|
Abyssium
659 viestiä
|
#41 kirjoitettu
01.10.2023 22:23
IT kirjoitti:
Jatketaanpa tuota pohdintaa... Itse asiassa pitääpi kysyä derivoinnista aihetta paremmin tuntevilta... Itse ymmärrän tätä puolta matematiikasta hyvin rajallisesti...
Jos on niin, että painovoimakiihtyvyys g Auringon pinnalla on:
Noin >> 272 m/s^2
Tämän kiihtyvyyden aikaderivaatta on Jerk, joka kertoo puolestaan tuon g:n eli painovoimakiihtyvyyden muutosnopeuden...
Kysymys: Mikä on tuon Jerkin arvo?
Onko se j = 0 vai onko se j = -544 m/s^3
Se on nolla 
Tuo on jo valmiiksi vakio , eikä muutu siitä mihinkään ! Tarvitaan jonkinlainen muuttuja että pääsee kunnolla derivoimaan !
(elikkä kaavana -2m/s^3)?
Tuo on se kaava , mutta kun selvität (you tube , wiki pedia yms ) miten tuo kaava muodostetaan raja-arvo lausekkeesta niin BOOM osaat derivoida !
Nettisivusto WolframAlpha antaa tuon jälkimmäisen vastauksen jos siinä on mukana nuo yksiköt, ja jos derivoi pelkän lukeman, niin tulos on nolla... Kumpi on oikea tulkinta?
Ne eivät ole siinä laskussa paikkaa ja aikaa kuvaavia yksiköitä , vaan muuttujia / dimensioita ! m on abskissa ja s on oordinaatta
Vai voiko se olla jotakin muutakin kuin nolla taikka tuo toinen lukema? Selvää on se, että Jerkin yksikkö on m/s^3 mutta eikös tuo g:n muutosnopeus voikin vaihdella, jolloinka tuo lukema voi periaatteessa olla mitä vain?
Jerkistä voi lukea vaikkapa tuolta: Wiki - Jerk
En lukenut , mutta tuskin vaihtelee niin paljoa että joku aurinkoa kohti syöksyvä ikarus paljoakaan siipeään hetkauttaisi
|
|
IT
IT Resurrected
13580 viestiä
|
#42 kirjoitettu
01.10.2023 22:52
Abyssium kirjoitti:
IT kirjoitti:
Jatketaanpa tuota pohdintaa... Itse asiassa pitääpi kysyä derivoinnista aihetta paremmin tuntevilta... Itse ymmärrän tätä puolta matematiikasta hyvin rajallisesti...
Jos on niin, että painovoimakiihtyvyys g Auringon pinnalla on:
Noin >> 272 m/s^2
Tämän kiihtyvyyden aikaderivaatta on Jerk, joka kertoo puolestaan tuon g:n eli painovoimakiihtyvyyden muutosnopeuden...
Kysymys: Mikä on tuon Jerkin arvo?
Onko se j = 0 vai onko se j = -544 m/s^3
Se on nolla
Tuo on jo valmiiksi vakio , eikä muutu siitä mihinkään ! Tarvitaan jonkinlainen muuttuja että pääsee kunnolla derivoimaan !
Tattista!
Ja kiitos vastauksesta... Olen tässä muuten ihmetellyt, että on tämä meidän universumimme kumma... Se ei sinällään vastusta liikettä, vaan liikkeen muutosta...
Eli puhutaan massasta (inertia), voimista sekä kiihtyvyydestä... Liikettä ei vapaassa pudotuksessa tunne, ei varsinkaan avaruudessa jossa ei ole ilmanvastusta... Mutta eipä sitä lentokoneessakaan tiedä, että liikkuuko se 100 km/h vaiko 800 km/h nopeudella...
Mutta heti kun tuossa liikkeessä tapahtuu muutos niin sen kyllä huomaa... Miksiköhän näin on?
Ja muutenkin, mikäänhän tässä universumissa ei "ole paikallaan", paitsi suhteessa toisiin objekteihin... Me kieputaan aikas kovaa vauhtia Auringon ympäri koko planeetta ja sen asukkaat, ja vielä kovempaa suhteellista vauhtia liikumme suhteessa oman Linnunratamme keskukseen...
Nopeutemme galaksin keskustan ympäri on luokkaa 230 000 metriä sekunnissa... Vaan eipä tunnu missään...
Toki me samaan aikaan myös kiihdytämme jatkuvasti kohti Linnunradan keskusta, mutta koska tuo kiihtyvyys on "vapaata pudotusta" niin sitä ei tunne, toisin kuin vaikkapa kiihtyvyyksiä vuoristoradassa...
Mutta panee vaan siis ihmettelemään tämä universumi, että millainen tuo avaruuden suuri "tyhjiö" onkaan? Voimme siis liikkua suurellakin nopeudella tuossa avaruudessa, mutta annapas kun kiihdytät muutoin kuin vapaassa pudotuksessa, ja tuo tyhjiö ja avaruus panee vastaan...
Miksi? Mikä sen aiheuttaa?
Lyhyt vastaus on, että massa joka kuvastaa inertiaa, mutta miksi? Siinäpä jokaiselle iltapohdittavaa...
|
|
Abyssium
659 viestiä
|
#43 kirjoitettu
13.10.2023 18:49
IT kirjoitti:
Me kieputaan aikas kovaa vauhtia Auringon ympäri koko planeetta ja sen asukkaat, ja vielä kovempaa suhteellista vauhtia liikumme suhteessa oman Linnunratamme keskukseen...
Nopeutemme galaksin keskustan ympäri on luokkaa 230 000 metriä sekunnissa... Vaan eipä tunnu missään...
Toki me samaan aikaan myös kiihdytämme jatkuvasti kohti Linnunradan keskusta, mutta koska tuo kiihtyvyys on "vapaata pudotusta" niin sitä ei tunne, toisin kuin vaikkapa kiihtyvyyksiä vuoristoradassa...
Samalla tavalla tämä tellus kiihdyttää kohti aurinkoa , koska pyörivässä liikkeessä kiihtyvyys on aina keski pistettä kohti ! Tätä kutsutaan keskeisvoimaksi , joka pitää kappaleet kierto radalla , eikä siitä kiihdytyksestä huolimatta mennä välttämättä yhtään lähemmäs sitä keski pistettä
|
|
IT
IT Resurrected
13580 viestiä
|
#44 kirjoitettu
13.10.2023 19:25
Abyssium kirjoitti:
IT kirjoitti:
Me kieputaan aikas kovaa vauhtia Auringon ympäri koko planeetta ja sen asukkaat, ja vielä kovempaa suhteellista vauhtia liikumme suhteessa oman Linnunratamme keskukseen...
Nopeutemme galaksin keskustan ympäri on luokkaa 230 000 metriä sekunnissa... Vaan eipä tunnu missään...
Toki me samaan aikaan myös kiihdytämme jatkuvasti kohti Linnunradan keskusta, mutta koska tuo kiihtyvyys on "vapaata pudotusta" niin sitä ei tunne, toisin kuin vaikkapa kiihtyvyyksiä vuoristoradassa...
Samalla tavalla tämä tellus kiihdyttää kohti aurinkoa , koska pyörivässä liikkeessä kiihtyvyys on aina keski pistettä kohti ! Tätä kutsutaan keskeisvoimaksi , joka pitää kappaleet kierto radalla , eikä siitä kiihdytyksestä huolimatta mennä välttämättä yhtään lähemmäs sitä keski pistettä
Toki... Ymmärrät varmaankin nämä asiat allekirjoittanutta paremmin, mutta sen mitä nyt viime aikoina taas perehtynyt näihin asioihin, niin eikös esim. tuo Maapallonkin kiertonopeus ja kiihtyvyys Aurinkoa kohti siinä kiertoradalla ole juuri sen suuruinen, ettei lähdetä "putoamaan" kohti Aurinkoa, mutta ei myöskään ajauduta pois avaruuteen...
Eli vaikka olemmekin pyörivässä liikkeessä matkalla ympäri Auringon, niin tuo Aurinkoa kohti tapahtuva kiihtyvyys on ihan samalla lailla vapaapudotusta kuin vaikkapa se, että hyppään lentokoneesta ja putoan vapaapudotuksessa hetken aikaa ennen kuin avaan laskuvarjon, ja en tunne painoani...
Ilmeisesti nuo astronautitkaan eivät ole sellaisella etäisyydellä Maasta esim. kansainvälisellä avaruusasemalla, etteikö siellä olisi myös kiihtyvyyttä kohti Maata... Mutta kun he ovat kiertoradalla vapaassa pudotuksessa, niin he ovat käytännössä painottomassa tilassa...
Mutta joo... Siis jännä tuo "kiihtyvyys" ilmiönä... Kiihtyvyydellä on kaksi komponenttia: on liikkeen suuntaan tapahtuvaa kiihtyvyyttä eli nopeuden muutosta, ja poikittain liikkeen suuntaan tapahtuvaa kiihtyvyyttä eli suunnan muutosta, ja kumpikin yhdessä taikka erikseen lasketaan kiihtyvyydeksi...
Silti, jos ajattelee esim. Einsteinin suppeaa suhteellisuusteoriaa, niin ajan hidastuminen lähestyttäessä valon nopeutta tapahtuu nimen omaan sen liikkeen suunnassa, ei sivusuunnassa... 
|
Ladataan
