Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 200 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hämmentävästi toi synatorvijuttu ja naislaulu yhdistetty: kummallakaan ei ole oikein mitään tekemistä toistensa kanssa. Piti moneen kertaan terkistaa soiko mulla joku toinen biisi tässä yhtä aikaa. Komppikin on unohtunut jonnekin, jonkinlaista jumputusta alkaa kuulua vasta minuutti ennen biisin loppumista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro lupaa vähän enemmän kuin mitä itse biisi pystyy lunastamaan. Perus-itkuvirsi-poppia suomalaiseen makuun. Kuvasta ja biisinnimestä utli välitön kimalteleva vampyyri-epäilys. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuotantoarvot ja genremaneerit ovat kunnossa, mutta kuusi minuuttia on liikaa. Muutenkin tuntuu että samaan biisiin on yritetty ympätä kaikki mahdolliset jutut laukkakompista lähtien. Tuntuu että bändi haluaisi olla yhtä aikaa Sentenced, HIM, Faith No More ja Metallica, mutta ei sitten loppujen lopuksi ole oikein mitään. Kylmästi puolet pois vaan, ja keskittymistä oleelliseen niin kyllä se siitä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tosi kummallinen biisi, varmaankin laulun oktaavisovituksen takia ja konerumpu/linjasoundit eivät palvele biisiä (paitsi soolokitara, joka on tarpeeksi kreisi.). Jos soitto kuulostaisi oikeasti raskaalta eikä vaan sävellysdemolta, niin tässä voisi kyllä olla ainesta mielenkiintoiseenkin hämymetalliin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Älyllistä hämypoppia vähän Absoluuttisen Nollapisteen kevyempien ja suoraviivaisempien hetkien hengessä. Raamatullinen sanoitus on aina varma valinta, vaikka en täysin saa tekstistä otetta, ja se jää etäiseksi kuten koko biisikin. No, tän rinkisession paras tähän asti, voisin viihtyä keikalla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei kovinkaan koherenttia proge/altsu-metallia. Laulun ja soiton tunnelmat eivät oikein kohtaa, sovitusta voisi keventää pari piirua A Perfect Circlen suuntaan, sävellyksen ajatukset eivät oikein välity näin metallisesta toteutuksesta joka jää vain turhan raskasoutuiseksi. Toinen vaihtoehto on sitten lisätä tempoa, raivoa ja yleistä intensiteettiä, mutta jumittavampana tämä ois kyllä silti kivempi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kasarihenkistä radiorokkia koneistetuilla kotistudio-demosoundeilla ja särmättömällä laululla, joka voisi olla enemmän kotonaan iskelmän parissa. Alan peruskoukut hallussa, Biisi vaatisi tiivistämistä kolmeen minuuttiin ja jotain spesiaalia täkyä. Joko räväkkyyttä tai mielummin vielä äärimmäistä mahtipontisuutta, nykyisellään aika hajuton ja mauton. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Epämääräistä kansanlaulufiilistä intron lurituksista ja muutenkin. Kokonaisuus jossain Aknestikin ja Lauri Tähkän välissä. Toistosta tulee hyvinkin junttaava ja jankuttava fiilis, liiankin, ja kokonaisuus on liian kasaan runnottu. Vähän rauhallisemmalla, orgaanisemmalla ja hengittävämmällä toteutuksella voisi toimia hyvin omassa genressään, tän ei kuitenkaan ole tarkoitus kulostaa Ramonesilta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Hey Sharko, ha-haa! Oli aika outoa että tää tuli ringissä vastaan. Ootte vissiin joskus promonnu isolla kädellä kun vieläkin oli kommenttipisteitä jäljellä. On tää orgaanisempaa ja mielenkiintoisempaa kuin perus-äksönrokki, pre-chorus on tosin eniten tässä sinne päin kallellaan. Muuten kyllä toimii perusasioiden varassa oikein mainiosti, varsinkin etelävaltio-henkinen intro oli tosi magee. Laulu on vähän alitulkittua, mutta parempi niin kuin että olisi maneereita kopsailtu suoraan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alkaa lattarihenkisenä riplauksena. Sitten alkaa komppi ja jotain Beatleaanista ja 60-luvun folkkia kuulumaan. Huuliharppu-iskut (?) toimivat tosi mainiosta, ja tykkään tästä kulkevuudessaan palon. Toi basson kanssa soitettu iskukohta on rytmiiltään jotenkin kummallinen, se vois olla tiukempi. Seuraava osa, kertsi (?) oli perinteistä ja melankolisempaa sävellykseltään, mut tässäkin kuulen aika paljon jotain Beatlesin perintöä. Lopun sekoilu oli aivan mahtava. Aika pitkä tämä oli, mutta ihan perustelluista syistä. Ehkä pieni tiivistys sopisi kuvioon kuitenkin. Päivän positiivisin yllätys, kiitoksia. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alun kuiskuttelu on oikeasti aika tunnelmallista, laulusta en niin paljoa tykännyt. Tää on tällainen hautausmaan zombi-Toto jossa goottihevibändistä vedetty nainen lauleskelee. Sävellyksenä kyllä hyvä, mutta noi klassiseen lauluun päin olevat pätkät vähän tökkivät. Ja tulihan se hevikohtakin! Hyvin pidätelty. Omalla tavallaan onnistunut biisi, varsinkin noi synkistelyn soinnutukset toimivat. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Epävire häirtsi ihan alussa, mutta sitten se muutui luontevaksi osaksi kokonaisuutta. Todella free soinnutus ja vire, en tiedä onko tämä tarkoituksellista, melkein lieviä Beefheart-viboja tulee tosta. Tossa minuutin kohdalla mennään vähän tylsempään pompotteluun, joka tosin kitarasooloon yhdistettynä menee enemmän Primus-osastoon. Outsider-lattarifunkkia. Vokalisti nautiskelee. Hämmentävää. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rytmijutut hämäävät ja oudoksuttavat, muuten aika leffamusaan päin olevaa peruskamaa. Eeppisyyteen tähdätään ja jotenkin siinä onnistutaankin, mutta ei tätä nyt yksinään jaksa kuunnella. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tarttuvaa ja kulkevaa paukuttelua vähän Panteran jalanjäljissä. Soolo sais olla rokkihenkisempi, muuten kyllä oikein tasapainoinen kokonaisuus jossa rakennekin on harkittu ja toimiva. Riffeihin voisi kehitellä vielä jotain ekstraa, mut tällaisenaan omalla alallaan pätevä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onpa ärsyttävän linjaton biisi, hauskat samplet eivät tätä ainakaan paranna, eikä mahdollinen taustalla lymyilevän Kahden keikka-jakson tarina oikein aukea.. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intron alun lyhyt filtteripulputus oli mieleen jäävin juttu tässä biisissä. Täähän on ihan pomppuheviä. Vokaalit ovat liian pinnassa hyvin koomisen kuuloisella tavalla. Loppu lässähtää, kun kompin vaihtumisen yhteydessä kokonaistempo laskee. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taiteellista suomalaista vaihtoehtorokkia, ehkä jopa vähän teko-, vaikka tarttuvaa onkin. Vähän joku Don Huonot tuli välillä mieleen, stemmalaulut toimii ja hyvinhän tää on soitettu, mutta vaikeaa on saada otetta kokonaisuuteen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva, täähän oli aika kulkevaa meininkiä. Hyvää soittoa, sounditkin ihan jees, paitsi että basson ja basarin välinen balanssi on vähän hukassa. Lauluääni on vähän väritön, mutta hyvin puhdas. Kertsissä toimii paremmin, lämpöä ja tunnetta saisi olla toki vielä lisää. Tykkäsin myös huilun käytöstä ja perkussioista. Sanoitus kuulosti hyvältä, varsinkin kun siitä ei ymmärtänyt mitään. Tää ois varmaan keikalla miellyttävä tuttavuus. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sovituksiin on panostettu, ja sounditkin toimivat laulua lukuunottamatta. Kertsin lauluosuus on tylsähkö, kun menee suoraan kitaran mukaan. Muutenkin laulua kantsii treenata, vaikka ei toi mitenkään karmea oo noinkaan. Hieno sävellys, hillitty muttei tylsä. Tälleen tällaista aikuisten musiikkia pitää tehdä, onnistunutta Eppu Normaali-henkeä. (Paitsi että lopun soolo on vähän tökerö.) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soitto on kohdillaan ja riffitkin ovat suoraviivaisuudestaan huolimatta / sen takia hyviä. Parannusehdotuksena tempoa voisi vetää ylöspäin ja hitaita osia karsia sen verran että tämä menisi kolmeen minuuttiin. Nyt toistoa on sen verran, että viisi minuuttia on liikaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Epäilen kyllä tuota että variksen hapset harmaantuisivat iän myötä. Tai siis, voiko sulkia sanoa hapsiksi muutenkaan? Tarinavetoista suomirokkia, tiukasti soitettua ja loogisesti etenevää. Soundit ovat vähän epämääräiset, mutta ajavat asiansa. Hyvin sovitettu ja hyväntuulinen varsinkin nimeensä nähden. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yritin kuunnella tän 2 kertaa läpi, toisen kerran kovemmalla kun ei jäänyt mitään mieleen. Noh, aika alakuloinen fiilis tuli olemisen taustalle, mutta en mä näin synteettisen kuuloista juttua lähtisi mihinkään oman produktion taustalle ottamaan. Muuten soundeiltaan ihan jees ja tasapainoinen, mut jouset ja piano ei vaan mene täydestä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Asiaankuuluvan synkkä tunnelma oli täsäs. Soundit olivat kaikessa synteettisyydessään melko toimivat, jotain rutinaa, rahinaa ja orgaanisempia juttuja kaipaisin sekaan, ja vokaalit kruunaamaan koko homman. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Metalliksi tässä on kitarat todella alhaalla miksauksessa, ei jyrää ollenkaan. Sama homma vokaalien kanssa. Rummuttelu vaihtuu hauskasti shufflesta suoraan välillä. 1.16 lähtevä nopeampi osa toimii paremmin soundillisesti. Tässä on yritetty yhdistää groovaavampaa soittoa ja riffittelyä tollaseen mystisen pahaenteiseen altsuprogemetallihuminaan. Laulajan ääni on aavistuksen ohkainen molempiin, mutta muuten hyvin hoidettu se tontti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Panhuilu! Stefanko soittaa? Tää on tällaista mitä soi yhdessä kirjakahvilassa aina taustalla. Vokaalit erottuivat vielä liikaa, kuoromaisempi / kaikuihin upotetumpi tyyli palkitsisi niissä. Lounge/new age-kampetta, positiiviset vibat tästä tulee, eikä kuitenkaan ihan väkinäisimmästä päästä alallaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tossa 20 sekuntin kohdalla odottaisi että biisi lähtisi kunnon paukutukseen, mutta tempo vielä puolittui.. Kovin keskitempoista on tää, ja aika venytetty rakenteeltaan. Riffit ovat yksipuolisia, ja tosiaan kaipaisin kunnon kaahauskohtia tähän, nyt tämä ei oikein lähde missään vaiheessa. Soundit on ok kotidemoksi, kitarasoundit voisivat olla selkeämmät. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vetävä hyppyhevirytmitys, leadkitarointi vie ajatukset kuitenkin jonnekin muualle. Mutta missä ovat vokaalit? Tossa kitaroinnissa ei ole vielä niin paljoa sisältöä, että tämä pelkästään sen voimin kantaisi. Diskokohkaus oli aika koominen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvät fuzzit. Bassosoundi ja kakkoskitara eivät taas erotu niin hyvin, middleä ois sannu olla lisää. Nuggets-vaikutteita / oivaa garagerokkia, täähän oli hämmentävän kovaa kamaa. Vokaalienkin tyyli toimii. Pitääpä tsekata bändin nykymeininki, hienoa että ootte edelleen kasassa ja homman äyttää myspacen perusteella lähteneen nousuun. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No eihän tässä ollut päätä eikä häntää. NES-soundeista plussaa, välillä joku hauska kitarariffi, mutta kun tekijöillä ei ole riittänyt keskittymiskykyä yhdenkään idean loppuunsaattamiseen niin ei mullakaan riitä kovin syvään analyysiin. Jatkakaa vaan ennakkoluulotonta aivoitusten lateraalista yhdistelyä, mutta jos kumminkin silleen että lopputulos olis jonkinlainen biisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Bongiko se taas pulputtaa? Ei oo muuten ihan eka kerta kun tämä kuullaan hörhöjen musiikissa. (No, jos se ei ole se niin my bad..) Tykkään dark ambientissa vähän pitemmistä ja hitaammin kasvavista kokonaisuuksista, jotka sitten menevät vielä vähän raaemmille ja syvemmille vesille. Ei tämä kyllä mitenkään huono ollut, ei muuta kuin hyvää matkaa syvemmälle kohti pimeää puolta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jenkkihenkistä AOR-hevirokkia, yhdistettynä one man band-toteutuksen äärimmäisen prosessoituihin soundeihin aikaansaavat vahvan kasarifläsärin. Tossa minuutin kohdalla tuli kyllä hyvä riffi joka toistui myöhemminkni biisissä. Lauluosuudetkin ovat kunnolla vedetyt. Monipuolinen biisi, välillä sellasta kevytprogea suorastaan. Rakenne on hämäävä, loppui kuin seinään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää kuulostaa vähän hevarien huumoriprojektilta, semmosta että soitetaan suoraa thrash-komppia ja mahdollisimman kulunutta sointukiertoa ja huudellaan jotain hassunhauskaa päälle, ja se on sitten sitä punkkia. Huuto oli aika hampaatonta. Lisää voimaa huutoon ja biisiin jotain ideaa (ei välttämättä siis monimutkaisuutta, kaksikin vitossointua riittää hyvään HC:hen jos ne on oikein valittu.). Skarpatkaa, tekniset taidot riittäisivät kumminkin vaikka mihin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Introriffi on aika tylsä arpeggio-homma, joka ei kauheana tosta harmoniasta parane. Sitä seuraavassa pätkässä on onnistuneen pahaenteistä menoa, mutta sitten palataan taas melodisen riplauksen pariin. Tämmönen sormiharjoitus kitaralle tämä oli, ei varsinaisesti tuntunut biisiltä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hei, tää bändihän oli nelivitosessa soittamassa viime vuonna, ja bändi oli ainakin kovasti treenannut sitä miltä näytti lavalla. No nyt on kyllä koukkuja ja takuuvarmoja sovituskikkoja viljelty. Intron riffi / säkeistön soinnutus on tosi hyvä, mutta kertsi on liian munatonta scandinavian action rokkia. Sanoissa ei ole päätä eikä häntää, mutta bilerokkiahan tää kai tähtää olemaankin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Teknisesti hyvä ja genren mukainen toteutus. Henkilökohtainen inhokkini eli synajouset häiritsevät jälleen. Keskitempoista ja muutenkin erittäin peruskamaa alallaan. Hyvin tehty, mutta erottuuko tämä millään lailla muista samaa juttua tekevistä? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tanssittavassa konemusassa pelataan pääasiassa soundimaailman ja miksauksen varassa, ja ne eivät ole ihan valmiit tässä. Huonolla tavalla vanhentuneen kuuloista, ja koukkuja voisi olla enemmän, toi yksittäinen vokaalilaini tekee jo paljon onneksi). Tällaisenaan vähän laimean kuuloinen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melankolinen instrumentaali, kaunista musiikkia. Äänimaailma, kaiku eritoten, on jotenkin kolkon ja digitaalisen kuuloinen. Kitarointi toimii vahvemmin kuin piano, jossa komppaus kuulostaa hyvältä, mutta soolo-osat ovat vähän mielikuvituksettomia. Kitaran nostatus säröisempään vingutukseen kahden ja puolen minuutin kohdalla tuli jotenkin yllättäen. Lopun himmailut voisivat tulla vähän kovempaa, nyt tuntui ettei yhtäkkiä enää kuulunutkaan mitään (kompuraa?) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä biisi kärsii aika pahasti kotidemojen helmasynneistä, muoviset ja epäyhtenäiset soundit kautta linjan sekä hahmottumaton äänikuva / tilantuntu. Noi kitaralikkien soundit olivat kyllä aivan hyvät, ja laulun tyylistäkin tykkäsin. Noi jouset sais kyllä dumpata helvettiin, ja komppiosastostakin tulee enemmän mieleen Volbeat kuin rokkenrol. Biisi ei ole rakettitiedettä, ja beduiinipingiinit ovat aivan sopiva laulun kohde. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Raskaasti kaiutettu pianoballadi, taustamusakamaa. Rumpujen tilalle olisi voinut keksiä jotain mielenkiintoisempia rytmijuttuja kuin akustisen rumpusetin. Vähän sellainen ysäri-new-age-fiilis tästä jäi, en oikein innostunut. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Introssa oli hyvät riffit ja harmoniat, siihen asti kun syna tuli mukaan kuvioihin. Sitten alkoi epiikka. Laulaja saattaisi olla omimmillaan jonkun muun tyylisen tulkinnan parissa. Enemmän sellainen hento pop-ääni kuitenkin. Ihan kivoja melankolisia melodioita on saatu aikaan, mutta eipä tästä isompia jää mieleen. Tällaisesta metallista mitään tietämättömänä niputan tämän suoraan Nightwishin kanssa samaan, ja siihen verrattuna tämä on toki vielä amatöörimäistä. NW vaan on ammattimaisuudessa aika äärimmäistä kamaa, ja en lähtisi sen kanssa kilpailemaan. Loppuu äkkiä hynä kesken siinä hommassa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kasarihevi kummittelee varoen tässä suomirokin seassa. Sangen siloiteltua. Sanoitukset ovat hämmentävät, ei oikein yhteiskunnallisen analyysin terävin kärki auennut tuosta. Vokalistilla olisi käyttöä nykyisen radioiskelmän parissa, rokkia ei vedetä noin puhtaasti. Sävellys oli varman päälle tehty, varsinkin toi toistuva kitaralead toimii koukkuna. Tylsähän tämä oli kuin mikä noin kokonaisuutena. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä kitaralead tossa introssa/kertsissä, muutenkin asiallista kitarointia ja armotta kulkevaa soittoa. Suoraviivainen biisi, mutta pääosa tässä onkin riffitelyllä. Vokaalit aika äijää, mutta toimii tässä selvästi paremmin mitä mikään kiekuminen. Riittävästi klassista rokkia sotkettuna heviin. Vähän jotain BLS-osastoa tää taitaa olla, itse tykkään vielä rootsimmasta, mutta kyllä tää aika helvetin hyvä on vrt. suurin osa mikserin rokki- ja hevitarjonta. Soundimaailma suht. demomainen, mutta toimii kaikenkaikkiaan aivan hyvin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jouni taitaa olla sellainen hauska jätkä. Vähän niin kuin Jope Ruonansuu konsanaan. Ei radio edit voi kestää neljää ja puolta minuuttia. Karmee tsyge. Skarppaa, Jouni! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitara- ja rumpusoundit ovat aika käppäiset, ja kitaroiden asettelu suhteettoman pintaan pahentavat asiaa. Muutamat soolojutut ovat vielä aika viimeistelemättömiä, mutta muuten sävellys on ihan ok. Laulajalla on homma hanskassa, ei kovin teatraalista hevilaulantaa ole tämä. Pituudeltaan venytetty kappale, ja ehkä vähän laiskan oloinen. Ei kuitenkaan mitään ehe ehe-paskaa, jota biisin ja bändin nimestä olisi ekana tullut mieleen, vaan sinänsä ihan kelpo perusheviä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Näppäilty sellosoundi ei oikein istunut kokonaisuuteen, vaan erottui väärällä tavalla keinotekoisena. Synasoundeissa vielä parantelun varaa, perkussiot olivat erittäin jees. Muuten hyvää lymyily-kurkistelu-naksuttelua, omituinen tunnelma välitty. Tönkkö rytmiikka ja pätkivät rytmiloopit toimivat hyvin. Lopun basismi tulee liian pintaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kieron kuuloista. Tunnelma on kotoisin enemmän itäeurooppalaisen tai lähi-idän kaupungin aamuyöstä, kun tarinan perisuomalaisesta ördäyksestä. Tai ihan varma en ole, kun osa sanoista menee ohi. Soundi on hyvää kotidemotasoa, laulun laatikkomainen tila kuulostaa enemmän tekniseltä puutteelta kuin rakennetulta efektiltä. Vaikeuttaa sanojen seuraamista ajoittain. Sekä sävellyksessä että sanoituksissa on omaperäistä otetta ja oivalluksia. Hyvä, selkeämpää ja oikeaan soittoon enemmän nojaavaa versiota odotellesa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vaivannäöstä ja autenttisuuden tavoittelemisesta huimasti plussaa. Kyllähän tämä on hienoin mikseristä kuunaan löytynyt blues-veto. Lopussa on irrotteluakin ja enemmän sitä omaa otetta, ettei tämä nyt ihan pelkkää retroilua ole. Keinotekoinen lo-fi saattaa joskus vähän tökkiä, mutta tässä tämä oli aika hyvällä tyylitajulla vedetty. Sanoituksiakaan ei voi kritisoida kun niistä ei saa selvää. En kyllä ole niin vanhan bluesin tuntija, että osaisin heittää minkä alueen tyyliä tässä ripataan ja miten hyvin, mutta sillä lienee merkitystä lähinnä puristeille.. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Eeppisen heviballadin alku, ja sitähän tämä on. Veljellinen rakkaudentunnustus taistelutovereille. Sen minkä hevi yhdistää, ei saa ihminen erottaa. Vähän ennen kahta minuuttia jyrähtää. Perkele! Kyllä miehetkin ovat haavoittuvia, ja ystävät ovat tärkeitä. Tätä voisi kuunnella laskuhumalassa, kun äijä on hyvä äijä. Tippa linssissä. Huh huh. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Miten saa progen kuulostamaan yhtäaikaa jazzahtavalta ja suomirockilta? Tässä ois ehkä semmoinen Eppu Normaali meets Toto-yhdistelmä joka voisi olla kovaa kamaa jos näistä sattuu tykkäämään, toteutus on erittäin valmis ja tästä aikuiset ihmiset varmasti tykkää. Minä olen lapsellinen, enkä erityisemmin perusta, vaikka onkin hyvin tehty ja paljon mietitty. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä ameriikanrokkirallissa oli paljon hyviä juttuja erityisesti kitaroinnissa, eikä sävellyskään ollut hassumpi. Ei silti kovin retroa. Soundit toimivat ja sovituksiin on panostettu. Laulun jatkuva oktaavituplaus on vähän liioittelua, toimisi paremmin ajoittaisena tehokeinona. Lievästi liian sliipattua menoa juuri erityisesti laulun osalta, mutta kun biisi kulkee näin tautisesti ja pelaa juuri niillä rokkikliseillä mistä minä satun pitämään, niin plussalle jäädään vahvasti. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sopivan tiivis ja rakenteeltaan loogisesti etenevä instruveto, harvinaista kyllä tämä toimii ihan biisinä etevästi, eikä sisällä ylimääräistä riplausta. Soundit ovat vermeet huomioiden varsin hyvät ja palvelevat tarkoitustaan erinomaisesti. EZD tosin hakkaa välillä raskaammin kuin tarvitsisi suhteesa biisin fiilikseen (mutta täydellisten rumpukoneraitojen väsäily demoihin on nyt ylipäätään aika tylsää, työlästä ja turhaa hommaa, että tämä annettakoon anteeksi..). | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä twang ja eteerinen meininki. Painostaa alussa, kompinkin kanssa vielä aika synkältä tuntuu. Rumpalointi voisi olla vielä rauhallisempaa, nyt toi groovaavuus ei istu muuhun biisiin ihan täysin. Kahden minuutin kohdalla katketaan, lähdetäänkö nyt lentoon? Soundillisesti tämä on lähes napakymppi, lähestymistapa ja äänimaisema on sopivan luonnollinen, vaikka biisissä tapahtuu koko ajan kaikkea efektoituakin jännää. Ainoana vikana biisissä voi pitää sitä, ettei teemoja malteta kehitellä loppuun saakka, vaan osat vaihtuvat turhankin tiuhaan. Ideoita siis selkeästi piisaa, mainiota! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Aika alhaisella bitratella taitaa olla kun näin pöhisee, kitarasärössä vissiin mielenkiintoisia valintoja myös.. Laulussa on jokseenkin pönttömäinen kaiku (tai sitten se vaan korostuu luurikuuntelussa). Sitä ja rumpukonetta lukuunottamatta soundit ovat varsin onnistuneet, ja huilu on todellakin hyvin hieno. (Oho, tulipa niitä loppupuolella monta!) Aika pehmeää ja korvasta-sisään-toisesta-ulos noin sanoitusten puolesta, huomasin et olin kuunnellut huolimattomasti tän viis kertaa läpi enkä vieläkään sanoista jäänyt kuin steriiiili elämäää mieleen. Toimivaa, ja noi huilut ynnä muut sovitusjipot tekevät tästä persoonallisemman kuin pelkän laulun ja sointujen perustella arvaisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Synat oli aika tanssisoundiset, varsinkin toi isku niiden lopussa. Kitarasoundit on ihan kivat, vähän kireät ehkä, mutta ei liian surinaa. Biisi on vokaalien puuttuessa vähän tällainen demomainen harjoitelma, josta ei hirveänä jää mieleen (varsinkaan kun sävellyksessä ei mitään erityisiä koukkuja ole). Modernia metallia, jonka rakennekin jää epäselväksi just ton instrumentaaliuden takia, instrunakin tää tarvis jonkun kitara/synaliidin viemään biisiä eteenpäin. Soundit ovat kyllä hyvää demotasoa ja genren mukaiset, mutta en saa tästä yhtään mitään irti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nyt pukkaa aika paljon näitä orkesterimeininkejä. Puhesamplet eivät oikein istu tohon kokonaisuuteen. Tosi pahaenteistä torvisoittoa. Ja nyt tuli miekastakin vielä! Koneet sotkevat orkan äänikuvan hassusti, torvisektion dynamiikka kärsii kun koko systeemi alkaa pumpata synien mukana. Sinänsä noi konepulputukset ja kaiutetut rummuniskutkin ovat oivasti tehtyjä, mutta ei tätä kyllä musiikkina tee mieli kuunnella. Ennemmin ehkä jos pelimusaa ja äänisuunnittelua teke, niin tätä vois käyttää demona omista taidoista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Keskitempoista meloheviä, joka erottuu muusta tarjonnasta sillä, että laulaja unohti tulla mukaan äänityksiin. Tekee biisistä tavallista tylsemmän. Saman riffin toistaminen antaa pientä hypnobonusta kokonaisuudelle, mutta ei tätä nyt oikein varsinaiseksi biisiksi miellä tällaisenaan. Lopun tomipaukuttelu oli hulvaton. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Teknisesti orkkasoundien käsittely on hallussa. Suosikkikohta on tossa minuutin kohdalla alkavat puupuhallinluritukset, jotka eivät kyllä itämaisuudessaan muuhun biisiin linkity täysin. Sivuhuomiona orkesterisoundien kehitys on kyllä ollut hämmentävää, ei tätä nyt ihan elävillä soittajilla tehdyksi erehdy luulemaan, mutta aika lähelle kuitenkin. Jatka yrittämistä, kyllä tällaiselle varmasti käyttöä löytyy. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varman päälle pelattua, tästä tulee vahva amerikkalainen radiorokkiballadi-fiilis. Pituutta pitäisi karsia max. 4,5 minuuttiin, jos ei lopun nostatusta muokkaa todella eeppiseksi. Biisi on kaunis, mutta hyvin, hyvin geneerinen. Koukku uupuu. Itse tykkäisin herkemmästä laulutyylistä tähän, vielä rauhallisempi ja tyynempi soittotatsi, elävämpää, orgaanisempaa ja vapaampaa soittoa jään kaipaamaan myös. Mutta ehkä toi laulutyyli on se turnoff, jonka vuoksi ei mulle lähde. Synajousien vaihtamista kannattaa harkita, pistäkää vaikka mellotronia tai jotain muuta kivaa tilalle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä oli vähän pienimuotosemmin sovitettua kamaa kuin pari äsken ringissä vastaan tullutta instrumentaalia, ja dynamiikkakin on vähän eri tavalla hallussa. Toteutuskin on yllättävän vähämuovinen, voisi mennä ihan täydestä soundtrackkäytössä (jouset ovat halvimman kuuloiset). Kaunista. Yksistään kuunneltavaksi tässä ei ole tarpeeksi lihaa, mutta muotopuoli on hyvin hallussa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Vaatisi todella erilaisen toteutuksen soundillisesti että tähän saisi mitään otetta. Nyt ollaan niin General Midiä että laulun kanssakin tää kuulostaisi vaan karaokelta. Muzak, sisältää myös euroviisumodulaation. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Menee ohi mun osaamisen tän arviointi. Biisi ainakin lähtee kehittymään kohtuullisen nopeasti. Soundeiltaan aika hillittyä kamaa, melkein enemmän epämääräisen viileään oleiluun kuin tanssilattialle. Mitään suurempaa koukkua ei tarjota, ja loppupuolen soinnutuksen I -> V toisto ei toimi jännitteen kannalta, enemmän junttiviba tuli siitä. Jotain mystisempää vois kokeilla siihen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Valhalla yhdistyy mun mielikuvissa kyllä vähän erilaisiin äänimaisemiin, mut mikäs tässä, kivoja surinoita ja soundeja on löydetty. Kuoron pumppaus kuulostaa hassulta, ehkä jotain muuta modulointia / prosessointia testaisin siinä (tai ainakin pumppaus biisin taimiin). | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Groovaavaa funk metal / altsu-rock-pilpattelua. Laulussa on ainakin säkeistöjen ajan revittelyä ja tulkintaa, jonka puutteesta tulee eniten mikserin kommenteissa kitistyä. Harmi vaan että kertsissä tiputetaan biisin vetoa ja siirrytään melankolisemmille vesille. Tää on vähän sellainen suomibändien helmasynti, eikö vois tehdä sellaisia biisejä joissa sitä energiaa riittäisi koko biisin läpi, vai onko toi herkempi melankolia-osasto sitten se jolla biisi saadaan myytyä keskivertoyleisölle? Tehkää joskus biisi jossa se sekopäisin ja raivokkain kohta ois kertosäe.. Särötetty huutonostatusbreikki ennen sooloa oli kyllä tosi magee, ja omalla alallaan tää on hyvin pätevää. Mun puolesta soitinrunkkausta ja soittopornoa sais olla enemmänkin kun bändi siihen selvästi kykenis, mut sitten tää ois varmaan enemmän parjattua muusikoiden musiikkia. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Pädit ja bassolinja toimivat hyvin, mutta yleisesti soundimaailma notkahtaa kun biisi lähtee käyntiin tossa vähän minuutin jälkeen. Tossa 1.40 paikkeilla bassolinja menee hassusti. 2 minuutin paikkeilla lähtevä italodiscompi homma on taas sitten aika magee. Osaa soundeista voisi virittää räväkästi retrommaksi ja rumemmiksi, nyt tää on jää vähän puoliväliin (kun noi soundit on kuitenkin menneisyyttä, niin voisivat olla kokonaan). Lisää juustoa ja överimpää sikailua niin oikein hyvä tulee. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Hyvät sähläilyt, mutta aika irralliset muuhun biisiin nähden. Merirosvous ei kyllä tullut millään lailla musiikissa ilmi, synavetoista kasarirokkia, jonka loppupuolella on jotain progevivahteita. Ilman laulua aika vähän sisältöä tarjoava ralli. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En ole kyllä aivan vakuuttunut siirapin tarpeellisuudesta keittiön ulkopuolella.. Laulun herkemmän puolen epävarmuus/epävire sekä sanoituksien riimittelyn käyttö ja käyttämättömyys häiritsevät eniten. Kitaralead oli ihan kiva, muuten tämä on perinteistä humppasoinnutettua suomirokkia, tai oikeastaan raskaalla soundilla vedettyä iskelmää. Mutta mitäpä sitä pyörää uudestaan keksimään, kunhan teknisiä puutteita viilataan niin tämä varmasti löytää yleisönsä (jota tuskin sanoitusten kökköydet häiritsevät.). | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oon ihan varma että tämä on cover, ei vaan pää millään yhdistä että mistä. Sanoitusten maailmanmatkailuidea oli hauska, eikä tämä peloistani huolimatta ollut huumorimusiikkia pahimmasta päästä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En jaksanut kuunnella alkuperäistä erikseen. Toi xylofoni/tsm. perkkusoudni on kiva, muuhun ei taustassa oikein kiinnitäkään huomiota. Laulusuoritus on teknisesti hyvä, vähän ohut ja väritön vielä tosin. Biisi nojaa aika perushommiin soinnutuksessa. Rytmipuoli voisi kasvaa suuremmaksikin, biisin aikana odottaa pitkään että tämä lähtisi käyntiin (mitä se ei missään vaiheessa tee.) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika erikoinen yhdistelmä toi särötetympi konejuttu + sinfoninen homma. Tekee kokonaisuudesta hankalan hahmottaa kun puolet biisistä on ihan ruvella olevaa synasoundia ja kitarointia, ja puolet sitten jostain kirjastosta vedettyä hyperkliiniä orkesteria. Vokaalit sitten mönkivät jossain tämän kaiken välimaastossa. Biisi itsessään voisi olla vielä reilusti aggressiivisempi, nyt se on pikemminkin melankolinen joka ei pelaa ton vokalisoinnin kanssa oikein yhteen. No, nytpä on tällainenkin fuusiointi kuultu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Sanat olivat aika suoraviivaiset, fiilis välittyy mutta pieni hiominen ei haittaisi, ettei nyt vähän kornin puolelle kuimminkaan mentäisi. UB / SMG tästä tuli tavallaan mieleen, naislaulun lisäksi tietty kunnianhimo ja ehkä jollain lailla 70-lukulainen taiteellisuus tulee läpi, vaikka tämä on samaan aikaan modernilla tavalla jazzahtava (E. Salokosken jutut tulee kanssa vähän mieleen, samalla lailla teknisesti liki täydellinen ääni, mutta tulkinta ei ihan vastaavalla tasolla vielä). Pakosti joku alan opiskelijoiden proggis? Tykkäsin kovin, sanoituksiin voisi yrittää saada vielä syvyyttä lisää. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Aika hellää terroria korville oli. Mitähän lotinaa tossa välissä kuului, back in my day vampires used to suck blood, not cock? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alussa huomio kiinnittyi hauskoihin prosessointeihin laulussa, mönkään mennään tosin kun melodinen osuus alkaa. Piano-osa osoittaa ennakkoluulottomuutta ja onhan tämä muutenkin suht. mielenkiintoista esim. soundivalikoimaltaan. Kokonaisuus ei kuitenkaan pysy kasassa, varsinkin taustalaulujen epis häiritsee kun muuten on pyritty hiottuun lopputulokseen. Ei tarpeeksi kokeellista ja häröä että tuo tyylillinen vaihtelu sopisi, nyt joko kunnolla sekoilua tai sitten rajataan rönsyilyä pois rajusti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Geneeristä keskitempoista melodista suomiheviä, erittäin valmis biisi, laulajakin aika hyvin meiningissä mukana. Biisi on tosin 2 minuuttia liian pitkä, lopun nostatus ei ole tarpeeksi vahva että oikeuttaisi venyttämisen. Tää on sellaista musiikkia joka vaatisi tuotantoarvojen sataprosenttisen tappiin vetämiseen, koska biiseillä ei ole mahdollista erottua genren rajoissa. (Eipä siitäkään tietysti ole pahemmin apua, korvasta sisään ja toisesta ulos on kohtalo kuitenkin mun kohdalla..) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Mulla on perintönä saatu 60-luvulla julkaistu Saukin ja Pikkuoravien seiskatuumainen EP. Siinä on kova meininki, ja sehän tästä ekana tuli mieleen. Toi pikkuorava-ääni on tässä vähän epäonnistunut, kuulostaa enemmän joltain ring modulation-hommalta ja on melko epäselvä. Sanatkaan eivät oikein aukea, ja siinä menee biisin idea täysin hukkaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Menee jo melkein tekopirteän puolelle. Laulu kuulostaa tunetetulta, kantsii testailla lievempiä asetuksia (tai vetää vaan reilusti luonnollisemmalla soundilla.). Aika Mambaa, sinänsä kyllä hyvin tehty, mutta luonnottoman hilpeää suomalaiseksi juhlintalauluksi.. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Reipas komppiosasto tässä, tota paukutusta olisi kuunnellut mielellään pidempääkin. Laulaja vetää alempaa kuin mihin taipuu ja vähän epäselvästi, tyyliään kannattaa vielä harkita. Kitarat ja rummut voisivat olla enemmän pinnassa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Laulusoundi kävis radioon, mutta ei mun stereoihin. Ylitunteellista ylitulkintaa, ja sanat taas melkoista itkemistä. Minuutin kohdalla biisi lähti nousuun, tätä ei voisi enää soittaa Novalla. Katkeaa vähän kesken, mutta toisaalta en kyllä haluaisi kuulla tuota alkua uudestaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Basso ja rummut voisivat olla rauhallisemmat, nyt jotenkin vetävät biisiä menemään turhankin voimakkaasti. Akustiselle lisää tilaa, ehkä useampikin raita sitä toimisi. Tinapilli on alavireessä, muuten tosi hyvä juttu tohon. Synajouset nou nou. Vähän tämmöstä adult contemporary meininkiä tää oli, pienellä treenillä ihan pätevää Simon & Garfunkel-kopiointia. Aavistuksen verran hajuttoman puolelle jää nyt. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Itämainen tunnelma ja klassinen heviääni (vähän Dioon päin kallellaan paikoitellen), yllättävän hyvin toimi. Tekninen toteutus erittäin valmis, vaikka synasoundit välillä vähän muovilta haiskahtavatkin. Poikkeaa traditionaalisuudessan hyvällä tavalla perus-suomimetallista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tykkäsin biisistä niin sävellyksenä kuin toteutukseltaan. Oikeastaan aivan helvetin hyvin saatu kasvatettua tuota mökkihöperyyttä loppua kohti, intron akustiset jutut toimivat erinomaisesti. Laulussa tuntui ekana olevan liikaa Elvistä suhteessa musiikkiin, selvää ei meinaa saada ja muutenkin vähän sellaista laiskanpulkeaa venkoilua. Huudetummat kertsit toimivat paremmin. Siihen vähän lisää särmää niin tää on oikein hyvä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Surisevat synasoundit ja niiden läpi biisin jauhama riffi toimivat, lauluosuudet ja biitin muut osat ovat huomattavasti latteammat (tää jää vielä vähän tanssilattia-osassa vajaaksi). Räpin flow ja tekninen toteutus ovat melko hyvää, sanat eivät ole milläin lailla kiinnostavat (ainoa juttu mikä jäi kahdella kuuntelulla mieleen oli "Tampere saapui Helsinkiin"..) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämmöstä Kolmas Nainen-henkistä juttua tää mun korvaan oli. Sanoitukset ovat vähän sellaista passiivis-aggressiivis-patriarkaalista marttyyrihenkeä tihkuvat. Ihan hauska kärjistys sinänsä. Haitari on sovitettu mukaan tyylitajulla, enpä olisi tämä uskonut olevan mahdollista. "kun taas anteeksi mä pyydän" kohdan sointukulku on jotenkin epäloogisen kuuloinen muuhun biisiin nähden. Muuten tykkäsin sävellyksestä. Synien delayn taimausta vois tarkentaa, se on vähän liian hidas/pitkä nyt. Muutenkin kokonaistempoa voisi vähän nostaa, ja laulaja skarpata meininkiään. Kitarasoolo toimi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onnittelut täysi-ikäisyydestä. Aikuiseksi kasvaminen on pitkä ja tuskallinen prosessi, kuten biisistä kuuluu. Aika barokkista progeheviä tämä oli, toteutus ja varsinkin laulu on vähän sinnepäin, mutta ideana hauska. Mutta eipä kaiken tarvitse aina olla niin justiinsa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvin melankolista, oi voi. Tulee ehkä jotkut Pink Floydin jutut, vaikka ei tämä mitään progea tosiaan ole. Mahtipontisuuden syntiäkin on kohtuudella mukana noissa väliosissa ja nostatuksissa. Itse säkeistöt ovat aika rauhassa kulkevaa kamaa kuitenkin. Toi introsta komppiin siirtyminen oli jotenkin omituinen. Laulajalla on hyvä ote, ehkä tämä kuitenkin jää vähän mitäänsanomattoman puolelle kokonaisuutena. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Teknisesti erittäin hyvin laulettua ja ihan ok-kamaa muutenkin. Kasvotonta ja geneeristä, toki tämä on enemmän perus-heviin/keskitempoiseen melodiseen heviin kallellaan kuin suurin osa naislaululla varustetuista alan bändeistä. Suht. rivakasti kulki, mutta turhan pitkä ja puuduttavan puoleinen biisi kuitenkin. Tempon nosto intron jälkeen tuli vähän puun takaa, oisko neljään laskeminen paha tuohon? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva ysärin tanssipoppi meets kevyt psykevaikute-veto, synkeähkö soinnutus antaa tähän vähän lisäarvoa. Kaupallisen menestyksen kannalta tätä meininkiä kannattaa varmaan vielä hioa, joku Shpongle vs. MTV-dance-pop olisi hyvin tehtynä sellainen crossover-menestys ettei mitään järkeä.. Vokaalitkin ovat kohtuullisen vireessä ja toimivat, vois tietysti koittaa vielä sekoilla ja revitellä enemmän, nyt jää vähän sellaiselle euroviisutasolle noi. (Lisää Leila K:ta ja Björkkiä tulkintaan siis.) Taustalla kuuluvista tonttuvokaaleista erityiset pointsit. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tästä välittyi jotenkin välitön ja vilpitön fiilis, vaikka sanat olivatkin aika kornit. Lausuminen on välillä vähän töksähtelevää, muuten laulun tulkinta on ihan sopivaa. Rumpukoneen tilalle voisi kokeilla jotain oikeita perkussioita, tms. akustisempaa meininkiä. Mielummin siis kokonaan akustisena tämä kuin perus-poprock-bändisovituksena. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rytmiikassa on hyvällä tavalla vaihtelua, riffit toimivat. Soolo oli vakuuttavan tyylitajuisesti vedetty. Soundillisesti aika kuivaksi jätetty, laulu tulee väärällä tavalla naamalle. Onpahan ainakin selkeä demotus. Lopussa tuntui olevan vähän ylimääräistä, mulle olisi 3 ½ minuuttia riittänyt, kun uutta vaihdetta ei kuitenkaan tuon jälkeen saatu lyötyä silmään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Akustinen alku kuulosti oikein kauniilta, olisin tykännyt enemmän samojen melodioiden toteutuksesta loppuun asti tolla meiningillä. Osien vaihto n. 2 minuutin kohdalla töksähti kummasti. Vähän harjoituksen oloinen enemmän kuin varsinainen biisi, punainen lanka on hieman hukassa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Voi pyhä kasari sentään. Tää on kyllä melkoista AOR-heviä. Kohtuullisen proffi meno biisissä, mutta soundipuoli pitäisi vielä saada yhtä överiksi. Synaliidi on ehkä vähän liian pinnassa alussa, ja jotenkin virppa tulee väärällä tavalla läpi. Laulu on teknisesti tosi skarppia, vähän revittelyä saisi olla lisää. Synasoolo on vähän sellainen puolinainen juttu, siinä ei oikein osata päättää löysätäänkö meininki täysin vai yritetäänkö kunnon nostatusta (noi kitaraiskut siis tekee siitä vähän skitson.) Muutenkin vielä voisi räväkkyyttä hakea vähän kaikkeen, mutta demoksi erittäin valmis. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Suomimetallia ja suomirokkia ala vanhempi Yö yhteennidottuna. Riffit ja laulumelodia ovat vähän eri maailmasta, mutta tämä varmasti löytää kuulijakuntansa. Laulajan soundi oli lähempänä klassista hevilaulua kuin mitään perusäijäilyä ja toteutus on muutenkin huomattavasti raskaampi kuin biisin sävellyksestä odottaisi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intron nopea riffi on jotenkin sekavan kuuloinen, sitä kannattaisi miettiä uusiksi rytmityksen tai soiton tarkkuuden kannalta. Melodisesti laulettuun kohtaan asti oli ihan lupaavaa meininkiä, vähän Ministry tuli välillä mieleen jopa. Lausumisen intonaatio ja lievästi vammainen tyyli toimi tosi hyvin. Tylyä tunnelmaa ei ole aina pakko rikkoa kauniilla kertsillä. Vähän erikoisuudentavoittelun puolelle tämä ehkä tippuu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Valkoisen miehen bluesia hyvässä ja pahassa. Tekninen toteutus on kohdillaan, laulu on kohtuullisen hyvin tulkittua kähinää, muuten en kyllä kauheasti saa tästä irti. Tällaisenaan tämä on aika streiiliä ja hifiä kamaa, että tästä voisi lähteä joko fuusioimaan tätä enemmän rokkiin, jazziin tai johonkin maailmanmusaan päin (jolloin musiikillinen puoli olisi mielenkiintoisempaa), tai sitten vetää homman törkyisyydessä överiksi ja tehdä vähän riipivämpää ja primitiivisempää kamaa. Nykyisellään ihan kiva, tällasta ne Amerikassakin soittaa aika paljon, että eipä siinä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taitavaa laulua, sanoista en jotenkin oikein saanut selvää enkä otetta. Sovituksia myöten aika valmista kamaa. Tämmönen kotidemo-syndrooma-tätä vaivaa, että kaikki soittimet tuntuvat olevan aivan eri tiloissa. Kitarasoundi voisi olla kuivempi. Jos koko biisin äänittäisi uusiksi vähän maanläheisemmillä soundeilla, niin lopputulos olisi aivan toimivaa progepoppia. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Aikamoista himmailua, luulin että intro vaan jatkuu ja jatkuu, mutta biisi oli ehtinyt jo puoliväliin. Suht. hypnoottista. Laulua voisi prosessoida vielä lisää, nyt se erottuu melko humaanina elementtinä kokonaisuudesta. Synat vois soida rumemminkin. Yllättävän hyvä, varsinkin tällaiseksi biisiksi joka ei oikeastaan etene yhtään mihinkään suuntaan missään vaiheessa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Laulu on paikoitellen vielä vähän epävarmaa ja mumisevaa. Soittoa vois vähän suoristaa, tunnelmointi kärsii riplauksen määrästä. Muuten toteutus ihan jees. Sävellyksenä aika täyteen ahdettua, mutta silti hajanaista kamaa, tässä ois osia vaikka kahteen biisiin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Muutamat riffit ovat ihan ok, kertsi on sävellyksenä aivan karmea. Agressiivinen mölinä ja melodinen laulu eivät pelaa tässä yhtään yhteen. Mölinät ovat selkeästi huutajan äänialan alapuolella ja yhdistettynä tohon artikulaation kuulostivat huonolta metallivokaaliparodialta. Korkeampi ja intensiivisempi huuto voisi toimia paremmin, ja noi kliinit laulut vois yleisesti viskata menemään. Sävellyksessä on kyllä jotain kivoja jippoja ja soittotaitoa löytyy, mutta nykyisellään aika epämiellyttävä sillisalaatti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei tää oikein lähde. Tää on tämmöistä maakuntasarjan Opeth meets Charon-tiiätte-kyllä-minkä-kostutusheviä, yhteys dödikseen on kohtuullisen kyseenalainen. Soinnutus on suomalaista iskelmää ja riffittely laiskaa. No joo, kyllähän tää on sinänsä pieteetillä väsättyä ja lopun sooloilu on komeaa (varsinkin alun arpeggio-harjoitteluun verrattuna). Ehkä kannattaisi suosiolla jättää noita tuplien polkemisia vähemmälle ja kokeilla normaalin rock-musiikin parissa, kun nyt toi raskas puoli toimii paljon huonommin kuin osa akustisista neppailuista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Genren maneerit on hanskassa. Jotenkin laulu kuulosti vähän kireältä, mutta kyllä tämä teknisesti on varsin ok. Yleisesti menee sen verran hard rock-osastolle tuo toteutus, ettei itselle uppoa. Vähän jää etäiseksi, vaatisi huomattavasti maanläheisempää ja räkäisempää meininkiä, nyt tää on vähän tämmöstä liian öh, harrikkahenkistä äijäilyä mulle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
"Hauskaa" konetaustaista amerikanrokkia, biisin soinnutus on puuduttava, kitarointi on sinänsä kyllä hallussa. Laulu oli aika särmättömän ja prosessoidun kuuloista. Sanoista tuli mieleen Popedan "Palle & The Boys", Kivitalot ja rockin merkitys elämässä ja niin edelleen. Kyllä tää varmaan menisi livemäisemmällä toteutuksella paremmin, esim. yhden mikin treeninauhaakin olisi enemmän rock. | ||
