Katselin tuossa hiljattain mitä kaikkea oikein sainkaan vuonna 2006 musiikillisesti aikaiseksi, eikä siitä paljoa käteen jäänyt. Pari hassua biisiä ja siinä kaikki.
Järkyttävintä tässä oli kuitenkin se, että Pistosahalta ei vuonna 2006 tullut yhtä ainutta uutta kappaletta, vaikka niitä ideoita ja ajatuksia paljon pyöriteltiinkin puolelta toiselle. Nyt kuitenkin asiaan on tulossa muutos - Pistosaha tekee lievän paluun juurilleen, ja alkaa jälleen tekemään biisejä vanhaan hyvään tahtiinsa (ei nyt kuitenkaan tyyliin 5 biisiä neljässä tunnissa, mutta kuitenkin).

Moni varmasti miettii, minkä vuoksi me tämänlaista musiikkia teemme, kun potentiaalia varmasti löytyy johonkin kunnolliseen ja vakavasti otettavaankin? En tiedä muista Pistosahan jäsenistä, sillä asiaa ei juurikaan ole nostettu pöydälle niin sanotusti, mutta minulle henkilökohtaisesti Pistosaha on "pakopaikka". Hyvin monesti olen herännyt huomaamaan sen tosiasian, että kaikki muutkin projektit voivat hyvin ja jopa paremmin, kun Pistosaha pidetään hengissä, ja uusia kappaleita ideoidaan. Musiikki itsessäänhän ei ole kovinkaan monimutkaista, tai edes musiikkia (vetäkööt kukin itse omat johtopäätöksensä ko. asiasta), mutta juuri tämänlaisella musiikilla on erittäin laaja, terapeuttinen, vaikutus. Vuotta ei ole kulunut vielä kuukauttakaan, mutta itselläni on saldo jo kovempi kuin mitä se oli koko viime vuonna - Tammikuu lopuillaan ja plakkarissa jo neljä nauhoitettua kappaletta. Niistä tosin vain yksi sellainen "vakavasti otettava", joka tietysti lukeutuu tuonne Painshock -tuotantoon. Painshock -nimellä olen myös onnistunut säätämään jo yhden cover -kappaleen, ja itse asiassa myös toisenkin, joka on kylläkin enemmänkin parodia kuin varsinainen cover.
Pistosaha puolestaan avasi vuoden 2007 uudella "Sieniä, Sieniä" -julkaisullaan, joka jatkaa tuttua, turvallista, Pistosaha -linjaa, ja myös lisämateriaalia on luvassa hyvinkin pian. Kukapa ei haluaisi kuulla tarinoita Viiltäjä-Jackista, Harjavallasta, eläkeläisistä, masennuslääkkeistä ja alkoholista, vähemmistöistä, enemmistöistä, keskikastista, poliitikoista, julkkiksista, pesukoneista, lapioista ja muista sen sellaisista Pistosaha -versioina. Järkeähän niistä tuskin koskaan tulee löytymään, mutta toivottavasti myös muutkin, kuin pelkästään Pistosahan miehistö löytää tämän terapeuttisen puolen Pistosahan musiikista, ja huomaa, ettei asioita kannata ottaa turhan vakavasti.

Ei sitten muuta kuin odottamaan uutta Pistosaha -materiaalia, Karhu todellakin on heräämässä talviuniltaan, eikä aio, ainakaan vielä, mennä takaisin nukkumaan!