Juhlin! Toinen Aavikko-henkinen elektrokappale samassa kisassa – ja millainen!

Dramatiikkaa ja vaihtelua arvostava ja jopa painottava rakenne, jopa poikkeuksellisen uskottavaa lo-fi-estetiikkaa ja pari niin julmetun tarttuvaa koukkua, että yksikin olisi riittänyt! Umpirupisista lähtösampleista on tässä saatu värkättyä jotain sellaista, mikä sai minut useampaan otteeseen unohtamaan, että kyseessä on Huonot samplet, parempi biisi -kisakappale.

Spoilereiden uhallakin olen niin ilahtunut tästä kappaleesta, etten oikein ole varma, mistä edes aloittaa.

Aloitetaan siis rakenteesta. En voi painottaa tätä tarpeeksi: nautin valtavan paljon siitä, kun kappaleet onnistuvat yllättämään minut niin, että yllätykset tuntuvat kuitenkin istuvan kokonaisuuteen. Heikompi sävellys olisi esimerkiksi suoraan pääriffin esittelyn jälkeen lähtenyt paahtamaan ykkösmotiivi taulussaan. Sen sijaan Systeeminen kommunikaatio tekee kuulijalleen pienoisen jekun ja nostaakin tunnelman kattoon bassolinjan ja -rummun avulla, minkä jälkeen juhlat jatkuvat vielä täysin uuden soittimen voimin. Huikea veto!

Ja kun yllätykset eivät jää siihen, vaan väliosiossa mukaan tulevatkin täysin uusi riffi ja bassolinja, nousevat ainakin omat odotukseni kattoon. Ja kun jälkimmäisen suvannon päätteeksi kappaleen ensimmäinen riffisektio viimein palaa, en enää kykene pidättelemään intoani. Tahdon tanssialttian ja tahdon lisää tätä, täysillä!

En myöskään voi uskoa, että kappale ehtii käydä näin monessa eri paikassa näin lyhyen kestonsa aikana. Kappaleessa tapahtuu niin paljon, että kokonaisuus tuntuu parhaalla mahdollisella tavalla yli viisiminuuttiselta.

Mitä tulee äänisuunnittelupuoleen, myös se on suosikkini kisakappaleiden joukosta. Kappale nojaa koko painollaan ja määrätietoisesti lo-fi-estetiikkaan, jossa rummut kuulostavat vanhoilta PCM-härveleiltä, jossa suhina ja säröt ovat kiinteä osa kokonaisuutta ja jossa valittu rupuisuus tukee tunnelmaa eikä vähennä siitä yhtikäs mitään.

Rytmisektio iskee poikkeuksellisen kovaa. Bassorumpu ja tomit lätkyttävät ja tuntuvat, vaatimattomat haikat nakuttavat vauhdin tunnetta täysin riittävästi ja erinäiset rumpufillit iskevät sellaisella voimalla, että niitä seuraavia osioita ei kykene kieltämään edes yrittämällä.

Bassot ja leadit vain vahvistavat Aavikko-tunnelmaa, harmonisoidulla puhesamplella henkäistään mukaan häivähdys herkkyyttä, ja ensiarvoisen tärkeästi tuntuu, että jokainen soundi palvelee yhtä kokonaisuutta. Kappale tuntuu yhtenäiseltä rakenteensa lisäksi myös myös sävyiltään, mikä ei tällaisten lähtösamplejen kohdalla ole minkään luokan itsestäänselvyys.

Jos äänipuolella jotain toivomisen varaa jäi, mistä en edes ole täysin varma, niin jonkinlainen selkeämpi riseri olisi voinut tehdä vielä hieman lisää hyvää kappaleen nostatuksille. Ainakin omaan korvaani kuulostaisi, että melko terävä joskin yksinkertainen noisesweeppi olisi sopinut äänimaisemaan erinomaisesti.

Kuten vuosien varrella on ilmaistu moneen kertaan, ei Huonot samplet, parempi biisi -kilpailu ehkä sinänsä ole kaikkein järkevintä ajankäyttöä muusikolle. "Miksei suoraan toteuttaisi ideoitaan paremmilla työkaluilla", ovat monet kysyneet.

Tämä näkemys kuitenkin sivuuttaa yhden taiteen tekemisen olennaisista elementeistä: rajoitteet ruokkivat luovuutta. Olipa kyse sitten yksinkertaisesta aikarajasta tai täysin ala-arvoisista työkaluista, kuten tälläkin kertaa, juuri niitä teoksia, joita taiteilija päätyi tekemään, ei olisi syntynyt ilman teokseen vaikuttaneita rajoitteita. Ja silloin tällöin nuo rajoitteet vapauttavat taiteilijan irroittelemaan sellaisella tavalla, jota hän ei ehkä olisi täysin vapaasti luomalla koskaan löytänyt.

Systeeminen kommunikaatio on malliesimerkki juuri tuosta irrottelusta. Sen kuunteleminen tuntuu – todella tuntuu – siltä riehakkaalta kokonaisuudelta, joka ylittää vaatimattomat lähtöasetelmansa kirjaimellisesti jokaisella osa-alueellaan ja jättää ainakin tämän kuuntelijan toistokerta toisensa jälkeen hengästyneeksi. Kuin vaikuttavimmat runot, se on kehollinen kokemus, joka ensin liikuttaa, sitten pysäyttää ja saa toivomaan lisää.

Osallistumiskappaleena Systeeminen kommunikaatio kiteyttää Hspb-kilpailun pääteesin täydellisesti. Se todella on huonoista sampleista tehty parempi biisi. Se on niin kovin, kovin paljon parempi.

Erinomaista työtä! Lisää, kiitos!

Ysärin pelimusafiilikset.