|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#41 kirjoitettu
04.10.2008 09:14
Sitten vielä täsmennän tuota juttuani AnaisJunelle, kun eilen tuli kiirus hommiin.
Eli siis minusta keskustelufoorumin koko idea on keksustella. Siinä ei ole mitään järkeä, jos kaikki vain puhuvat toistensa ohi ja taputtelevat selkään.
Ihan aidosti olen yrittänyt ymmärtää sinua ja henkilökohtaisuuksiin menemttä olen asiallisesti yrittänyt tässä ketjussa omat mielipiteeni esille tuoda. Sääli, että et kuitenkaan kykene itse kommunikaatioon kanssani. Etenkin kunsinulla kuitenkin on fiksua sanottavaa ja mielipiteitä. Olen aivan varma että vikaa on myös minussa mutta yritykseni on silti aito, eikä ole mikään tarkoitus ymmärtää sinua väärin.
Anteeksi vielä se edellisessä ketjussa henkilökohtaisuuksiin meno. Olen aika vakuttunut, että se selvästi kalvaa sinua vielä koska tässä ketjussa olen kuitenkin mielestäni käyttäytynyt aivan asiallisesti. Siinä ketussani olevaa provosointiani ja henkilökohtaisuuksiin menemsitä en puollustele ja olen siitä edelleen pahoillani.
|
|
odkid
3343 viestiä
|
#42 kirjoitettu
04.10.2008 12:16
Haava kirjoitti:
Vanha sanonta sanoo: "Jokainen on oman onnensa seppä"
Mitä tuo sanonta oikein tarkoittaa?
Miksi se on niin suosittu, että se elää yhä?
Pidätkö itse tuosta sanonnasta tai käytötkö sitä?
Pitääkö tuo sanonta paikkaansa?
Sanonta kai tarkoittaa sitä, että vastuu omasta hyvinvoinnista/tyytyväisyydestä on yksilöllä itellään.
Periaatteessa oon samaa mieltä sanonnan kanssa mutta sillä erotuksella että miusta "jokainen on myös kaikkien muidenkin onnen seppä". Henk. koht. voi asennoitua niin että toimii onnellisesti itselleen muttei se poista vastuuta tehdä muillekin ihmisille samoin. Itse asiassa kyseessä ei ole valinta, mutta usein se tuntuu sellaiselta että "joko elän itselleni tai sitten noille muille". Ainakin miusta se tuntuu tolta.
Tietysti kun onnellisuuskäsitys eroaa niin vahvasti ihmisestä riippuen niin ei voi oikein tuota "muiden onnelistamista" toteuttaa kuin parhaansa/ymmärryksensä mukaan. Mutta joo, kyllä se onni itsestä lähtee ja silloin ei voi tuota muiden onnellistamista pyrkiä tekemään jos ei itse ole jollain tasolla onnellinen itsensä kanssa.
|
|
AnaisJune
|
#43 kirjoitettu
04.10.2008 12:56
Haava kirjoitti:
Sitten vielä täsmennän tuota juttuani AnaisJunelle, kun eilen tuli kiirus hommiin.
Eli siis minusta keskustelufoorumin koko idea on keksustella. Siinä ei ole mitään järkeä, jos kaikki vain puhuvat toistensa ohi ja taputtelevat selkään.
Ihan aidosti olen yrittänyt ymmärtää sinua ja henkilökohtaisuuksiin menemttä olen asiallisesti yrittänyt tässä ketjussa omat mielipiteeni esille tuoda. Sääli, että et kuitenkaan kykene itse kommunikaatioon kanssani. Etenkin kunsinulla kuitenkin on fiksua sanottavaa ja mielipiteitä. Olen aivan varma että vikaa on myös minussa mutta yritykseni on silti aito, eikä ole mikään tarkoitus ymmärtää sinua väärin.
Anteeksi vielä se edellisessä ketjussa henkilökohtaisuuksiin meno. Olen aika vakuttunut, että se selvästi kalvaa sinua vielä koska tässä ketjussa olen kuitenkin mielestäni käyttäytynyt aivan asiallisesti. Siinä ketussani olevaa provosointiani ja henkilökohtaisuuksiin menemsitä en puollustele ja olen siitä edelleen pahoillani.
No tietysti mun mäkemykseen vaikuttaa aikaisemmat sivallukset, mutta sen lisäksi mä ehkä jotenkin olen vähän hämilläni tästä keskustelu-tyylistä täällä.
Kas kun ei mun mielestä keskustelu ole sitä, että pitäisi olla samaa mieltä tai taputtaa selkään, mutta mun mielestä siinäkään ei ole järkeä, jos aihe kuin aihe siihen pisteeseen, että kaikki on niin suhteellista, ettei mikään mitä sanoo voi pitää paikkaansa, tai asiat ja mielipiteet pitäisi esittää niin laajasti ja perustellusti että kommentin sijaan kyseessä olisi 5000 sanaa sisältävä essee. Silloin on täysin turha enää sanoa mitään, koska kyseessä ei enää ole oman näkemyksen kertominen, vaan samalla sen todistaminen kolmiuloitteisesti absoluuttiseksi totuudeksi abstraktissa maailmassa, jossa pitää ottaa kaikki muuttuvat tekijät huomioon, ja omalla näkökulmalla ei ole mitään merkitystä, koska toisen yksilön näkemys on kuitenkin erilainen, sanat ja aika eivät riitä.
En itseasiassa loukkaantunut Haava sun kommentissa tässä ketjussa, jouduit vaan vastauksen kohteeksi koska en halunnut vastata tuolle improselle jonka kommentin,
Olet siis oikeasti sitä mieltä, että ulkoiset olosuhteet eivät vaikuta yksilön onnellisuuteen ja kaikki onnettomat ihmiset ovat vain vätyksiä, jotka eivät osaa asennoitua elämään oikein? Maailma on varmaan sulle aika rasittava paikka, kun joudut olemaan kaiken maailman vätyksien kanssa.
Mun mielestä taas on todella naivia ajatella, että me elettäisiin maailmassa, jossa kaikki kyllä tulisivat ihan onnellisiksi, jos vaan asennoituisivat oikein. Paljon on kiinni siitä mutta ei se ihan niin mene, ei todellakaan. Mutta helppoa ja mukavaa yksinkertaistamista ja pääsee siinä sitten samalla kokemaan ylemmyydentunnetta vätyksiä kohtaan
koin hyvin asenteelliseksi, ilkeäksi ja saivarteluksi. Se oli vain selkeää hyökkäämistä ja jälleen henkilökohtaisuuksiin menemistä. Sen sijaan että kommentistani oltaisiin keskusteltu, luotiin oletuksia minusta ja millainen ihminen tässä maailmassa. Ei kovin rakentavaa eikä taidokasta keskustelua.
Olen pahoillani jos tuomitsen sut toisen kirjoittajan ohella, mutta olette jotenkin yhdistelmänä aina paikalla valmiina takertumaan asiaan. Ja tässäkin te kumpikin veditte ihan itse johtopäätökset että minä oletan ihmisen olevan joku kaikkivaltias kone joka pystyy kaikkeen, jos sanon vaan että yksilön onni lähtee aina hänen korviensa välistä, ja rakentuu niistä palasista mitkä hänelle on annettu. Mut joo, tottakai sen voi "todistaa" vääräksi jollain ääriesimerkillä vaikka aivokuolleesta jolla ei ole enää kognitiivistä toimintaa, mutta näyttäkää mulle ihminen, joka tuli onnelliseksi vain muiden ihmisten avulla, itse mitään tekemättä ja ajattelematta, tai näyttäkää mulle ihminen joka ei ole elämänsä aikana ollut sekunttiakaan onnellinen, niin uskon ettei kaikki ole oman onnensa muovaajia.
|
|
Haava
Jumalan nyrkki
43152 viestiä
Ylläpitäjä
|
#46 kirjoitettu
05.10.2008 08:12
AnaisJune kirjoitti:
No tietysti mun mäkemykseen vaikuttaa aikaisemmat sivallukset, mutta sen lisäksi mä ehkä jotenkin olen vähän hämilläni tästä keskustelu-tyylistä täällä.
Olen edelleen pahoillani siitä edellisestä.
Kas kun ei mun mielestä keskustelu ole sitä, että pitäisi olla samaa mieltä tai taputtaa selkään, mutta mun mielestä siinäkään ei ole järkeä, jos aihe kuin aihe siihen pisteeseen, että kaikki on niin suhteellista, ettei mikään mitä sanoo voi pitää paikkaansa, tai asiat ja mielipiteet pitäisi esittää niin laajasti ja perustellusti että kommentin sijaan kyseessä olisi 5000 sanaa sisältävä essee.
Onko tilane oikeasti sinusta tuo? Meinaan jos minä jotenkin ymmärsin sinua väärin jossain kohdassa tai jossain olen erimieltä, niin voian sitä sanoa siitä? No joo.. Itse en kokenut tätä noin mutkikkaaksi aiheeksi.
En itseasiassa loukkaantunut Haava sun kommentissa tässä ketjussa, jouduit vaan vastauksen kohteeksi koska en halunnut vastata tuolle improselle
Kiva.
koin hyvin asenteelliseksi, ilkeäksi ja saivarteluksi. Se oli vain selkeää hyökkäämistä ja jälleen henkilökohtaisuuksiin menemistä.
No siis henkilökohtaisuuksiin välillä reippaammassa keskustelussa mennään. Itse pyrin vain asiallisesti teilaamaan ne typerät oletukset niistä ja sivuuttamaan sen henkilökohtaisuuden. No joo. Ärsyttää se toki välillä.
Sen sijaan että kommentistani oltaisiin keskusteltu, luotiin oletuksia minusta ja millainen ihminen tässä maailmassa. Ei kovin rakentavaa eikä taidokasta keskustelua.
Itse kyllä yritin aidosti keskustella siitä kommentista.
Olen pahoillani jos tuomitsen sut toisen kirjoittajan ohella, mutta olette jotenkin yhdistelmänä aina paikalla valmiina takertumaan asiaan.
Itse kyllä olen ainakin aina paikalla takertumaan kaikkeen. Vain siten keskustelu syntyy. Toki sen taketumisen voi tehdä hyvin ja huonosti ja oma tapanikaan ei varmasti ole aina se paras.
Ja tässäkin te kumpikin veditte ihan itse johtopäätökset että minä oletan ihmisen olevan joku kaikkivaltias kone joka pystyy kaikkeen, jos sanon vaan että yksilön onni lähtee aina hänen korviensa välistä, ja rakentuu niistä palasista mitkä hänelle on annettu.
Jos sanon väärin, niin korjaa. Siten se keskustelu etenee ja tajuan mitä tarkoitit.
Mut joo, tottakai sen voi "todistaa" vääräksi jollain ääriesimerkillä vaikka aivokuolleesta jolla ei ole enää kognitiivistä toimintaa, mutta näyttäkää mulle ihminen, joka tuli onnelliseksi vain muiden ihmisten avulla, itse mitään tekemättä ja ajattelematta, tai näyttäkää mulle ihminen joka ei ole elämänsä aikana ollut sekunttiakaan onnellinen, niin uskon ettei kaikki ole oman onnensa muovaajia.
Minusta kun nyt itse asiasta puhutaan, niin kaikki välimuodot sen aivokuolleen (tai totaalisen täydellisen paralysoian masennuksen) ja normaalin tereveen reippaan ihmisen välillä ovat olemassa. Sieltä välimuodoista löytyy paljon ihmisiä jotka tarvitsevat apua.
Kuten kokoajan olen täsä keskustelussa sanonut, niin itse pitää myös takoa aina. Minusta vaan on tärkeää olla unotamatta, että ihminen on yhteisöllinen eläin ja tarvitsee myös muiden takomista.
|
Ladataan
