Oli sitten tehty noisea. En oikein noisea ymmärrä (en edes tunne ketään joka ymmärtäisi noisen päälle) mutta vaikka kokonaisuus kuulostikin jokseenkin tutulta, olen pakotettu toteamaan että korviini sattui.

Mikä lienee noisen tarkoituskin.

Tuotanoin. *läikyttää olutta Sweetien läppärille*

Oho.

Tykkäsin trumpettilinjauksesta varsin paljon. Se oli soma ja kaunis ja... tekisi kovasti mieli sanoa että teletappimainen mutta en sano koska se olisi ilkeästi sanottu. (mikä tarkoittaa että minun korvaani siinä oli samansorttinen asteikko ja säveljako mikä ei välttämättä tarkoita muuta kuin sitä että korvani ovat epävireessä) Silti väitän että kaikki mikä liittyi trumpetteihin, oli somaa sekä kaunista.

Noiseasiat olivatkin sitten asiaankuuluvan korviaviiltäviä. Sattui mikä oli varmastikin olennaistarkoitus.

Tämä oli hienoa noisea. Komeata ja melodista. Noisessa harvemmin on melodisia elementtejä mistä johtuen tämä oli helppoa kuunneltavaa. Jos ei oteta lukuun sitä että korviani kivisti.