Laulu kesän loppumisesta. Esteettisenä kuunteluohjeena: 1990-luvun alun vaihtoehtorokki soundeineen kaikkinensa on lähellä sydäntäni.
Pieni oodi päiväkänneille. Referenssinä pitää mainita, että jos yhtäänkään kuuluu musiikkivuodet 1964, 1974, 1984 ja 1994, niin olen saanut nappuloita väännettyä edes sinne päin.
Ostin syksyllä äänityslaitteistoa ja sitä myötä harjoitellut äänitys- ja miksaushommia muutaman kappaleen verran. Tässä jonkinlaista kitaramusiikkia elämänluonteesta.