Mikseri.net

#42 kirjoitettu 14.12.2007 01:12

Minusta se taas on aina riippunut efektistä, meneekö soundi puuroksi. Oli se efekti sitten pedaalissa tai styrkkarissa itessään.

Ei kitarasta.

#43 kirjoitettu 14.12.2007 17:21

LimeLemon kirjoitti:
Tämän hetkisessä älteedeessäni olen huomannut negatiivisia seikkoja ainakin h- ja ylä-e- kielten heikko soiminen ja sen että haluaisin pitenpään soivan. Ääni hyytyy nopeasti.


Tämä kuulostaa säätöjutulta. Kitaran tallassa on yleensä jotkut ruuvit joilla voi säätää yksittäisten kielten korkeutta. Jos kyseessä ovat useammat kielet on ehkä syytä kääntää vähän siellä kaulan sisällä olevaa kaularautaa. Tai mahdollisesti nostaa koko tallaa. Tärkeää olisi katsoa, ottavatko kielet jostain kiinni ja särisevät vai missä se syy on.
Myös kielten vaihto saattaa auttaa.
Sitten voi tietysti katsoa ovatko mikin navat liian kaukana kielistä.

Mutta isoin miinuspuoli on se että kun soitan säröllä nopeasti niin ääni särkyy TOSI pahaksi puuroksi, enkä tiedä onko vika kitaran vai vahvistimen, vai onko se edes vika. eli säröpuuro tulee turhan herkästi ja sitten ei tahdo yksittäiset nuotit erottua. Särön muodostaa digiteckin metal master -pedaali. JOS homma johtuu kitarasta niin haluaisin tietää mikä yksityiskohta sen tekee?


Paras särö tulee kyllä vahvistimesta. Itsekin ennen metsästin kaikkia ihme pedaaleja muttei se siitä sen kummemmaksi tullut. Nykyään ainoa mitä käytän on Wahhi.
Jos kielen soiva osa ottaa johonkin (muuhun kuin mitä painat) nauhaan kiinni niin silloin särisee.
Onko poissuljettua että kyseessä olisi soittotekniikan puutteellisuus?
Tai ylenmääräinen kaiku?

Mitä meinaa ns. hevimikitys? miten ne mikityserot vaikuttaa siihen onko se hyvä heviin tai mihin lie?


Mikithän ovat periaatteessa rivi magneettipaloja, joiden ympärille on käämitty kuparilankaa. Langan määrää, paksuutta ja tietysti niitä magneetteja vaihtamalla voidaan muutella mikin sähkömagneettisia ominaisuuksia. Kun mikki on viritetty oikein kuumaksi, ei siitä tahdo saada puhtaita ollenkaan kun sen vahvistimelle toimittama signaali on niin vahva että se särkee. Näillä mikeillä on mahdollista saada ihan tajuton särö aikaiseksi. Mutta välttämättömiä ne eivät ole "metalli"-soundin saamiseksi. Kuitenkaan ihan heikkoakaan mikkiä ei voi metalliin suositella kun se kuulostaa sitten munattomalta. Sitä tuossa jo yritin aiemmin sanoa että niissä luokkaa kolmen-kuuden huntin hevikitaroissa on yleensä ihan hyvät "high power"-mikit siihen heviin. Kunhan on humbuckeri tallalla ja vaikka kaulallakin. Testaillessasi kiinnitä huomiota särön määrään. Saatko riittävästi ja onko se tarpeeksi tiukkaa.

#44 kirjoitettu 14.12.2007 22:53

LimeLemon kirjoitti:

mutta minulla siinä on sellainen brobleema että oon tähän asti soittanut sähkistä niin huonoilla kamoilla että en oo oppinu erottamaan kitaroiden soundieroja ihan hetkessä..


mene kauppaan ja soita niitä kitaroita. Jos niissä ei ole mitään eroa virekkäin soitettuna, niin unohda koko juttu.

pelkänkin että jos aikani soittelen ja korva kehittyy niin huomaankin etten ole tyytyväinen vaikka aloittelevana pölvästinä olinkin tykännyt.


Tätä ei voi oikein mitenkään välttää. mene vain ja hae itsellesi sopivan tuntuinen kitara. Jos se ei ollutkaan hyvä kun olet pidempään soitellut, niin pakko vaan myydä se ja ostaa uusi... tai tuunata sitä. Vaihdella mikkejä ja sen sellaista. Siitäkin oppii yhtä sun toista.

Tämän hetkisessä älteedeessäni olen huomannut negatiivisia seikkoja ainakin h- ja ylä-e- kielten heikko soiminen ja sen että haluaisin pitenpään soivan. Ääni hyytyy nopeasti.


Kaiken aiempien kirjoittajien lisäksi sanoisin, että kannattaa ostaessa kiinnittää huomiota siihen miten pitkään se kitara soi. Siis jos tahtoo pitkän sustainin.

Mutta isoin miinuspuoli on se että kun soitan säröllä nopeasti niin ääni särkyy TOSI pahaksi puuroksi, enkä tiedä onko vika kitaran vai vahvistimen, vai onko se edes vika.


99% varmuudella vahvistimen vika (tai sitä edeltävän särölaitteen). Toki eri kitarat puuroituvat erilailla. Toiset selkeämmin ja toiset menevät muussiksi helpommin, mutta kyllä se säröstä on ensisijaan kiinni.

eli säröpuuro tulee turhan herkästi ja sitten ei tahdo yksittäiset nuotit erottua. Särön muodostaa digiteckin metal master -pedaali. JOS homma johtuu kitarasta niin haluaisin tietää mikä yksityiskohta sen tekee?


Tyypillinen transistorisärön ongelma. Särö joko on tai ei ole. Ne ihanat välimuodot (joihin mm. koko Back Sabbathin musiikki perustuu) ovat poissa. Putivahvari olisi hyvä ajatus.

Ja vielä se että kitarani ääni on jotenkin turhan "ohut". Mutta sen nyt sentään kuulen kitarakohtaisesti kaupassa kokeiliemalla...


Joo. Paksut kielet auttavat tähän. Myös suuri puun määrä korreloi paksun saundin kanssa. Mahonnki kitaran puu materiaalina on myös yksi hyvä vaihtoehto.

Mitä meinaa ns. hevimikitys? miten ne mikityserot vaikuttaa siihen onko se hyvä heviin tai mihin lie?


Kaikki mikit toimivat sekä hevissä, että ei hevissä. Mitä enemmän sitä lankaa mikrofonin ympärille siellä mikin sisällä on kiedottu, niin sitä kovempaa se mikrofoni puskee sitä ääntä. Sellainen mikrofoni on ns. "HOT". Niissä on se vika, että se mikrofonin resonanssitajuus siirtyy samalla alemmas ja sikanttia muutenkin katoaa. Tekee käytännössä jo se yksinään suttuisemman äänen ja minusta yksinkertaisesti paskemman... siis myös heviin. Tuotahan tehdään siksi, että saataisiin jostain vahvistimista (yleensä putkivahvareista) ensimmäisestä säröasteesta enemmän jytää. Idiootimaista siitä tekee se, että fiksumpaa olisi laitta joku cliini volume buusteri siihen kitaran ja vahvarin väliin JOS sitä lissäröä siitä ekasta asteesta tarvitsee. Näin se mikin saundi ei ole tuomittu paskaksi vain jotta siitä lähtee kova ääni.

Ongelmahan on, että moderneissa hevikepeissa on miltei aina liian "kuumat" mikit. Onneksi klassikko malleja on myös saatavilla.

meomarte kirjoitti:
Kuitenkaan ihan heikkoakaan mikkiä ei voi metalliin suositella kun se kuulostaa sitten munattomalta.


Ihan paskapuhetta. Yleensä niissä vahvistimissa on ihan riittävästi niitä säröasteita, että siihen saa sitä säröä ilman etu buustia. Lisäksi voi ihan kliinillä volumebuustillakin sitä volumea lisätä JOS todella tahtoo tosiaan sen ensimmäisen etuasteen särön käyttöön.

#45 kirjoitettu 15.12.2007 08:45

Haava kirjoitti:

Ihan paskapuhetta. Yleensä niissä vahvistimissa on ihan riittävästi niitä säröasteita, että siihen saa sitä säröä ilman etu buustia. Lisäksi voi ihan kliinillä volumebuustillakin sitä volumea lisätä JOS todella tahtoo tosiaan sen ensimmäisen etuasteen särön käyttöön.


Itselläni on vain taipumus haluta pitää hommat yksinkertaisina ja siis turhat pedaalit pois lattialta pattereita ja soundia syömästä.
Kyllä mielestäni metallissa pitää olla metallimikit. En siis tarkoita tällä mitään DiMarzio X2N:ää kun se on just semmoinen mistä ei saa puhtaita laisinkaan. Ja se menee mielestäni överiksi. Mutta ihan mitään vintagemikkejä ei voi suositella jos ei soita vintagemusaa. Varmempi ratkaisu tiukkaan moderniin metalliin (oletan tämän olevan kysyjän mielimusaa) on siis valita perus-hoteilla mikeillä varustettu kepukka. Ei yli-, eikä alitehoista. Varmemmin saa sitten rimpulammastakin vahvistimesta jonkinlaisen metallisoundin. Ja kun vahvistinkalustoa uusii niin eipä ne perus-hotit siinäkään hyvän metallisärön tielle tule. Eikä kelvollisen puhtaan soundin. Kysyjän kirjoituksista päätellen hän ei myöskään pidä puhtaita niin suuressa arvossa ettei mikään keskinkertainen kelpaisi. Ja jos tuntuu ettei valituilla mikeillä saa mieleisiään puhtaita, voi sitten ostaa esim straton. Semmoinenhan on kuitenkin jokaisen jossain vaiheessa ostettava.

#46 kirjoitettu 15.12.2007 10:28

meomarte kirjoitti:

Itselläni on vain taipumus haluta pitää hommat yksinkertaisina ja siis turhat pedaalit pois lattialta pattereita ja soundia syömästä.


Sehän sopii, mutta yritin vain korjata, että niin ei ole pakko tehdä. Ei muuten useimmilla vaihvistimilla vaikka sitä buustia ei olisikaan.

Mutta ihan mitään vintagemikkejä ei voi suositella jos ei soita vintagemusaa.


No joo.. Olen kuullut niin autenttista metallia soitettavan telecasterin 50-luku mallilla, että en nyt ihan heti allekirjoittaisi. Siinä siis vähiten metalli kitara ikinä. Sekä sustainiltaan, että mikkien volumeltaan. No joo.. Ihan tietämättömälle ei ihan joka vahvarin kanssa voi silti suositella ihan noin radkaaleja ratkaisuja.

Varmempi ratkaisu tiukkaan moderniin metalliin (oletan tämän olevan kysyjän mielimusaa) on siis valita perus-hoteilla mikeillä varustettu kepukka. Ei yli-, eikä alitehoista.


Joo ihan samaa mieltä. Varmin, mutta ei ainoa ratkaisu. Ylipäänsä jos modernia metallia soittelee, niin noin itse suosittelisin. Niitä ylikuumia en suosittele kenellekkään, kun niissä on jo saundi ihan kuollut aina.

Varmemmin saa sitten rimpulammastakin vahvistimesta jonkinlaisen metallisoundin.


No joo.. Trankkupelien kanssa sanoisin, että aika sama. Joissain vintage vahvareissa, joissa on liian vähän asteita niillä mikkien kuumuuksilla on sitten enemmän väliä.

Ja kun vahvistinkalustoa uusii niin eipä ne perus-hotit siinäkään hyvän metallisärön tielle tule. Eikä kelvollisen puhtaan soundin.


No joo.. En nyt sanoisi tielle, mutta haittavathan ne kyllä. Toki viimekädessä aina makuasia.

Ja jos tuntuu ettei valituilla mikeillä saa mieleisiään puhtaita, voi sitten ostaa esim straton. Semmoinenhan on kuitenkin jokaisen jossain vaiheessa ostettava.


Jos minulta kysytään, niin siinä on maailman huonoin kitara, joka ei kuullosta hyvltä missään ellei sitten soittaja ole a) Helvetin hyvä b) soita selkeällä ja artiuloidulla tyylillä. En suosittele kenellekkään.

#47 kirjoitettu 17.12.2007 14:29

No niin, nyt on hyviä vastauksia. heti alkaa hahmottua paremmin että miltä haluan sen kitaran kuulostavan.

Ja tottahan se on että se putkivahvari pitäisi myös ostaa, joten mietintälistalle menee sekin. Se selkeä, tiukka dynaaminen särö kun todella olisi mieluisa saada aikaan, edes kohtalaisesti. Kaipa nuo vähän mössöisiä on aina nuo pedskut...

Kuulostaa myös silä että minun ei tarvitse tonneja maksaa kitarasta, jota haen. Hyvä homma.