|
Kirjoittaja
|
¿¿¿¿Vedenpinnan käyttäminen mikrofonina????
|
|
MOHOHAYTC I3 MOCKBA
198 viestiä
|
#1 kirjoitettu
02.09.2006 20:32
Voiko mikrofonin rakentaa käyttämällä vedenpintaa mikrofonin kalvona, joka poimii äänet ja siten voisi aiheuttaa eriskummallisia ääniä loiskuttamalla vedenpintaa kädellä¿¿¿ Magneetti ja sähkövirtaa veteen?? Kuka osaa kertoa tarkemmin onko helposti toteutettavissa ja mitä tarvitsee?¿?¿?¿
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
djgenix
39 viestiä
|
#2 kirjoitettu
02.09.2006 22:03
ei voi
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
iq
|
#3 kirjoitettu
02.09.2006 22:23
Teoriassa kyllä on mahdollista. Vesi on yksi voimakkaimpia dipolimolekyylejä, joten ns. pintajännite on ihan omaa luokkaamsa. Käytännössä on varmasti kallista toteuttaa mikrofoni tällä tavalla. Sensoreihin en ihan heti keksi mitään järkevää ratkaisua. Jotkin kelluvat diodit voisi olla ratkaisu. Perinteisiä keinoja tuskin voi käyttää. Idea mielenkiintoinen.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#4 kirjoitettu
02.09.2006 23:21
No tuosta IQ:n jutusta en hirveästi tajunnut mitä ajettiin takaa... Tai jotain etäisesti, mutta en tiedä kuinka noita ominaisuuksia voisi käyttää värähtelyjen muuttamiseksi sähköksi kun ne molekyylit on kuitenkin aika sekajärjestyksessä. Tai no... Mikroaaltouunihan toimii tavallaan toisinpäin, mutta taajuusalue on gigahertseissä...
Itse ehdottaisin vastaaviin kokeiluihin kontaktimikrofonia joka pitäisi jotenkin tehdä vedenpitäväksi. Semmosen upottaa veden alle ja eikun loiskimaan. Ei ehkä ihan sama asia, mutta sinnepäin edes ja ei välttämättä tule kovin kalliiksikaan. Kontaktimikrofoninahan voi käyttää halpiselektroniikasta tuttuja piezopiippareita.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
iq
|
#5 kirjoitettu
02.09.2006 23:45
Niin meinasin ratkaisua, millä saisi käytettyä vedenpintaa kalvona. Suurin ongelma tässä varmaankin on se, että ne molekyylit ovat sekaisin; niinkuin Elektrojänis sen jo totesikin. Eli sekin jo lisäisi tarkan vedenpinnan värähtelyn muodostumisen seuraamisen vaikeutta (hirveä sanahirviö). Hommaa helpottaisi, jos tyydyttäisiin värähtely mittaamaan esimerkiksi pyöreän tai ovaalin astian reunoihin kohdistuvan vedenpinnan muutos. Seurauksena olisi tietysti tarpeettoman suuri viive vedenpinnan "läpsäyttämisen" ja reunan sensorin reagoimisen välillä. Kehittelyä
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
Elektrojänis
3503 viestiä
|
#6 kirjoitettu
03.09.2006 00:28
Tuli mieleen toinen juttu joka olisi lähempänä alkuperäsitä kuin toi kontaktimikkijuttu, mutta silti aika käyttökelvoton... Mutta heitetään nyt "brainstormin" tyngäksi.
Eli tekisi siitä konkkamikin... Normaalin kalvon tilalle laitettaisiin metalliverkko jonka tarkoitus ei ole värähdellä tällä kerralla äänen mukaan. Sen alle laitetaan vettä joka toimii kondensaattorin toisena levynä ja värähtelee verkon läpi tulevan äänen tahdissa. Veden sähkönjohtavuutta voisi tarvittaessa lisätä vaikka ruokasuolalla.
Miinuspuolina tässä on se että mokoma ei toimi kuin tarkalleen vaakasuorassa asennossa (kun se vesi pysyy niin kuitenkin ja se verkko ei saa koskea siihen veteen) ja lisäksi se verkko estää sen veden loiskuttelemisen kun se on tiellä. Lisäksi kuvaisn tuossa vasta sen "mikkikapselin". Mokoma tarvitsisi vielä jonkun tyypillisen konkkamikin sisäisen esivahvistimen (joka muuttaa kondensaattorikapselin äärimmäisen korkean lähdeimpedanssin matalammaksi) ja kapselin biasoinnin.
Hmmm... Jos olisin tarpeeksi kaheli, voisin tehdä omaan diy-konkkamikkiin kokeeksi tollasen "vesikapselin". No itseasiassa olen kyllä tarpeeksi kaheli, mutta laiskuus ja ainainen ajanpuute taitaa jarruttaa. Olishan se toisaalta mielenkiintoinen "proof of a consept" -projekti (miten toi ilmaistaan järkevästi suomeksi?).
Elektrojänis muokkasi viestiä 00:28 03.09.2006
Hmmm... Entä jos käyttäiskin sitä oikeasti kalvona... Saippuaa vaan veteen joukkoon ja upottaa siihen jonkin renkaan kuin saippuakuplia puhaltaessa ikään. Mikki tosin tarvitsisi todellakin popfiltterin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
digius
Audio Society
253 viestiä
|
#7 kirjoitettu
03.09.2006 00:44
djgenix kirjoitti:
ei voi
Samaa epäilen..
Jonkinverran mikrofoneihin perehtyneenä veikkaisin että upoksissa oleva teoria.
Jos jotain "pulputusta" halutaan, niin kyllä syntetisaattorit ovat jo siihen olemassa olevia ratkaisuja.
Vedessä tai veden alla olevat "soundit" ovat niin vaatimattomia taajuusalueeltaan, että niiden käyttäminen missään musiikkiteoksissa on kyllä aikamoista haihattelua..
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
RHP
|
#8 kirjoitettu
03.09.2006 12:48
djgenix kirjoitti:
ei voi
Ei kannata tyrmätä vaikka aluksi kuulostaisikin aika hurjalta projektilta.
Joka tapauksessa kannattaisi jatkaa ideaa sillä kyseessähän olisi vallan mieletön ja mielenkiintoinen idea
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
Apo
984 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#9 kirjoitettu
03.09.2006 13:38
Kallistun "ei kannata" kannalle.
Tavoitteena ilmeisesti äänittää sitä miten vesi vaikuttaa ääniaaltoihin.
Mutulla mennään mutta arvelen että vedenpinta ja pinta-aallot eivät toimi kovin hyvänä ääniaaltojen välittäjänä edellä mainituista syistä (vesimolekyylien käyttäytyminen on melko rajattua ja kaaottista, äänitystaso pitäisi olla vaakasuorassa jne).
Isolla vaivalla voisi varmaankin rakentaa järjestelmän joka seuraisi veden pinnan muutoksia, eli ääni muodostuisi vesikalvon muutoksista (vrt. äänitys perinteisellä mikrofonilla missä kalvon avulla muutetaan ilman värähtely vastaavaksi sähkövärähtelyksi). Tällä systeemillä saisi talteen sen miten vesi muokkaa ääniaaltoja, mutta uskoisin että melkein samaan tulokseen pääsee käyttämällä vedenalaista mikrofonia minkä sijoittaa lähelle vedenpintaa.
Vesi välittää melko hyvin pitkittäisiä ääniaaltoja (painerintamia) joten veikkaisin että vedenalaisen mikrofonin kalvolle tulee melko hyvässä muodossa veden muokkaamat ääniaallot.
On kuitenkin vaikea arvioida miten herkkä tuollainen vedenalainen mikrofoni on, mutta jotain kuvaa sen mahdollisuuksista voi saada pistämällä pään veden alle esim. ammeessa 
--
apo
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan
