Mikseri.net

#42 kirjoitettu 28.02.2004 22:40

build up on klubimusassa sama kuin breikki, nostatus. eli juuri se kohta kun vähän rakennellaan ja sitten joko jatketaan täytenä, tai vielä täydempänä tai sitten tulee jotain ihan muuta (vrt: proge trance)
riffi taas tosiaan on enemmänkin kitaristi termi, mutta itse tykkään käyttää sitä esim trancesta puhuttaessa ja sillä tarkoitan sellaisia lyhyitä ytimekkäitä sekvenssejä eikä niinkään pitkää orchestral melodiaa. esim trance biisien alun melodiat, sekä progetrance biisien melodioita voi hyvin mielin kutsua riffeiksi. mutta tosiaan kun joku sanoo nimen riffi niin meikäläisellä tulee samantien angus young mieleen

ja tosiaan niinkuin fakap sanoi gate ei tarvitse olla threshold valvottu vaan sitä voi pamauttaa manuaalisesti tai jollakin muulla controllerilla.. mistä päästäänkin
trancegate eli trancesta tuttu pätkimisefu missä esim jousille heitetään välillä hiljaisempaa volaa.
http://users.kymp.net/...

esim ^

#43 kirjoitettu 29.02.2004 22:48

Fakap kirjoitti:
Hyvin huomioitu.. Muistakaa kuitenkin, että harmoniset ja melodiset molliasteikot ovat luonnollisia alaspäin tullessa!

Tietäisikö joku asteikkoasiantuntija vielä, mikä tämmöinen eksoottisen kuuloinen asteikko mahtaa olla nimeltään: A Bb C# D E F G#
Onko tuo ees molli? Kolmas ja seitsemäs sävel ovat korotettuja ja siksi tuo kuulostaa myös vähän duurilta. Varsinkin jos soittaa sen kolmisointuna, se on selkeä duuri. Jeesatkaas vähän..


Öh, harmoonisetmollit EIVÄT ole luonnollisia alaspäin tultaessa. Sitten tuohon "sointuun" Eikös tuo ole muuten A duuri, mutta vain Fis (F#) on alennettu? Minun tietääkseni on. duurin rakenne: 1, 1, 1/2, 1, 1, 1, 1/2, jos ymmärsitte.

#44 kirjoitettu 01.03.2004 00:28

gerry kirjoitti:
Itse olisin enemmän kaivannut enmmänkin teoriapuolta... Esim. Terssejä molleja jne...


Mikserissä ei olekkaan aihealuetta joka käsittelis itse sävellyst ja siihen liittyviä asioita. Pitääpi laittaa parannusehtotuksiin...



No Kysy ihan mitä vaan niin katsotaan josko tietoa löytys!!

#45 kirjoitettu 01.03.2004 00:33

Tourette kirjoitti:
Zitru kirjoitti:
Eikös transponointi ole lähinnä sävel-lajin vaihtamista sopivampaan (esim. d-mollista e-molliin)?

Asteikoista hiukkasen:
Eli siis duuri-asteikko on se ns. "iloinen" asteikko.
Esimerkkinä
C-duuri: C D E F G A H
D-duuri: D E F# G A H C#

Ja molli-asteikko on se vähemmän riemukas.
Esmes
Harmoninen C-molli: C D Eb F G Ab B
Harmoninen D-molli: D E F G A B C D
Luonnollinen C-molli: C D Eb F G Ab H
Luonnollinen D-molli: D E F G A B C# D


Pentatoninen asteikko.. Mitä tästä nyt sanois.. Koostuu siis viidestä sävelestä.
Esim
Pentatoninen C-duuri: C D E G A
Pentatoninen D-duuri: D E F# A H

Nuista en tiedä kuinka molli rakentuu.


Asteikon perussäveltä kutsutaan nimellä Toonika, I (ensimmäinen) aste. Tämä siis on esim. C-duurissa/mollissa C, D:ssä D jne. Asteikon viidettä säveltä kutsutaan Dominantiksi, V (viides) aste, "huippusointu". elikkäs siis C-duurissa se ois G, D-duurissa A. Näin tonaalisessa (älkää kysykö mitä tonaalinen tarkottaa, tiedän ainoastaan että modaalinen on sille vaihtoehto) musiikissa Dominantti - siis vaikka jos teet biisin c-duuriin, ja jossain vaiheessa (vaikkapa 7.tahti) päätät räväyttää g-duuri7-soinnun (joka sattuu olemaan tyypillisin dominanttisointu c-duuri-asteikolla) on ns. sääntöjen mukaista (no mutta nehän on tehty rikottaviksi, aivan) palata kahdeksannella tahdilla c-duuri-sointuun (koska se on ensimmäisen asteen sointu c-duuriasteikolla ja se soitetaan yleensä lopuksi jossain muodossa).

Confusing.. Totta totta.. mutta yritinpähän ainakin..

Loppukevennykseksi vähän kuulemiani historiallisia mielenkiintoisuuksia:

Kiistelty sävel H (tai B (tai H (tai B))) on kuulemma alunperin ollut H, mutta koska joidenkin säveltäjien viinahuuruiset riipustukset ovat olleet sen verran epätarkkoja, ovat he vahingossa opettaneet oppipojilleen hiukkasen 'kaunistelemaan' kyseistä kirjainta. kaari sinne, toinen tänne, ja kas.. sehän on B.


Eräänä kauniina aikakautena muistaakseni barokin huippu-aikoina joku älypää keksi kieltää Tritonus-intervallin (ylinouseva kvartti tai vähennetty kvintti), koska uskottiin sen olevan itse saatanan keksimä.


sävellajin vaihto kesken kappaleen ei ole transponointia vaan modulaatiota. transponointi on sävelten (ei sävellajin) siirtely eri korkeudelle.

harmoninen ja luonnollinen molli sulla meni tuossa väärin päin.

pentatonista duuri- ja molliasteikkoa ei ole olemassakaan. on vain pentatoninen asteikko.

tritonus (diabolus in musica) oli kielletty varhaisemmin kuin barokin aikana. bach suorastaan viljeli tritonusta, ja esim dominantti-7-sointu sisältää tritonuksen josta purkaudutaan yleensä joko I:lle tai VI:lle, joten kovin yleisestä ilmiöstä oli kyse. renessanssi on oikeampi aika tritonuksen kieltämisen suhteen.





Pentatoninen A-molli asteikko on sama kuin Pentatoninen C-duuri, joten tässäkin duurilla ja mollilla on kuin onkin eroa!!

#46 kirjoitettu 01.03.2004 00:35

Niina kirjoitti:
Zitru kirjoitti:
Eikös transponointi ole lähinnä sävel-lajin vaihtamista sopivampaan (esim. d-mollista e-molliin)?

Ja molli-asteikko on se vähemmän riemukas.
Esmes
Harmoninen C-molli: C D Eb F G Ab B
Harmoninen D-molli: D E F G A B C D
Luonnollinen C-molli: C D Eb F G Ab H
Luonnollinen D-molli: D E F G A B C# D



Nuista en tiedä kuinka molli rakentuu.


Sulla on nyt nuo harmoniset ja luonnolliset asteikot kyllä menneet sekaisin, eli
harmonisessa asteikossa tuo asteikon 7. sävel on ylennetty ja luonnollisessa mollissa noudatetaan etumerkkejä.
Sitten on vielä erikseen melodinen molli, jossa sekä 6. että 7. sävel ovat ylennettyjä. Muistaakseni on olemassa vielä "mustalaisasteikko", joka menee muuten samalla tavalla kuin harmoninen asteikko, mutta 4. sävel on ylennetty.





Niina muokkasi viestiä 12:34 24.02.2004




Lisäksi melodisessa mollissa alaspäin mentäessä 7. sävel palautetaan, eli soitetaan sävellajimerkinnän mukaisesti...

#47 kirjoitettu 01.03.2004 17:35

Jonkin aikaa jo häirinnyt että mitäköhän tuolla englannin kielen sanalla texture tarkoitetaan... Entä mikä mahtaa olla suomennos?

#48 kirjoitettu 01.03.2004 17:41

ArseAssassin kirjoitti:
Jonkin aikaa jo häirinnyt että mitäköhän tuolla englannin kielen sanalla texture tarkoitetaan... Entä mikä mahtaa olla suomennos?


En tiiä tarkemmin kuin P-Sorvon tulkinnan:
[17:51:41] <-sorvo> Tulkkaus sanalle texture: formaatio, pintarakenne.

#49 kirjoitettu 01.03.2004 17:43

Zitru kirjoitti:

Eräänä kauniina aikakautena muistaakseni barokin huippu-aikoina joku älypää keksi kieltää Tritonus-intervallin (ylinouseva kvartti tai vähennetty kvintti), koska uskottiin sen olevan itse saatanan keksimä.


juu no itse asiassa tritonuksen kieltämisessä oli jotain järkeäkin, on nimittäin erittäin korviinpistävä intervalli, minkä takia sitä käytetäänkin mm hälytysajoneuvojen sireeneissä. Barokin aikanahan monta muutakin asiaa oli kielletty ja barokkimusiikissa on paljon tiukasti määriteltyjä sääntöjä, jotka varmaan ovatkin tuttuja kaikille jotka ovat musiikkiopistossa teorian viimeisen vuoden, eli kenraalibasson käyneet. Esim tietyt intervallien rinnakkaiskuljetukset (esim oktaavit, kvintit) on kielletty barokissa (tyypillinen säveltäjä esimerkki J.S. Bach)

#50 kirjoitettu 01.03.2004 18:06

minomus kirjoitti:

juu no itse asiassa tritonuksen kieltämisessä oli jotain järkeäkin, on nimittäin erittäin korviinpistävä intervalli,


Keskiajalla sitä vältettiin monofonisissa sävelkuluissakin.

#51 kirjoitettu 01.03.2004 20:45

Enpä usko, että musiikkitermistön täydellinen tunteminen tekee säveltäjästä paremman. Petri Munck esimerkiksi ei osaa edes lukea nuotteja.

#52 kirjoitettu 01.03.2004 22:12

(Aleksi Niemi) kirjoitti:
Enpä usko, että musiikkitermistön täydellinen tunteminen tekee säveltäjästä paremman.

Eihän sitä termeillä musiikkia tehdä. Ennemminkin kannattaa vain miettiä miltä kuulostaa, jos ei oikeasti osaa musiikkiin liittyviä asioita. Kuulokuva on se juttu joka musiikissa säväyttää. Kuten aina soittotunneilla opettaja jaksaa painottaa - "ei sen tekniikan niin väliä, ääni ratkaisee oletko hyvä soittamaan."

#53 kirjoitettu 01.03.2004 22:41

Fakap kirjoitti:
omeq kirjoitti:
Koukku/piikki = kappaleen ns huippukohta, kaikki instrut ja melodia tykittamassa.


Ootko varma? Mun mielestä:

-Koukku (hookki) on biisin mukaansatempaava elementti, idea, jonka ympärille biisi rakentuu.

-Piikki on suuri tai selkeästi tunnistettavissa oleva äänenvoimakkuuden nopea vaihtuminen hiljaisesta kovempaan. En ole koskaan kuullut tätä termiä käytettävän biisin huippukohdan ilmaisemiseen..



Aha juu....no itse en ollut tuosta piikista niin varma, Laitoin vain, kuin taalla jenkkilassa naa hemmot noita hookkeja kutsuu piikeiks ...

Mutta eikohan toi pida paikkansa.

#54 kirjoitettu 01.03.2004 23:20

jakeriver kirjoitti:

Eihän sitä termeillä musiikkia tehdä. Ennemminkin kannattaa vain miettiä miltä kuulostaa, jos ei oikeasti osaa musiikkiin liittyviä asioita. Kuulokuva on se juttu joka musiikissa säväyttää. Kuten aina soittotunneilla opettaja jaksaa painottaa - "ei sen tekniikan niin väliä, ääni ratkaisee oletko hyvä soittamaan."


Mutta mitenkäs keskustelet musiikki-ihmisten kanssa alan eri hienouksista? Aivan kuten ensimmäisessä viestissäni (juu, ihan siellä ylhäällä asti) painotin, tulisi nämä termit selvittää, jotta ymmärtäisimme toisiamme. Eihän sitä kieliäkään tarvitse osata saadakseen tuotettua suullaan ääntä.

#55 kirjoitettu 02.03.2004 11:50

Tourette kirjoitti:
arzka1 kirjoitti:
Pentatoninen A-molli asteikko on sama kuin Pentatoninen C-duuri, joten tässäkin duurilla ja mollilla on kuin onkin eroa!!



mitä ihmettä selität? tossa lauseessa ei ole mitään järkeä. edelleenkään pentatonisilla asteikoilla ei ole perussäveltä. voit olla varma että tiedän tämän asian olevan niin.

Tourette muokkasi viestiä 20:03 01.03.2004



Pentatoniset asteikot eivät ole symmetrisiä (kuten esim Dim-asteikko) joten niillä on pakko olla jonkinlainen perussävel. Se ei kuitenkaan ole yhtä selkeä kuin esim. Luonnollisilla molli-asteikoilla...

#56 kirjoitettu 06.04.2004 11:50

dip flirt kirjoitti:
gerry kirjoitti:
Mistäköhän se H on revitty... Eihän se kuulu joukkoon ollenkaan...
Loogisesti A,B,C,D,E,F,G
"Epäloogisesti" H,C,D,E,F,G

H=B. Itse mietin miksi sitä, miksi B on joskus H ja päinvastoin. Onko se kielikysymys vai onko sillä joku musiikkiteoreettinen perusta?


Sen perusteella mitä muistan omista opeistani niin alun alkujaan se on ollutkin B vaan sitten myöhemmin toisaalla oli tajuttu että alennetulla B:llä ei ole omaa nimeänsä, joka onkin käytännössä turha. X vuotta sitten siis alennettu B oli Ais... Nykyäänhän B ja Bb on jenkeissä ja Euroopassa H ja B. Jos siis puhutaan matalista sävelistä

sarka mietti millaiseksi olisi tullut jos olisi ollut vielä toiset 9 vuotta musiikkiopistossa 11:55 06.04.2004...

#57 kirjoitettu 08.04.2004 14:21

08Rykmentti kirjoitti:

Mun mielestä kompressointi on liian pienelle jääneiden äänien nostamista, ja limitointi on liian kovalle menneiden piikkien leikkaamista? korjatkaa jos erehdyin...


Ei ihan noinkaan. Limitteri on erikoistapaus kompressorista, jossa ne äänen rajoitin ei anna sen äänen kohota yhtään sallitun rajan yläpuolelle. Kompressori taas tasaa äänenvoimakkuuksia vähän tasaisemmin. Ei ylipäänsä kannata puhua komressorin tapauksessa hiljaisten äänien kovantamisesta vaan äänenvoimakkuuksian tasaamisesta tai dynamiikan vähentämisestä.

#58 kirjoitettu 14.04.2004 19:47

Fakap kirjoitti:
MIDI eli Musical Instrument Digital Interface on protokolla, johon useimpien syntetisaattorien ja sekvenssereiden toiminnot perustuvat. MIDI-käskyt perustuvat lukuun 128. General MIDI-standardi määrittää 128 eri instrumentin järjestyksen. Jokaisella MIDIkanavalla on omat volume-, velocity-, pan-, reverb- ja chorus-muuttujat. Saattoi olla vielä jotain muitakin. Näillä kaikilla on 128 eri arvoa, välillä 0-127. Tyypillinen MIDI-käskyjä lähettävä laite on MIDI-koskettimisto. Tällaisesta koskettimistosta löytyy yleensä pitch bend- ja modulationpyörät, optimoitava midikontrolleri ja muita toimintoja. MIDI-käskyt kulkevat 31250 bitin sekuntivauhdilla.

Tuossa saattaa olla jotain epäkohtia, viisaammat saa sitten korjailla.

Fakap muokkasi viestiä 13:04 24.02.2004


Joo, tuohon kannattaisi mielestäni vielä lisätä selitys tuolle luvulle 128. Elikäs MIDI-protokollassa informaatio koostuu status- ja data-tavuista. Status-tavut ovat käskyjä ja data-tavut niiden parametrejä. Nämä kaksi luokkaa erotetaan toisistaan tavun ensimmäisen bitin perusteella. Täten jää käytettäväksi 7 bittiä per 1 tavu varsinaista informaatiota varten. Ja 7 bitillähän voidaan tietystikin ilmaista 128 eri arvoa. Tämän takia kaikki parametrit voivat saada arvoja välillä 0-127. Status-tavuissa pätee periaatteessa sama paitsi, kun on kyseessä kanavakohtaiset viestit. Tällöin 3 seuraavaa bittiä määrää käskyn, joita on 8 mahdollista ja 4 viimeistä bittiä määrävät kanavan, joita on 16. Sitten on vielä erikseen nuo (kanavakohtaiset) komennot, joissa annetaan LSB ja MSB -datatavut (Least Significant Byte ja Most Significant Byte). Tällöinhän bittejä on käytössä yhteensä 14 ja mahdollisia arvojakin yli 16 tuhatta. Esimerkiksi pitch bend viestit käyttävät kahta data-tavua.

Kuriositeettina: lisäksi NRPN ja RPN -viestit käyttävät kahta datatavua (14 bittiä) käskyn määrittämiseen, jolle parametrit annetaan data-entry kontrollereilla, joilla on taas 14 bittiä käytössään. Ennen näitä viestejä pitää tietysti lähettää kanavakohtainen control change -viesti, jonka jälkeen määritellään kontrollerien numerot (NRPN LSB #98 & MSB #99, RPN LSB #100 & MSB #101, data entry LSB #26 & MSB #6), sekä data-arvot näille. Eli näiden muuttamiseen tarvitaan informaatiota yhteensä 9 tavua, kun käytetään running statusta (control change -käsky lähetetään vain kerran ennen ensimmäistä kontrollerin muutosta). Tässä nyt oli muutamia tavallisimpia esimerkkejä, jotka tulivat tästä ihan lonkalta mieleeni.



LauriT muokkasi viestiä 19:48 14.04.2004

#59 kirjoitettu 19.04.2004 17:47

Tämä viestiketju on jostakin syystä melko kuolleen oloinen... Pitää kai lisäillä tänne taas jotain hauskoja:

DC offset: suom. "tasavirtapoikkeama", syntyy sämplätessä, kun käytetään balansoimattomia kaapeleita (normaali käytäntö kotikäyttöön suunnattujen äänikorttien kanssa) ja softasynteesissä joidenkin pyöristysvirheiden tuloksena. Näkyy aaltoäänieditorissa signaalin aaltomuotoa tarkkailtaessa koko aaltomuodon siirtymänä pystyakselilla niin, että sen kuviteltu nollakohta (eli siis -96dB 16 bitin resoluutiolla) ei olekaan enää keskellä, vaan hieman ylhäällä tai alhaalla. Tällainen poikkeama lisää ääneen ylimääräisiä alle 16 Hz taajuudella olevia harmonisia komponentteja. Käytännössä tästä seuraa se, että kun signaalin keskimääräistä voimakkuutta yritetään maksimoida limitterillä, niin signaali säröytyy herkemmin, kuin normaalisti, eikä voimakkuutta saada täten mahdollisimman suureksi. Tämän takia DC offset pitää poistaa heti ensimmäiseksi masterointiprosessissa, jotta äänite saadaan masteroitua mahdollisimman voimakkaaksi.

Napolilainen sekstisointu: Alennetulle toiselle asteelle (tavallisimmin mollisävellajissa) muodostettu duurikolmisointu, joka esiintyy tavallisimmin terssikäännöksenä barokin ja wieniläisklassismin aikaisissa sävellyksissä. Romantiikan aikana sitä alettiin myös käyttämään perusmuodossaan, jolloin tietystikin nimitys "sekstisointu" on hieman harhaanjohtava, vaikka funktio onkin sama, kuin napolilaisella sekstisoinnulla eli voimakkaan subdominanttinen (vaatii purkausta kadenssikvarttisekstisointuun). Yadda, yadda...

#60 kirjoitettu 22.04.2004 13:09

Tourette kirjoitti:
kerrankin hyvin selitetty musiikkiteoreettinen asia mikseri.netissä!


Hei, kivaa, palautetta! Jep, laitetaan lisää kehiin hauskoja (ja hyödyllisiä) musatermejä...

Tritonussubstituutio:

Tämä on alun perin Mark Levinen keksimä termi, joka viittaa yleisesti käytössä olevaan tapaan korvata normaali dominanttiseptimisointu (V7) päättävässä kadenssissa (jos tällaista termiä voidaan tässä yhteydessä käyttää, no joka tapauksessa, sointukierron lopussa) jazz-musiikissa. Tritonussubstituutiossa dominanttiseptimisointu korvataan toisella duuripienseptimisoinnulla, jonka karaktäärisävelet eli tässä tapauksessa terssi ja septimi ovat yhteiset korvattavan soinnun kanssa. Käytännössä siis alkuperäisen dominantin terssistä tulee tritonussubstituution septimi ja septimistä taas puolestaan terssi. Ja terssin ja septimin välinen intervallihan on duuripienseptimisoinnussa tietenkin tritonus. Toinen ominaisuus mihin tuo nimitys "tritonussubstituutio" viittaa on korvaavan ja korvattavan sointujen pohjasävelten välinen intervalli, joka niinikään on tritonus.

Funktioltaan tritonussubstituutio on voimakkaan dominanttinen ja vaatii purkauksen kolmisointu- tai suurseptimisointu-muotoiseen toonikaan (purkaminen lisäsekstisointuun ei missään tapauksessa käy, koska johtosävel tulee aina purkaa toonikaan). Tritonussubstituutiota ei voi purkaa harhalopukkeen tavoin VI:lle asteelle eli submediantille. Tritonussubstituutiota voidaan myös soveltaa välidominantteihin, mikä onkin varsin yleistä.

Vielä reaalisointuesimerkki (sävellaji C-duuri): alkuperäinen sointukulku Dm9, G13, Cmaj9 -> sama tritonussubstituutiolla Dm9, Db9, Cmaj9 (soinnut ovat jazz-musiikille tyypillisessä laajennetussa muodossa äänenkuljetuksellisista syistä, funktiot ovat yksinkertaisesti II-V7-I).



LauriT muokkasi viestiä 13:09 22.04.2004

#61 kirjoitettu 10.06.2004 11:55

Tourette kirjoitti:
(Aleksi Niemi) kirjoitti:
Enpä usko, että musiikkitermistön täydellinen tunteminen tekee säveltäjästä paremman. Petri Munck esimerkiksi ei osaa edes lukea nuotteja.


Ensinnäkin, kukaan ei ole maailman historian aikana koskaan kuvitellut että musiikkitermistön täydellinen tunteminen tekee säveltäjästä paremman.

Tämä olikin historian ensimmäinen kerta, ellen sitten ymmärtänyt threadin tarkoitusta ihan väärin.

Tourette kirjoitti:
Toiseksi, Petri Munck?????

Taitaa mennä taas mielipidekeskusteluksi?

#62 kirjoitettu 10.06.2004 12:17

Mites nä musiikin Tempoon ja soittokovuuteen liittyvät termit ei tainnu olla missään viestissä nopealla vilkaisulla?

#63 kirjoitettu 10.06.2004 16:50

Redfox kirjoitti:
Mites nä musiikin Tempoon ja soittokovuuteen liittyvät termit ei tainnu olla missään viestissä nopealla vilkaisulla?


jos puhut kaikenmaailman diminuendoista ja allegroista, niin käsittääkseni aikaisemmissa viesteissä on pyydetty olemaan perehtymättä musiikinteoriaan.. se kun on turmiollista luovuuden kannalta..

#64 kirjoitettu 11.06.2004 00:13

Tourette kirjoitti:

mitä ihmettä selität? tossa lauseessa ei ole mitään järkeä. edelleenkään pentatonisilla asteikoilla ei ole perussäveltä. voit olla varma että tiedän tämän asian olevan niin.

Tourette muokkasi viestiä 20:03 01.03.2004


]

(Pentatoninen asteikko = viisisävelinen asteikko)

Jos etnomusikologiasta puhutaan, niin se on usein melkolailla noin kuin Tourette kirjoitti, mutta jos puhutaan pop/jazz-teoriasta niin puhutaan pentatonisista asteikoista,
ja niillä todellakin on pohjasävelet (parempi kuin perussävelet?). Rock-kitaristi vinguttelee e-mollipohjan päälle e-molli-pentatonista (tai jos on "oikein rohkea", niin vaikka h-molli-pentatonista), eikä hämärää pohjasäveletöntä viiden nuotin kokonaisuutta. Tämä vain on hemmetin käytännöllistä ja senhän takia näitä termejä on, eikö?

Jos taas väite, ettei duuri- ja mollipentatonisia asteikoita ole olemassa on tarkoitettu ontologiseksi väitteeksi, että onko tuolla jossain ideoiden ja asteikoiden sfääreissä todella tällaisia substansseja kuin "duuripentatoninen", niin sitten ollaan jo filosofian peruskysymysten äärellä, ja perusteluna "voit olla varma että tiedän tämän asian olevan niin" ei oikein enää toimi.

No ei vaines, ymmärrän mitä Tourette tarkoittaa, mutta eri teoreettisissa yhteyksissä näillä termeillä vain on jonkin verran poikkeavia merkityksiä. Tämän takia on käyty ennenkin lukemattomia turhia väittelyitä.

Noheva Äpärä muokkasi viestiä 00:13 11.06.2004

#65 kirjoitettu 22.06.2004 15:35

Tuosta koukusta vielä..
Itse olen aina mieltänyt koukun siten, että se voi olla käytännössä mikä tahansa biisin elementti (melodia, bassokuvio, joku riffi tai mikä tahansa) joka saa sinut kuuntelemaan biisin uudelleen ja uudelleen. Eli se biisi "koukuttaa" sinut, addiktoidut siihen, kun taas biisi ilman koukkua jää usein siihen yhteen kuuntelukertaan.

#66 kirjoitettu 22.06.2004 19:33

G-Tune kirjoitti:
Tuosta koukusta vielä..
Itse olen aina mieltänyt koukun siten, että se voi olla käytännössä mikä tahansa biisin elementti (melodia, bassokuvio, joku riffi tai mikä tahansa) joka saa sinut kuuntelemaan biisin uudelleen ja uudelleen. Eli se biisi "koukuttaa" sinut, addiktoidut siihen, kun taas biisi ilman koukkua jää usein siihen yhteen kuuntelukertaan.


Sinällään tuo on huono määritelmä, kun minulla ne biisit joissa on tämä ns. koukku jäävät yleensä yhteen kuuntelukertaan.

#67 kirjoitettu 22.06.2004 21:30

Haava kirjoitti:

Sinällään tuo on huono määritelmä, kun minulla ne biisit joissa on tämä ns. koukku jäävät yleensä yhteen kuuntelukertaan.


Eikai niissä biiseissä sitten ole sitä sinuun iskevää koukkua? Vai jätätkö tahallasi kuuntelematta toistamiseen biisin, josta pidit niin paljon että haluaisit sen uudelleen kuunnella?

#68 kirjoitettu 22.06.2004 21:33

G-Tune kirjoitti:

Eikai niissä biiseissä sitten ole sitä sinuun iskevää koukkua? Vai jätätkö tahallasi kuuntelematta toistamiseen biisin, josta pidit niin paljon että haluaisit sen uudelleen kuunnella?


Lähinnä niin, etää yleensäkkin en koukutu, vaan ärsyynnyn, yksittäisistä kohdista... Eli kokonaisuudet ratkaisevat biiseissä... Yksittäinen kohta voi olla biisissä hyvä, mutta ei käytännössä koskaan pelasta huonoa kokonaisuutta.

#69 kirjoitettu 22.06.2004 21:56

LauriT kirjoitti:
DC offset: suom. "tasavirtapoikkeama", syntyy sämplätessä, kun käytetään balansoimattomia kaapeleita (normaali käytäntö kotikäyttöön suunnattujen äänikorttien kanssa) ja softasynteesissä joidenkin pyöristysvirheiden tuloksena.


Muuten ihan hyvä määritelmä mutta ei se balansoitu kaapeli/liitäntä varsinaisesti estä DC-offsetin syntyä. Näin siis puhtaasti tekniseltä kannalta katsottuna. Tietysti laite jossa balansoidut liitännät on tuppaa yleensä olemaan sen verran parempi, että se ei moisia offsetteja tuota.

DC-offsettia voi myöskin esiintyä analogipuolella ilman mitään digitaaliseksi muuttamisiakin. Signaalijännitteillä siitä tosin on yleensä aika helppo päästä eroon joten toimivan laitteen ei semmoista pitäisi tuottaa.

#70 kirjoitettu 22.06.2004 23:10

juhku kirjoitti:
Menee ehkä vähän aiheen vierestä...... mut tuol olis lisää noita sävel asteikoita pianoon... http://209.217.22.60/B...




Kiitos. iha helmi sivusto <3



Flip muokkasi viestiä 23:15 22.06.2004

#71 kirjoitettu 22.06.2004 23:26

Haava kirjoitti:

Lähinnä niin, etää yleensäkkin en koukutu, vaan ärsyynnyn, yksittäisistä kohdista... Eli kokonaisuudet ratkaisevat biiseissä... Yksittäinen kohta voi olla biisissä hyvä, mutta ei käytännössä koskaan pelasta huonoa kokonaisuutta.


Joo, eihän se huonoa kokonaisuutta pelasta, mutta jos muuten hyvin toteutetusta biisistä puuttuu koukku, se jää vain keskinkertaiseksi vedoksi, ja unohdetaan pian. Koukulla maustettuna se voisi hyvinkin muuttua loistotavaraksi joka elää pitkään mielessä.

#72 kirjoitettu 10.07.2004 20:27

Joku kysyi mikä on texture - Iron Chef ohjelmassa puhuivat ruoan rakenteesta nimellä texture, joten olettaisin että sama pätee musiikissa.

#73 kirjoitettu 10.07.2004 21:25

Tourette kirjoitti:
Ehdottomasti musiikissa tärkeää on tekstuuri.


Ehdottomasti musiikissa tärkeää on että se kuulostaa hyvältä.

#74 kirjoitettu 16.07.2004 19:32

Pistetään tähän sitten hiukan häiriötermejä. Osa on ehkä enemmän live-puolelta, mutta studiossakin vastaantulevia:

Brummi - hurina, yleensä 50Hz eli verkkovirran taajuudella oleva häiriö. Saattaa poistua katkaisemalla signaalin maa.

Pirinä tai sirinä - yleensä tasainen korkeammalla taajuudella oleva häiriö. Jos häiriö muuttuu, saattaa aiheuttaja olla (livenä usein) valohimmennin. Muita mahdollisuuksia mm. joku samassa verkossa oleva sähkömoottori tai vast.

Rutina - epäsäännöllinen häiriö, mm. rikkinäinen signaalipiuha, joka ottaa välillä kontaktia ja välillä sitten taas ei. Erityisen voimakas, käytettäessä phantom-virtaa tarvitsevia laitteita ja maakarva on huonosa kontaktissa.

Pauke - yleensä signaalin päälle tulevaa voimakasta häiriötä. Samat aiheuttajat kuin edellä.

Kohina - laajalla kaistalla luuraava häiriö. Esiintyy esim. langattomien kanssa, mikäli Squelch on säädetty liian löysälle. Myös monet vahvistimet kohisevat. Studiossa signaaliin saattaa tulla kohinaa, mikäli se äänitetään liian hiljaa tai äänilähde on liian hiljainen ja gainia joudutaan avaamaan hullun raivolla.

Pätkintä - signaali katkeilee kesken kulun. Saattaa kuullostaa rutinalta. Usein piuhavika tai langattomien kohdalla liian kireälle säädetty squelch (kirjoitetaanko se noin? Jokatapauksessa kyseessä on kohinaportti vrt. Gate aiemmin tässä viestiketjussa...).

Keittäminen - esim. miksauspöytä tai muu sähköisiä kombonentteja sisältävä signaalinkäsittelyvekotin saattaa keittää, jolloin kuuluu porinan kaltaista häiriöääntä. Kääntyminen ammattitaitoisen huoltoliikkeen puoleen helpottaa.

Tossa nyt jonkinlaista luonnehdintaa erilaisista mahdollisista häiriötilanteista.

Jukka
Kalkutan Konepaja

Pitk muokkasi viestiä 19:33 16.07.2004

#75 kirjoitettu 16.07.2004 20:20

Panorointi=Stereokuvan laajentaminen, eli "miksataan" eri ääniä tai samaa ääntä/soitinta efektien tai "kaiutintasapainon" avulla eri puolille. Oikealle tai vasemmalle kaiuttimista. Kitaramusiikissahan on yleensä niin, että komppikitara kuuluu topisesta enemmän, kuin toisesta ja leadkitara taas toisin päin. Näin saadaan selkeyttä kokonaisuuteen ja voisaan nostaa "esille" joitakin yksityiskohtia sunmuuta...

Kaiutintasapaino=Oma sana jonka juuri keksin...

Kukkonen muokkasi viestiä 20:23 16.07.2004
Panorointi, eli pannaus. Olikin ensimmäisessä viestissä jo mainuttu ja ekana vielä. Sori.

#76 kirjoitettu 18.07.2004 14:47

Digital Beat kirjoitti:
nauhakompressio:
kehitettiin joskus Beach Boysien aikaan ?
nykyään nauhakompressiota voidaan matkia
digitaalisesti


Eipä paljoa selventänyt termiä nauhakompressio.

rewind muokkasi viestiä 14:47 18.07.2004

#77 kirjoitettu 18.07.2004 14:48

Digital Beat kirjoitti:
nauhakompressio:
kehitettiin joskus Beach Boysien aikaan ?
nykyään nauhakompressiota voidaan matkia
digitaalisesti


Se on hyvä, että meillä on täällä pro-muusikko, mutta mikä tuo nauhakompressio on...?

rewind oli nopeampi

#78 kirjoitettu 19.07.2004 10:27

G-Tune kirjoitti:

se jää vain keskinkertaiseksi vedoksi, ja unohdetaan pian. Koukulla maustettuna se voisi hyvinkin muuttua loistotavaraksi joka elää pitkään mielessä.


En kyllä osaa mitenkään yhtyä tuohon. Biisi lähtee tunnelmista ja fiiliksistä. Mitään selkeää "koukkua" ei minusta hyvä biisi välttämättä tarvitse.

#79 kirjoitettu 20.07.2004 18:18

Random Sam kirjoitti:
Monesti on tullut ilmi, etten aivan täysin ymmärrä kaikkia musiikinteon sivistyssanoja ja tästä syystä luulenkin, että on myös muita kaltaisiani pimentoon jääneitä, jotka joskus lueskellessaan näitä Mikseri.netin kullanarvoisia vinkkithreadeja sävellyksen hienoon maailmaan, ovat ymmällään kaiken maailman dropeista ja geittauksista, panneista ja feideistä.


OT:

Siinä varsinainen lausehirviö

#80 kirjoitettu 20.07.2004 18:47

Digital Beat kirjoitti:
Haava kirjoitti:
G-Tune kirjoitti:

se jää vain keskinkertaiseksi vedoksi, ja unohdetaan pian. Koukulla maustettuna se voisi hyvinkin muuttua loistotavaraksi joka elää pitkään mielessä.


En kyllä osaa mitenkään yhtyä tuohon. Biisi lähtee tunnelmista ja fiiliksistä. Mitään selkeää "koukkua" ei minusta hyvä biisi välttämättä tarvitse.


miksi pitää olla tosiaan aina joku koukku, sehän on sitten mitä tahansa Britney Spearsia tai N'Synciä kun siihen laitetaan väkisellä se koukku. Loistotavara ei oo välttämättä mitään kaupallista shittiä.



Nojuu, tämähän nyt lähtee heti siitä että miten se "koukku" määritellään, tai siitä mitä se on.. ja meillä on asiasta selvästikin eri käsitykset

Jos nyt teidän koukkukäsityksellänne (jos nyt ymmärrän ollenkaan mitä se teidän mielestänne on) yritän selittää, niin ei se biisi tosiaan sitä koukkua tarvitse ollakseen hyvä.
Mutta _minun_ mielestäni siinä biisissä täytyy se jokin ihmeellinen koukku kuitenkin olla, että minä sen miellän hyväksi biisiksi. Vaikka en osaisikaan sanoa mistä se biisin hyvyys johtuu, tai mikä se koukku on. Ei sen koukun tosiaan tarvitse olla mikään hieno melodia tai vastaava. Monesti se biisin "koukku" on pelkkä biisin luoma tunnelma. Se tunnelma sitten saa minut kuuntelemaan biisin uudelleen ja uudelleen.

Niin, ja olipa tämä "koukku" sitten mitä vaan, niin "koukuttava biisi" ei tosiaankaan tarkoita sitä että biisi olisi automaattisesti "kaupallista shittiä".

G-Tune muokkasi viestiä 18:49 20.07.2004