|
marppu
|
#41 kirjoitettu
16.12.2004 15:18
Oho, enpäs olekkaan pitkään aikaan kirjoitellut mikseriin mitään. Huomasin näinkin makoisan threadin niin pakkohan se on jotain raapustaa. Itse kaadan kurkusta alas mieluiten Karhua, sopivan pehmeää minun makuun. Suomalaisista oluista vähiten pidän Lapin Kullasta, siinä on liian kirpakka maku. Sain tuossa vähän aikaa sitten tilaisuudessa nautiskella ruotsalaista olutta nimeltä TT (three towers tjsp.), 0.5l tölkkejä meni varmaan 24kpl, viikon sisällä. On se sen verran hyvää olutta! Sitä juon jos jostain saan. Saunan jälkeen olut on ihan parasta jano juomaa, antaa entistä paremman olon 
|
|
iskujuuri
4869 viestiä
|
#42 kirjoitettu
17.12.2004 11:34
SaastanenHippi kirjoitti:
Olvi on kyllä paras suomalainen olut. Karhu on sitten hyvä kakkonen. Etelänmaissa sitä on törmännyt aivan loistaviin olutmerkkeihin. Kyproksella ainakin paikallinen olut oli jotain aivan helvetin hyvän makuista. Nimeä en muista.
Se Kyproslainen olutmerkki oli nimeltään Keo. Infoa löydät täältä.
Kyllähän se Koffi on parasta (johtunee siitä, että Koffin mäyris maksaa paikallisessa Cassassa 7,95e)...toisena tulee sitten Lappari, muista en juuri piittaa. Kaikista eniten kuvottaa ne viimeiset vetäisyt kaljapullosta, oli merkki mikä tahansa, oksennus meinaa tulla, paitsi viidennen pullon jälkeen.
|
|
Urjala
500 viestiä
|
#44 kirjoitettu
22.12.2004 11:18
Mielenkiintoinen ketju, joka herätti taas mielenkiinnon kokeilla uudestaan muutamia olutmerkkejä kunhan muistaa että aivan niin kuin viineilläkin, on erilaisilla oluilla oma paikkansa. Heinekenia pitääkin testata heti tilaisuuden tullen... Tilanteen mukaan siis maistellaan...
Lähinnä ihmettelin kovasti tuota Lapin Kulta -juttua. Aikoinaan pikkuisena, kun en niin tilanteen mukaan valikoiva ollut oluideni kanssa tuli juotua kaikkia näitä suomalaisia perusoluita, ja yleisolueksi on siitä lähtien jäänyt Karhu. Siinä on kuitenkin huomattavan erilainen maku ja ryhti verrattuna muihin merkkeihin, ja nimenomaan Lapin Kultaan nähden siinä on (tai ainakin oli) hurja ero täyteläisyydessä ja ihan maun vahvuudessa. Lappari kävi tosin äärimmäisen hyvänä yleisruokajuomana, kun oli sen verran kevyen makuista olutta että se nosti ruoan maun paremmin pintaan sen sijaan että olisi dominoinut. Jos sen koostumusta/tekotapaa on muutettu niin pitääpä testata uudemman kerran.
Koff ja Karjala ovat minun makuhermoilleni olleet aina varsin samanarvoisia, jokseenkin kitkeriä verrattuna Karhuun tai Olviin, Olvin oluet yleensä ovat kuitenkin olleet joko happamia tai laimeahkoja (tai molempia, joskus jopa täysin mauttomia). Ja en sitten tiedä miten objektiivinen sitä voi edes olla kun lempioluesta on kyse, mutta Karhua pystyn juomaan lämpötilasta riippumatta hyvillä mielin ja välihuomautuksena, Carlsberg on melkein identtistä Karhun kanssa, ehkä hieman pehmeämpää ja keveämpää mutta sitäkin rohkeampaa...
No, sitten omiin erityissuosikkeihini:
Pidän yleisesti ottaen kaikista tummista ja vähänkään paksummista tai paahteisemmista oluista, eli käytännössä mikä tahansa tsekki-olut on aina maistelua parhaimmillaan. Hunajaisuutta en siis myöskään oluessani karsasta, päinvastoin. Merkkeinä mainittakoon helposti saatavilla olevista: Velkopopovicke, Krusovice ja Saku Tume. Onhan niitä hienostuneempia ja parempiakin tietenkin, mutta siis noita tulee kuitenkin paljon juotua.
Bittereihin olen pikkuhiljaa ruvennut myöskin tutustumaan, ja olen tähän mennessä löytänyt vain toinen toistaan parempia oluita. Samuel Raggy ja Sininen Lahna jo mainitsivatkin Shepherd's Neame -panimon Spitfire -oluen, johon minä kyllä kovasti tykästyin...ei silti, ei se varmasti bittereiden ryhdikkäämmästä päästä ole, mutta kyllä se hemmetin hyvältä maistuu. Mitä sitten Bishop's Fingeriin tulee, niin se saattaisi olla kyllä äärimmäisen hyvä olut joulupöydässä, pelkiltään juotuna aika omituinen maku (joskaan ei todellakaan huono), mutta ajattelisin pikemminkin esim. lanttulaatikon/perunalaatikon kanssa...
Fuller'sin Extra Special Bitter (eli ESB) on tähän mennessä ollut aikamoista herkkua meikäläiselle, suosittelen ehdottoman hyvänä janojuomana. Ja janojuomiin lukeutuu ehdottomasti myös Corona, Two Dogs ja Sol...sitruunan kera, tietty...
Ja lopuksi, ihan juomalla juotavien oluiden tullessa ajankohtaiseksi, pyrin keskittymään mahdollisimman raskaisiin väännöksiin, eli käytännössä siis jokin tummapaahteinen, hunajainen tsekkiläinen olut, Kilkenny tai yleisimmin tämä juomien kuningas eli Guinness
Onneksi oluissa on hirveän paljon valinnanvaraa...olisi karmeaa joutua juomaan pelkkää aspartaamilonkeroa...
|
Ladataan
