

Viimeiset hyväiset kuolleen hiuksiin, tahmaiset verestä..Poistun samaa kautta kuin tulin, sormenjäljistä minun ei tarvitse huolehtia..Ne pitävät sitä taas uutena kätkytkuolemana, typerät vastenmieliset ihmiset..Me pimeässä kulkijat tiedämme paremmin..

Kun aurinko nousee, monet kiirehtivät askareisiinsa..Toiset välttävät heräämistä ennen ensipimeää..Valo on kuin sirkkeli silmässäni, se ajaa väkivaltaisiin tekoihin - se muuttaa minut..Muistan rauhan, jota nykyisin saan verestä - aina se ei ollut niin..Kerran juoksin nurmikolla päin äitiäni, jonka takana paloi takkatuli - ja aistin sen lämmön..Sekä takkatulen että äitini..

Pian musta varjo laskeutui, se peitti kaiken hyvyyden ja muutti minut vertasyöväksi syöväksi..Ystäväni, joille asiasta kerroin - kuolivat satoja vuosia sitten..Olen kuolaa erittävä, äärettömän viisas - mutta mädäntynyt ruhjo vainen..Mutta kaikki on hyvin, sulje silmäsi - minä suljen hampaani kaulaasi..