Mikseri.net

#2 kirjoitettu 28.08.2003 10:46

Miten se nyt olikaan? Yli puolet avioliitoista päättyy eroon, joten kait mä uskon avioliittoon 45 prosenttisesti.

#3 kirjoitettu 28.08.2003 11:32

Avioliitto on käytännössä laillinen lupaus olla nussimatta muita kuin tätä tiettyä henkillöä. Jee. Eikös tuollaiset sopimukset voi tehdä ilman virallisia sitoumuksiakin?

#4 kirjoitettu 28.08.2003 11:49

Kyllä, uskon oikein rakennetun avioliiton kestämiseen.

#5 kirjoitettu 28.08.2003 18:41

Mielestäni avioliitto on tavallaan turhaa...eihän se loppujenlopuksi ole muuta kuin sopimus...siis pala paperia! Ja jos (tai kun) ero tulee, se tuo mukanaan hirveet paperisodat ja riidat...Jos kaksi ihmistä toisiaan rakastaa, niin voivathan he elää elämänsä loppuun asti yhdessä olematta naimisissa...Jos nyt kuitenkin namisiin pitäisi mennä, niin vasta sitten kun pari tietää toisistaan kaiken ja vähän enemmän! Ettei sitten tule mitään ikäviä yllätyksiä...
Mä oon ajatellu, että en ikinä mee naimisiin!

#6 kirjoitettu 28.08.2003 19:07

Uskon avioliittoon,katsoessani omaa isääni ja äitiäni. Kiitos heidän uskon kestävään ja kauniiseen liittoon. Itse ajatus avioliitosta ahdistaa,mutta ajan myötä,kaikki varmasti tulee muuttumaan...
Mitä ihmiset näyttävät nykypäivinä uskovan avioliittoon,niin eiköhän kannateta sitten avoliittoa.

#7 kirjoitettu 28.08.2003 21:50

Itse elän aviossa ja uskon omaan avioliittooni.

#8 kirjoitettu 28.08.2003 22:55

uskon avioliittoon ihan yhtä vahvasti kuin avioeroonkin. Koskaan ei tiedä miten oma kulta tai asiat muuttuvat...

#9 kirjoitettu 28.08.2003 22:58

Mä en "usko"...vaikka kuinka rakastaa toista naimisiin mentyä se "hohto" yleensä tasaantuu.. No kyllä mä luultavasti meen joskus naimisiin..ainakin nyt toivoisin niin.. omista vanhemminsta en kyllä todellakaan ota mallia!!!

#10 kirjoitettu 29.08.2003 00:46

Kyllä mä uskon... moni vaan eroaa ihan turhan päiten... juttelemalla monista ongelmista selviäis...

#11 kirjoitettu 29.08.2003 07:57

Uskon, että jonain päivänä elän aviossa elämäni naisen kanssa. Ja elämän loppuun asti kuten saduissa. Ennen tuo ajatus lähinnä tuntui ahdistavalta, mutta nykyään sitä voi jo ihan miettiä ja jopa haaveilla.

#12 kirjoitettu 29.08.2003 12:08

Aapo kirjoitti:
Kyllä mä uskon... moni vaan eroaa ihan turhan päiten... juttelemalla monista ongelmista selviäis...


Mielestäni ennemminkin moni menee naimisiin ihan turhan päiten.

#13 kirjoitettu 10.12.2003 19:45

uskon avioliittoon,jos se on rakennettu oikein perustein ja hyvälle/pitkälle pohjalle.. en hyväksy paperiavioliittoja,enkä avioliittoja jotka rakennetaan 2kk seurustelun jälkeen.. mutta,jokainen tietenkin tästäkin ajattelee omalla tavallaan.. kihlautuminenkin on mielestäni todella typerää jos ei aikomuksissa sitten tulevaisuudessa ole avioliittoa..ja jos suhde on kestänyt vasta muutaman kuukauden on todella tyhmää mennä kihloihin,ei siinä ajassa opi toista tuntemaan täysin..!!

#14 kirjoitettu 10.12.2003 20:30

Mä uskon siihen, että ihminen voi sitoutua toiseen ihmiseen kuin avioliitossa sitoudutaan ja avioliitossa voi kumpikin osapuoli elää elämänsä onnellisena loppuun. Mutta ton tietysti voi tehdä ilmankin avioon menoa, joka on täällä jo mainittukin. En mä tiedä menenkö itse koskaan avioliittoon. Miksi menisin? En mä tahdo todistella kenellekään mitään, en mä tarvitse sormusta tai paperia todistamaan että joku rakastaa mua. Liian monen näkee menevän naimisiin jonkun ihan muun kun rakkauden takia.

myrskyluodon maija tajusi että hänellähän on asiasta vielä lisää sanottavaa 20:52 10.12.2003

Esimerkiksi lapsi. Kun parille tulee lapsi, on kiire naimisiin. Ja useimmiten ongelma on juuri siinä, että pari on jo matkalla eri suuntiin, eikä kumpikaan osaa/tajua/halua hoitaa ongelmia järkevästi vaan lääkkeeksi hankitaan lapsi. "Ehkä lapsi tuo taas sen alkuaikoijen rakkauden takaisin". Ja kun on lapsikin, niin tietysti on mentävä naimisiin. Vakautta elämään, hei. Ja sitten kymmenen vuoden päästä pari tajuaa vihdoin erota. Siinä vaiheessa lapsi onkin jo 10, pahimmassa esiteinivaiheessa, eli muutenkin hiukan sekaisin ja sitten vielä iskee avioerolapsi-titteli otsaan. Plus tietysti mahdolliset viimeisen kymmenen vuoden aikaiset traumat tappelemisesta.

Ai eksyinkö aiheesta? Totta hemmetissä. Mutta pointti onkin se, että avioliittoa käytetään törkeällä tavalla väärin, joka on pahaksi sekä liiton molemmille osapuolille, että mahdollisille muille tekijöille, kuten just lapsille. Ja joo, on omakohtaisia kokemuksia.


myrskyluodon maijan kirjoitusvimma jatkui kello 21:06 10.12.2003

Niin, tai sitten pari ei koskaan tajuakaan erota. Ei uskalleta, kun ei olla totuttu olemaan yksin. Avioliitosta eroaminen saattaa olla vaikeampi päätös, kun "tavallisesta", rekisteröimättömästä suhteesta. Eronneeksi leimautunut, mahdollinen yksinhuoltaja... Ajatelkaa nyt, noi on just tollasia tilanteita joihin ei varmaan kukaan toivo päätyvänsä. Tuntuu vaan, ettei ihmiset osaa oikeesti päättää kenen kanssa avioituu, tai sitten HOITAA niitä ongelmia jos niitä ilmenee.

#15 kirjoitettu 10.12.2003 20:46

jos oikean ihmisen löydän, niin kyllähän sen liiton mielellään virallistaisi. omien vanhempien tilanne kun on mikä on, niin erittäin kyynisesti kuitenkin suhtaudun siihen, että suhteet kestävät :/ enkä usko, että suhteen virallistaminen sitä kestävyyttä ihmmeemmin lisää.

#16 kirjoitettu 11.12.2003 01:34

Nyt kun nuo omat vanhemmat päätti erota tässä syksyn aikana, meni usko avioliittoon aika pitkälti. Olin kyllä jo aikaisemminkin ollut sitä mieltä, että avioliitolla on aika huonot selviytymismahdollisuudet nykymaailman kieroutuneiden arvojen keskellä.

Toisaalta se on aika paljon niistä naimisiin menevistä ihmisistä kiinni. Avioliitto vaatii säilyäkseen ihmiseltä oikeanlaista arvomaailmaa.

#17 kirjoitettu 11.12.2003 10:35

Avioliitto toimii jos suhde toimii Avioliitto on lähinnä sellainen muodollisuus, jonka merkitystä ei tosin tule vähätellä. Onhan se iso askel olla naimissa jonkun kanssa. Vaikka se ei periaatteessa muuta paljon mitään.

#18 kirjoitettu 11.12.2003 10:51

Aapo kirjoitti:
Kyllä mä uskon... moni vaan eroaa ihan turhan päiten... juttelemalla monista ongelmista selviäis...


Olen tuossa ihan samaa mieltä! Niin monet luovuttavat niin helpolla...

#19 kirjoitettu 11.12.2003 12:52

Piiska kirjoitti:
Aapo kirjoitti:
Kyllä mä uskon... moni vaan eroaa ihan turhan päiten... juttelemalla monista ongelmista selviäis...


Olen tuossa ihan samaa mieltä! Niin monet luovuttavat niin helpolla...


Niinpä, yksikään avioliitto ei varmasti ole riidaton tai ongelmaton. Moni luovuttaa melko helposti. Mutta jos on epävarma haluaako loppuelämäänsä kumppaninsa kanssa elää niin miksi mennä naimisiin ja miksi edes seurustella, jos ei usko suhteeseensa.

#20 kirjoitettu 11.12.2003 15:19

kun kaksi ihmistä välittää toisistaan tarpeeks, ni avioliitto onnistuu. sillon ei suostuta heti luovuttamaan, vaan ollaan valmiita taistelemaan rakkauden puolesta. omat vanhemmatkin on ollu naimisissa huomenna 18 vuotta naimisissa. sitä ennen ne oli seurustellu jotain 4 vuotta. se on se rakkaus...

#21 kirjoitettu 11.12.2003 17:07

tappajatomaatti kirjoitti:
kun kaksi ihmistä välittää toisistaan tarpeeks, ni avioliitto onnistuu. sillon ei suostuta heti luovuttamaan, vaan ollaan valmiita taistelemaan rakkauden puolesta. omat vanhemmatkin on ollu naimisissa huomenna 18 vuotta naimisissa. sitä ennen ne oli seurustellu jotain 4 vuotta. se on se rakkaus...


ohoh..onkos ne jo niin kauan?ai nii tietyst,mähän oon jo näin vanha ni kyl kai ne sit..kun vois ees oonitella,eikun huomenahan on perjantai,voinki onnitella ihan livenä niit..