Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.08.2005 21:06

Ihan tavallinen lauantai. Jengi dallaa Hesarilla ihan pleksit ja deekut huutelee rappusilla jotain päätöntä. Viinaa ne kai haluu... Ei oo eikä tuu mä kelaan, ja käännyn seuraavasta vasemmalle Flemarille. Vittu mä niittaan sen mulkun jos kaikki kalut ei oo tallessa. Ensinnäki se olis kutsunu sisään jos sillä ei olis pelättävää, ja toisekseen siihen nilkkiin ei oo koskaan voinu luottaa.

Slurkit! Vittu! Nyt se ameeba juoksee salettiin mun ruuvarit ja taltat taskuissa niiden nenän eteen..

Mä pistän hönkää töppösiin ja skoudet senku hidastaa.. Onks ne tallukat mun perässä? Hyvä ajotus.

*89*

Täm on vasta raakaversio.. nyt ei ehdi enempää...

#3 kirjoitettu 02.08.2005 00:17

Rikos ei kannata


Olipa heppa. Mutta sepä ei ollutkaan mikään tavallinen heppa, vaan tämä heppa oli ihan helvetin pieni; vain kymmenen senttiä korkea. Muut (normaalit) hepat aina vittuili sille. Pikkuheppa oli AIVAN maassa. Eräänä päivänä hän heräsi tasangolta siihen, kun heppalauma meinasi tallata hänet vahingossa kuoliaaksi. Silloin pikkuheppa päätti tulla isoksi.

Hän köpötteli Kuoleman metsään. (Huom. Ihan vitun pelottava!) Kuoleman metsässä hänet raiskasi siili Suhonen ja sai klamydian. Hän oli henkisesti ihan maassa, masentunut. Hän meni Noidan mökkiin, jolta saisi taikajuomaa. Noitaa ei näkynyt. Pelkästään varis.

"Kraak! Taikajuomaako haluat, isoksi kasvaako haluat? Kraak!", kraakkui varis.

"Kyllä vain! Haluan heti taikajuomaa! Mistä löydän noidan?", uteli pikkuheppa.

"Kraak! Sinun täytyy poskeen ottaa minulta, jos tavata noidan haluat! Kraak!!", rääkätti varis.

Pakkohan hepan oli. Poskeen otti varikselta.

"Saanko nyt nähdä noidan?", kysyi pikkuheppa.

Sitten varis muuttui noidaksi. Antoi taikajuoman. JA POLIISIT RYNTÄSI SISÄÄN! Noita jäi kiinni laittomasta taikajuomasta.

Pikkuheppaa vitutti ja teki itsemurhan.

#4 kirjoitettu 02.08.2005 00:18

Sumeaa kristallia.

Oli hyinen marraskuinen aamu. Lunta ei ollut vielä satanut maahan, mutta ruoho, joka rimpuili vielä yllättävän voimissaan tähän vuoden aikaan, oli huurteen peittämää. Huurre toi mieleen vanhat sumennetut kristallikoriste-esineet, joita iso-äitini säilytti kotonaan. Olisipa hän vielä elossa. Löytäessäni hänet olivat hänen kasvonsa lähes yhtä kalpeat, kuin maa tänään. Hän oli ollut tekemässä tuhannen palan palapeliä. Hän rakasti merikotkia. Kerta kerran jälkeen hän valitsi juuri sellaisia palapelejä.
Hän oli ollut leski jo kolme vuotta. Hänen miehensä menehtyi töistäpaluumatkallaan auto-onnettomuudessa. Naiskuljettaja oli tullut kolmion takaa kylkeen ja suistanut iso-isäni jokeen. Sinne auto vajosi iso-isä mukanaan. Ikinä ei selvinnyt kuka toista autoa ajoi, koska kuljettaja onnistui autoineen pakenemaan paikalta ja paikalle sattunut silminnäkijä oli nähnyt tämän vain vilaukselta.
Äitini on murheen murtama. Hän oli vasta edellisenä päivänä käynyt vierailulla iso-äitini luona, mutta nyt hän ei enää tule näkemään äitiään, vaan joutuu suremaan yksin perimiensä miljoonien kanssa.

A.D.I.D.A.S. muokkasi viestiä 00:31 02.08.2005

#5 kirjoitettu 02.08.2005 22:13

Talon salaisuus

Uudet asukkaat olivat jo kantamassa muuttolaatikoitaan sisään, onnellisen tietämättöminä kaikesta siitä, mitä tuon vanhan puutalon huone oli aikoinaan todistanut.
Huone oli tarkalleen samassa järjestyksessä, kuin miten se oli vuosia sitten jätetty; räsymatto puunväriseksi maalatun karhean lautalattian päällä, pysähtynyt kaappikello huoneen nurkassa. Peitetty luodinreikä kukikkaan tapetin alla, puulattiaan imeytynyt verilammikko jo haalistuneen maalipinnan alla.
Tyttö kirkkaanpunaisissa hiuksissaan oli tutkimassa piha-aluetta, ajatellessaan järjestämiään kesäjuhlia tuttavilleen ja sukulaisilleen. Vain hän tiesi totuuden. Puutarhajuhlien jälkeinen laukaus oli ollut kaikkea muuta kuin vahinko, mustasukkaisuus oli saanut isän hakemaan aseen, luodin oli pitänyt osua häneen, ei äitiin.
Hirvikivääri oli ollut niin helppo ottaa takan päältä, oli ollut helppoa painaa liipasinta vain varoitukseksi. Kukaan ei koskaan olisi voinut kuvitella sitä miksikään muuksi kuin vahingoksi. Hän kuitenkin tiesi paremmin, vuotanut veri oli hänen vertaan, verta vuodattanut oli uhrautunut tyttärensä puolesta.

#6 kirjoitettu 03.08.2005 09:47

Suomen laki

Lakikirjat. Mitä ihmettä ne ovat? Järjettömän paksut opukset jotka kertovat mitä minä en saa tehdä ja mitä minulle ei saa tehdä. Kirjat joita suurin osa ihmistä ei ole edes selaillut, saati lukenut. Kirjat joita suurin osa ihmisistä ei edes ymmärtäisi vaikka nyt sattuisi niitä lukemaan

Rikos? Mitä vittua sitten on se rikos? Teko joka on määrätty rangaistavaksi kirjassa jota kukaan ei ole lukenut ja jota ei kyllä kukaan ymmärtäisikään, vaikka lukisi kuinka perse kiinni penkissä. Just. Että vittu silleen. Imekää nyt saatanan homoporsaskansanedustajat taas kyrpäänne! Vittu jos mä sanon, että on rikos, että olette vitun homoperseitä, niin vittu se on sitten rikos senkin äpäränpenikat! Vittu! Niin! Vittuako mä teille saatana raivoon, kun ette te vittu kumminkaan tajua. Vittu! Niin!

#7 kirjoitettu 07.08.2005 16:08

Rangaistus

Mietin tekosiani oksalla istuen. Voiko kukaan enää antaa minulle anteeksi?

Olen murhaaja, raiskaaja, tuhoaja ja epäonnistunut yksilö.

Köysi tuntuu olkapäillä raskaalta, istunhan mahdollisesti oksalla viimeistä kertaa.
Elämä koettaa, on minulle sanottu mutta kukaan ei kerro miten siihen pitää saada otetta, tasapainoa ja järkeä.
Uskonnot olen kolunnut, hyväntekeväisyyttä tehnyt. Mikään ei poista sitä surua mitä koen.

Jänis oli viaton, minä sen tapoin. Corollani sai pelkästään lommon, jäniksen perhe menetti jäsenen. Miksi tätä julmuutta on siedettävä? Jäteöljyt kaadoin viemäriin, sammaltakin olen kivistä potkinut.
Miksi juuri minusta on tullut niin julma?

-Jukka! Lihapullat ovat valmiit!

-Tullaan äiti!

Lihapullia ei mikään voita.

#8 kirjoitettu 07.08.2005 16:10

Eristys on A ja O

"Pitäisi nyt sen turpansa kiinni, rupeaa tuo huutaminen ja itkeminen vituttamaan.." Alpo ajatteli kuunnellessaan naapurin pikku-Petterin metelöintiä. Alpon päässä oli käynnissä taistelu 'i-told-you-so'-riivahenkeä vastaan ja tuo sisäinen riita oli viemässä hänen viimeisiä järjen rippeitään kaatopaikalle.

"Minähän sanoin että se myyjä on epäluotettava..." Riivahenki mutisi kapinahenkisesti. "No vittu, et sitten viitsinyt sanoa sitä kaupassa." Alpo vastasi ärtyneenä. "Idiootti, kai nyt paska paskan tunnistaa." Riivahenki tokaisi. "Hiljaa molemmat!" Alpo huusi ja lopetti itsensä kanssa puhumisen.

"Tässähän tulee hulluksi" Alpo sanoi tepastellessaan lihakirveen kanssa kohti huonosti äänieristettyä huonetta. Vitutuksen puuskassa vaseliini oli jäänyt Alpolta takan reunalle, mutta Petteri maksaisikin rakennusliikkeen myyjän virheen verellään.

#9 kirjoitettu 07.08.2005 16:49

Rikollinen

En koskaan rikkonut lakia. Kaikki rikokseni oli valhetta. 90-luvun alussa hyvätuloisella valkoisella räppärillä ei ollut mahdollisuutta lyödä läpi. Eikä sekään tosiasia tuonut minulle tarvittavaa katu-uskottavuutta, että olin mormooni.

Managerini ratkaisi tuon ongelman. Kerroimme haastatteluissa ja fanitiedotteissamme rikollistaustastani. Kerroimme siitä kuinka myin crackia kaduilla tienatakseni elantoni. Kerroimme kuinka ghetto pakotti minut rikoksen tielle. Kerroimme kuinka rikoksen tie vei minut vankilaan kahdeksi vuodeksi. Kerroimme vankilaelämän karuudesta. Kerroimme kuinka vankilasta vapauduttuani hip hop toi minut takaisin kaidalle tielle. Kaikki tämä oli pelkkää valetta, mutta se myi paremmin kuin totuus.

Valheemme toimi yhden hitin ajan. Sitten kävi jotain mitä emme osanneet odottaa, joka tuhosi menestykseni. Joku toimittaja oli päättänyt tarkistaa taustojeni todenmukaisuuden.

#10 kirjoitettu 09.08.2005 12:59

Viettelijätär

Rikollinen hän on, se on varmaa. Vahinkolapsi? Ei sellaista sanaa edes tiedetty minun nuoruudessani. Ei minun aikanani ollut edes mahdollista hankkiutua vahinkolapsesta eroon.Tämän tyttö kuitenkin teki ja marssi sairaalasta pois hyvillä mielin. Siellä jossain lojui pieni alku. Kaikki seurausta hetken huumasta, joka ei johtanut mihinkään.

Joku puhui, ettei tuo eilinen tapaus ollut edes ensimmäinen. Kaikki naapurustossa kuiskivat tuosta siveettömästä ihmisestä, eikä kellään riittänyt myötätuntoa.

Tasan 24 tuntia tapahtuneesta ja tyttö avaa huoneessaan kaljapullon. Muutama sihahdus vain, minä kuulin ne. Taas hän on valmis metsästämään. Rikollinen ja kiero mieli yhdistyvät tässä viettelijättäressä, jolle miehet ovat vain ajanvietettä.

Minä, jos kuka tiedän, että hänet on pysäytettävä. Yöllä minä odotan heitä pimeässä, kun he palaavat syntisiltä matkoiltaan.

Kirjoitusvirheen bongasin...