Mikseri.net

#2 kirjoitettu 09.09.2004 17:18

Poni potkaisi mahaan. Hevonen tallasi varpaille. Koira hyökkäsi kimppuun.

Sitte tällanen hassu tapahtuma: meidän palohälytin alkoi kerran soimaan kun kissa oli paskonut sisälle. Aikamoista myrkkyä nuo kissankakat...

Ja sitten näitä sadistisia juttuja (ei onneksi kovin vakavia): poltin elävän etanan bensalla. Suihkutin vannehopeaa kusiaispesään. Poltin suurennuslasilla ötököitä pihalla. Poltin ötököitä myös kaatamalla ruutia niiden päälle ja sytyttämällä ruudin.

#3 kirjoitettu 09.09.2004 19:14

Tourette kirjoitti:
Minut tunnetaan siitä että vihaan koiria. Ja se on totta, minä todella todella vihaan koiria ja "koira-ihmisiä".

Koirat on hermostuneita ja tyhmiä. Ne sättää koko ajan. Ne haisee. Niiden luonne perustuu haluamiseen. Ne ei tee muuta kuin aktiivisesti haluaa jotain. Niiden silmissä on tyhmä katse. Ihmiset luulevat että ne rakastaa ihmistä, mutta ei ne oikeasti rakasta, ne vain haluaa ruokaa ja lämpöä. Koira on haaskaeläin, niin kuin kojootit ja hyeenat. Se on eläinkunnan roskaa, ihan niin kuin rotatkin.

Paska eläin, ja jos minulla olisi valtaa, päättäisin kaikki maailman koirat lopetettavaksi tasan nyt heti.


Minä en nyt ymmärrä että mitenkä nuo sinun kuvailemasi ominaisúudet liittyvät koiriin. Oletko koskaan nähnyt koiraa läheltä? Rapsuttanut sitä? Viettänyt yli 10 minuuttia samassa huoneessa? Suurin osa ihmisistä osuu paremmin noihin adjektiiveihisi, toisin kuin suurin osa tietämästäni koirista. Tuleppa käymään kylässä, tarjoan kaffit ja pääset rapsuttamaan meidän koiraa. Voipi olla että muuttaisit mielesikin.

#4 kirjoitettu 09.09.2004 19:36

Tuosta otsikosta tulee ensimmäisenä mieleen nämä perinteiset "aina joskus tarvii lampaita auttaa pääsemään aidasta läpi" jutut.. hyi, sairasta.

Itselleni ainut negatiivinen muisto eräästä susikoirasta on sellainen, että olin pelaamassa ulkona kaverin kanssa sählyä ja juoksin pallon perään ja koira minun perääni. Siinä sitte koira puraisi takamukseen mahtavat jäljet ja sai kaadettua sillä puraisulla minut maihin. Siitä päivästä lähtien olen vihannut susikoiria. En tiedä onko tämä nyt kommellus eläimen kanssa.. pöh. En yleensä mitää kommelluksia harrasta. Eläimien kanssakin tulen hyvin toimeen.

#5 kirjoitettu 10.09.2004 00:16

Tourette kirjoitti:
Biosexual M kirjoitti:
Tuleppa käymään kylässä, tarjoan kaffit ja pääset rapsuttamaan meidän koiraa. Voipi olla että muuttaisit mielesikin.

Kyllä sitä on 26-vuotiaaksi asti eläneenä nähnyt jo koiran jos toisenkin. Tähän asti olen vihannut niitä kaikkia, en usko että koirasi tekee poikkeusta.


Voipi olla, ei tuo mikään valioyksilö ole missään suhteessa..Mutta onko sitten sattunut jotain minkä takia niitä vihaat? Suurin osa tuntemistani ihmisistä pitää koirista, ainoastaan muutama allerginen karttaa niitä aktiivisesti. Elisiis: onko sinua joskus koira purrut, haukkunut naapurissa yötä myöten vai oletko vain tehnyt tuollaisen analyysin muiden koirien perusteella?

#6 kirjoitettu 10.09.2004 02:48

Tourette kirjoitti:
Koirat on hermostuneita ja tyhmiä. Ne sättää koko ajan. Ne haisee. Niiden luonne perustuu haluamiseen. Ne ei tee muuta kuin aktiivisesti haluaa jotain. Niiden silmissä on tyhmä katse. Ihmiset luulevat että ne rakastaa ihmistä, mutta ei ne oikeasti rakasta, ne vain haluaa ruokaa ja lämpöä. Koira on haaskaeläin, niin kuin kojootit ja hyeenat. Se on eläinkunnan roskaa, ihan niin kuin rotatkin.


Hahaha!

Kaverini potkaisi koiraansa täydellä voimalla kuonoon hyppiessään pimeässä metsässä hirveissä mäysissä.

Että näin meillä...

Hombre Muerto muokkasi viestiä 02:48 10.09.2004

Katsoiko kukaan muuten sitä dokumenttia joskus mikä kertoi eläinten kanssa "kommeltavista" ihmisistä? Eräässä USA:n osavaltiossa on nimittäin laillista kommeltaa eläimeen... Mutta siis hyvä dokkari oli juu.

#7 kirjoitettu 10.09.2004 03:25

En tiedä ovatko koirat samaa sukua mun kanssa mutta joka ainut jonka olen tavannut tykkää ainakin oluesta!

#8 kirjoitettu 10.09.2004 07:38

Hombre Muerto kirjoitti:
Katsoiko kukaan muuten sitä dokumenttia joskus mikä kertoi eläinten kanssa "kommeltavista" ihmisistä? Eräässä USA:n osavaltiossa on nimittäin laillista kommeltaa eläimeen... Mutta siis hyvä dokkari oli juu.


Mikäli ymmärrämme samaa kommeltamisella, niin minä näin saman dokkarin. Huhhuh, äijä väittää vakavalla naamalla että tämä hevonen rakastaa minua ja tunne on molemminpuolinen. Niin ja aikoivat naimisiin. Huhhuijaa.

#9 kirjoitettu 10.09.2004 10:37

Heti ei tule mitään muuta kuin joskus muksuna Särkänniemen eläintarhassa kaaduin kilin kuseen ja haisin melkoisen pahalle.

Itse en muista tapahtumasta mitään kun olin sellanen vaahtosammutin mutta vanhemmat ovat valaisseet asiasta.

BEAT!! muokkasi viestiä 10:37 10.09.2004

Ainii tosiaan. Onhan mua purru koira jonkun 3-5 kertaa pienejä..

Pari kertaa omistaja on lähteny koiransa kanssa pakosalle, ja kerran naapurien koira kun oltiin niillä kylässä..

Ja aina tuli sitten seuraavana päivänä piikkiä persuksiin...

BEAT!! muokkasi viestiä 10:39 10.09.2004

#10 kirjoitettu 10.09.2004 22:41

Olen syönyt kaninpaskaa

#11 kirjoitettu 11.09.2004 19:58

No tää ei varsinainen kommellus ole, mutta vanhempieni koira tässä eräänä talvena hoksasi pierun syvimmän merkityksen.

Oli kylmä, pimeä ja tosi hiljainen ilta. Koira istui juoksunarussa pellon laidalla pimeässä ja katseli kaukaisuuteen haikaileva ilme naamallaan. Olin vähän matkan päässä ja ihmettelin, että mitähän sen päässä liikkuu kun se näyttää siltä, että se ikävöi jotain tosissaan. Se huokaili hiljaa, ja tuijotti tyhjyyteen.
Yhtäkkiä tunnelman katkaisi kauhea rutina. Koira säpsähti hieman, mutta ei noussut. Se kääntyi katsomaan omaa takapuolta, ja ilmeisesti huomasi rutinan kuuluneen sieltä. Sitten se nuuhkaisi, tuhahti isoon ääneen, ja nousi ylös. Koira otti muutaman askeleen eteenpäin edelleen tuhahdellen, istui alas ja jatkoi haaveilemista.
Sinä päivänä se oppi, että paska haisee pahalle.

#12 kirjoitettu 12.09.2004 03:22

Tourette kirjoitti:
Paska eläin, ja jos minulla olisi valtaa, päättäisin kaikki maailman koirat lopetettavaksi tasan nyt heti.


Ja sokeille koulutettaan opaskanat

#13 kirjoitettu 12.09.2004 09:26

Tourette kirjoitti:
Ne haisee. Niiden luonne perustuu haluamiseen. Ne ei tee muuta kuin aktiivisesti haluaa jotain. Niiden silmissä on tyhmä katse.

Suosittelen ettet hanki lapsia, vauvat kun ovat aika pitkälti tuollaisia

#14 kirjoitettu 12.09.2004 14:30

Tourette kirjoitti:
Vauvan luonne ei perustu haluamiselle koko ajan. Se itkee kun sillä on nälkä tai muu vaiva, muuten se on hiljaa ja rauhassa. Koira ei koskaan elämänsä aikana tule tekemään muuta kuin olemaan idiootti ja olemaan haluamis-kone. syljen kapisten rakkienne päälle.


Mielestäni lapsi haluaa huolenpitoa, turvaa ja ruokaa tietysti, melkeinpä jatkuvasti. Varsinkin pieni vauva haluaa niitä ympäri vuorokauden. Vanhemmiten luonnolisesti itsenäistyy, muttei välttämättä pariinkymmeneen vuoteen.

#15 kirjoitettu 12.09.2004 19:54

Tourette kirjoitti:
Minulta ei riitä tunteita millekään joka ei anna sitä takaisin, esim. puille, koirille, kumille tai sähkölle.


Kuinkas kun jotkut ihmiset rakastavat autoaan tai soitintaan? Tai musiikkia? Jos kuuntelet hyvää musiikkia, niin saat siitä myös jotain takaisin. Passiivisesti tosin, et voi vaikuttaa siihen mitenkään muuten kuin vaihtamalla levyä, mutta se vaikuttaa sinuun jotenkin. Vai pysytkö sanojesi takana, etkä osoita tunteita millekkään joka ei anna mitään takaisin?

Ymmärrän kyllä kiihkeän suhtautumisen. Olet tunnevammainen ihmisiä kohtaan, joten kanavoit hellyytesi luontokappaleihin, joilta koet saavasi paljon "aidompaa" rakkautta takaisin, kuin mitä ihmisiltä saisit. Koira käyttää sinun typeriä tunteitasi hyväkseen ja on mestari manipuloimaan sinulta ruokaa ja turvaa. Koska sisimmissäsi tiedät tämän olevan totta, suhtaudut ärtyneesti niitä kohtaan, jotka kertovat sinulle sen, mitä et halua kuulla: Koirat eivät rakasta sinua ja on muutenkin noloa hakea tunteilleen vastakaikua karvaisiltä eläimiltä ihmisten sijasta.


Itseasiassa olen täysin päinvastaista mieltä. Olen sosiaalinen ihminen, mutta pidän silti koirista. Erittäin monilla ystävistäni on koira, eikä se heidänkään elämäänsä ole muuttanut. En väitä että koirani rakastaisi minua, mutta ihan selkeästi se pitää minusta kovasti, esimerkiksi, jos sen kaikki tarpeet (ruoka ja paskottaminen yms) on juuri tyydytetty ja tulen kotiin pitkän päivän jälkeen, se tulee vastaan, haluaa nuolla naamani, hyppii päälle kunnes kiellän, ja haluaa huomiotani enemmän kuin mitään muuta. Taas toisaalta kun tulee pienikin viinanhaju jostain se liimautuu jalkaani vasten ja "suojelee" minua.

Eläimet ovat suoraviivaisia luontokappaleita eikä niillä ole mitään "manipulointitaitoja", ne ehdollistetaan eri asioihin ja ne toimivat niiden perusteella. Koirat tekevät paljon sellaisia asioita, joista minä saan hyvät naurut, molemmat saavat seuraa, eikä koira saa ruokaa eikä turvaa. Kyse on leikkimisestä, jonka ehkä muistat lapsuudesta. Muistatko? Oletko koskaan leikkinyt? Ei se mitään, kokeile joskus, ihan leppoisaa puuhaa nimittäin. Minä olisin valmis väittämään että sinulla, Tourette, on ongelmia sosiaalisuutesi kanssa ja "olet tunnevammainen ihmisiä kohtaan" ja pelkäät että jos ihastut koiraan se saattaa "manipuloida" sinut orjakseen tai viedä naisesi.

#16 kirjoitettu 12.09.2004 20:21

ammuin naapurin kissaa ilmakiväärillä. vahinko.

koira nylkytti minua toistamiseen monta kertaa päivässä jalkaan. olen ilmeisesti eläinkunnan silmissä haluttava.

#17 kirjoitettu 12.09.2004 20:45

jantteri kirjoitti:
Olen syönyt kaninpaskaa

silvery kirjoitti:

En välttämättä halua kuulla vastausta, mutta väkisin mieleen tulee kysymys: miks ihmeessä???



Olin joku 4v. ja lattialla näytti lojuvan pieniä papanoita. Ne näytti suklaalta...

#18 kirjoitettu 13.09.2004 10:40

Joskus taannoin jätkät tuli mökille juhannuksena aamuyöstä ja saivat päähänsä varastaa naapurista lampaan (mitä mielessä?). Sitä oli kilometri kannettu ja hysteerisesti tietty naurettu.
Lampuri oli jätetty eteiseen ja sällit painu levolle. Aamulla krapulassa kiroiltiin muu väki, että kuka perkele siä määkii kello seitsemän .
Kyllä ukoilla oli kiva lähtee aamulla palauttaan sitä selvinpäin naapurin isännälle, joka oli hieman hämmästellyt lampaanlainaajia.
Tämä tarina on tosi.
Olenkin aina sanonut että lehmä on hyvä tyttöystävä, mutta pitkämatka suuteleen. (?)

#19 kirjoitettu 13.09.2004 11:10

jantteri kirjoitti:
Olen syönyt kaninpaskaa


No ei sitä kuule tiiä mitä yli puolet Suomalaisista on syönyt kun on käyny syömässä jotain hazizkebabbia

#20 kirjoitettu 13.09.2004 14:29

Herra XL kirjoitti:
Book of Marmanista:

"Mitä isommat aivot, sen isommat tunteet."

Valitettavasti isoissakin aivoissa voi olla puutteita...

Koirat eivät esim. tunne moraalia lainkaan, kuten ei myöskään kissatkaan. Jos koirasi paskantaa jalkasi juurelle ja kuritat sitä, niin ei se koira ikinä ymmärrä, että se paskantaminen oli väärin (vaikka kuinka helpottaisi ) vaan se oppii varomaan sitä sinun reaktiotasi ja välttämään kuritusta. Itseään se vain ajattelee.

Oletan, että tiesit tämän?



Oletan että arvasit, etkä ole koskaan omistanut koiraa? Koira oppii kyllä että se on väärin, samalla tavalla kuin sen että sisälle ei saa paskoa. Samalla tavalla etteise saa ruokaa ennenkuin istuu ja minä sanon ole hyvä. Jos se tekee pahojaan, esim on saanut vatsataudin ja on ripulaoinut päivän aikana sisälle, se suorastaan raapii itsensä ovelle ja käätyy selälleen samantien antautuakseen. En tiedä onko se sitten häpeää (näin minä se tulkitsen) vai pelkääkö se selkäsunaa (joita se ei ole kyllä saanut). Jostain joskus luin että kaikki laumaeläimet tuntevat häpeän, se auttaa ryhmää pysymään koossa. Tai jotain.

#21 kirjoitettu 13.09.2004 15:51

Tourette kirjoitti:
Minut tunnetaan siitä että vihaan koiria. Ja se on totta, minä todella todella vihaan koiria ja "koira-ihmisiä".

Koirat on hermostuneita ja tyhmiä. Ne sättää koko ajan. Ne haisee. Niiden luonne perustuu haluamiseen. Ne ei tee muuta kuin aktiivisesti haluaa jotain.



Tyhmiä? Jos verrataan koiria vaikkapa muutamiin suomen luonnossa liikkuviin nisäkkäisiin, niin eivät ne sen tyhmempiä ole. Eivät tosin selviydy luonnossa, mutta eihän selviä mikään muukaan ihmisten kasvattama eläin.

Haisee? Höh. Useimmat eläimet haisevat.

Luonne perustuu haluamiseen? No näin kai se on kaikilla? Kyllähän sinäkin koko ajan haluat jotain, oli se sitten vaikka sohvalla istumista.

Ja tämän halusin myös sanoa: Koira on pohjimmiltaan laumaeläin. Koirat siis välittävät myös "laumastaan".

#22 kirjoitettu 13.09.2004 17:50

Tourette kirjoitti:
Koirilla onkin syytä hävetä oman lajinsa puolesta


Koita siinä sitten keskustella/väitellä kanssasi asiasta.

#23 kirjoitettu 13.09.2004 19:59

Tourette kirjoitti:
En pakota keskustelemaan, enkä penää väittelyä, olen vain sanonut mielipiteeni. Asioista voi olla montaa mieltä, mutta minun mielipiteeni on oikea.


Siis juu..Mielipiteet..Miten määritellä oikeia ja väärä?

#24 kirjoitettu 13.09.2004 22:05

Tourette kirjoitti:
tinu kirjoitti:
Siis juu..Mielipiteet..Miten määritellä oikeia ja väärä?

Ne on helppo erotella toisistaan. Kaikki mitä minä sanon on totta ja kaikki muut ovat väärässä. Aina.


Hmm,okei.. Käyhän se toki nuinkin!

#25 kirjoitettu 13.09.2004 23:49

Herra XL kirjoitti:

Muistui vain mieleen tässä ykskaks, mitä se teki aina aamuisin. Isäni on postinjakaja ja hän ennen joutui heräämään neljältä lajittelemaan päivän postia(työtunteja vähennetty). hän heräsi ja meni töihin. Tällä välin Puppe kömpi vanhempieni parisänkyyn isän paikalle nukkumaan. Siellä oli luultavasti lämmintä, jonka vuoksi se sinne aina kömpi. Myöhemmin isä saapui takasin ja halusi vielä mennä nukkumaan, koska hänellä oli kaksi tuntia aikaa, ennen kuin oli lähdettävä taas uusiksi jakamaan postia. Puppe vain ei oikein tahtonut luopua paikastaan ja ärisi ja murisi isälle. Se piti aina houkutella pois makupaloilla, sillä muuten se ei totellut. Ja tämä toistui joka aamu.

Että sellainen se meidän Puppe oli...


Saavutettu etu on aina saavutettu etu, ja niitä on todella vaikea opettaa pois. Juuri tuollaisia tapoja on meidän Rollollakin, kovasti on koitettu saada pois tiettyjä tapoja, eikä se ihan puolessa vuodessa onnistu.

Muistuikin tästä mieleeni serkkuni, joka otti itselleen "ongelmakoiran". Jetta (rotikka) oli edellisessä perheessä ottanut valtaansa talon keittiön, eikä kellään ollut sinne mitään asiaa, muuta kuin ruokaa tuomaan. Noh, päättelivät että koira on ongelmakoira (lapsiperhe ottaa ensimmäiseksi koirakseen rotikan...) ja olivat viemässä sitä lopetettavaksi. Serkku sitten tuumasi, että antakaapa se minulle. Otti koiran ja pakoti sen takaisin ruotuun. Siinä vaiheessa on pakko käyttää jo vähän väkivaltaakin, koska koira oli jo tottunut olemaan lauman johtaja. Puoli vuotta puremista (hyvinkin yksipuolista, serkku puri) ja haukkumista (koira haukkui ja murisi) ja nyt se on aivan unelmakoira, joka tottelee kaikessa. "Aavistuksen" suojeluvaistoinen se on, aivan turha yrittääkkään mennä sisälle ilman serkun suostumusta. Kokeiltiin kerran.. Sellaisia tällä kertaa.