VÄLIRAUHASTA JATKOSOTAAN

Talvisodan lopputulos aiheutti kiukku ja katkeruutta suomessa , kun taas Neuvostoliitossa pettymystä.
Vaikka rauha oli sovittu, sotatilaa ei purettu, koska maailman sota jatkui yhä. Mannerheim jäi yhä armeijan ylipäälliköksi.
Talvisota osoitti, että Suomi oli ulkopoliittisesti eristetty eikä pystyisi yksin torjuman Neuvostoliittoa.
Maaliskuussa 1940 Suomen hallitus ehdotti Skandinavian maille yhteisen puolustusliiton perustamista. Ruotsi ja Norja suostuivat, mutta peruivat lupauksensa heti.
Saksan voittokulku maailman sodassa jatkui. Tanskan ja Norjan lisäksi Saksa oli valloittanut Alankomaat.
Elokuun kriisin aikaan Suomi koko Neuvostoliiton niin suureksi vaaraksi, Että oli valmiita turvautumaan mihin tahansa ulkopoliittiseen apuun. Saksa tuli Suomen tueksi ja turvaksi. Saksa oli valmis myymään Suomelle aseita, jos se sais kuljettaa oman joukkonsa suomen Lapin kautta Pohjois - Norjaan. Suomalaiset suostuivat saksan tarjoukseen hintaa kyselemättä. Sopimus tuli julki vasta, kun ensimmäiset Saksalais joukot tulivat Vaasaan syyskuun lopussa 1940.
Ryti valittiin tasavallan presidentiksi Kyösti kallion äkillisen kuoleman takia.
Suomi pääsi saksan suojelukseen ja tämä ärsytti Neuvostoliittoa, joa katsoi saksan rikkoneen heidän välistä sopimusta.
Ruosti ei katsonut hyvällä suomen toilailua. Ruosti jopa ryhtyi neuvottelemaan maiden välisestä valtioliiton perustamisesta. Mutta NL ja saksa vastustivat naapurimaiden liittoutumista.
Suomalaiset ilmoittivat Saksalle joulukuussa, että olisivat valmiita hyvityssotaan.
Jatkosodan alkaessa suomen armeija oli 500 000 miestä, joka oli huomattavasti parempi, kuin talvisodassa. Hyökkäykseen lähdettiin vasta heinäkuussa samaan aikaan kuin Saksa aloitti kohti Leningradia. Karjalan kannaksen valtaus onnistui helposti, mutta saksalaisten hyökkäys leningradiin puolestaan ei. Leningraad jäi siis valtaamatta.
Neovostiliitto teki elokuussa 1941 useita rauhantarjouksia, että suomi lopettaisi sotimisen, mutta suomi ei ollut halukas rauhaan. Suomi jatkoi hyökkäystään hyvällä menestyksellä.
Ratkaiseva käänne tapahtui, kun 1942 lopulla saksa ja italia kokivat tappionsa pohois - afrikassa.
Saksan tappioiden jälkeen suomi alkoi etsiä mahdollisuuksia rauhan tekoon. Uusi hallitus aloitti NL:n kanssa salaiset rauhanneuvottelut. Mutta tuloksiin ei päästy. Rauhan oppositio lähetti suomen presidentille kirjees, jossa suomea vaadittiin sopia rauhaa neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1939 suomen hallitus yritti moneen otteeseen sopia rauhaa NL: n kanssa Mutta ne kariutuivat aina. Vuonna 1944 alussa NL. Pommitti helsinkia niin kauan, että suomi haluaisi sopia kunnon rauhan.
Rintaman ollessa luihuamaisillaan hallitus ilmoitti 22.6. moskovaan, että suomi oli halukas lopettamaan sodan ja suhteensa saksaan. Samaan aikaan Saksan ulkoministeri Ribbentrop ilmoitti, että saksa jatkaisi avun antamista jos suomi ei lopettaisi sotaa NL kanssa.
Ryti kirjoitti omissa nimissän kirjeen, jossa suostui jatkamaan sotaa. Hitler tyytyi Rydin sopimukseen eikä vaatinut erillistä sopimusta.
Ryti erosi virastaan ja Mannerheim astui kuvioihin. Mannerheim ilmoitti saksalle, että suomella oli oma etunsa ja hänellä ei ollut mitään tekemistä Rydin tekemien sopimuksien kanssa. Manner heim purkai sopimuksenja Saksan oli tyydyttävä siihen.
JEI GO MANNERHEIM!!!!!!!!!!!