Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.01.2006 16:17

Olis outoa jos ei kitaran kielien hankauksesta iho kovettuisi, kun jo pelkästä klarinetin tukemisesta peukalolla (niin, niissä ei ole yleensä hihnoja jos ei välttämättä halua sellaisen kanssa ruveta suttaamaan) alkaa nahka venyä ja vääntyä ja kovettua...

#3 kirjoitettu 26.01.2006 18:12

mutta kipuhan kuuluu kitaramusiikiin /,,/

#4 kirjoitettu 27.01.2006 21:25

Veri kirjoitti:
Kaikki ihmettelevät Duran, Duran -tyylistä vitossointu soittotyyliäni (etusormi ja nimetön normaalisti, keskisormi painamassa etusormea. Tehokas tyyli, helpoksi huomattu. Nopeissa ja harjoittelemattomissa biiseissä saattaa ranne kipeytyä, ei tarvitse kuitenkaan kantaa huolta keskisormen kunnosta.


ja missään muussa kuin vitos soinnuissa se keskisormi ei voi kipeytyä

#5 kirjoitettu 28.01.2006 04:44

No Pain No Gain!

No ei vaan...annahan sormen palautua kunnolla ja sitten pikku hiljaa ja säännöllisesti totuta se "kovaan" menoon!Eiköhän se siitä?

#6 kirjoitettu 08.02.2006 14:35

Mullakin oli sama ongelma alkuaikoina. Nyt molempien käsieni sormet on niin kovettuneet, että pystyn muutamaan sormeen painamaan nuppineulaa ilman että hädin tuskin tunnen sitä Masokistista mutta totta.

#7 kirjoitettu 08.02.2006 22:47

ttuoppi kirjoitti:
Heh, eli ongelma on se kun olen tässä opetellut erittäin nopeita kappaleita niin keskisormi ei tahdo kestää menoa, tunti tai korkeintaan pari niin se on jo niin kipeä että ei kärsi soittaa ilman että vetää sähköteippiä suojaksi. Se on vähän huono homma kun haluais soittaa 24/7 mutta sormi ei kestä. Onko mitään vinkkejä miten saisin edes vähän helpotettua tilannetta? Olen kyllä soittanut kitaraa jo kauan mutta sormi ei näemmä suostu enää enempää kovettumaan...


Ajan kanssa rustottuu. No pain no gain! Soittotekniikan tarkastus auttanee. Kun soittaa vaikeita juttuja. niin menee helposti puristamiseksi. Aloita kaikki harjoitukset hitaasti ja keskity rentouteen. Kun menee puristukseksi, niin tempoa hitaammaksi.

#8 kirjoitettu 12.02.2006 01:11

Joo sormet tosiaan kovettuu ajan myötä, ja sitten ne loppujen lopuksi pehmenee hieman siitä kovimmasta vaiheesta, eivätkä silti enää kulu puhki. Kannattaa antaa parantua, mutta huomaa että pitempien soittotaukojen vuoksi ne kovettuneet iho kerrokset saattavat "kasvaa" pois.

Kitara leimaa omansa. Kerran kun minulta otettiin sormenjälkiä, herra poliisimies kysyi heti leimaa katsottuaan, että näköjään on tullut yli 5 vuotta soiteltua.