Mikseri.net

#42 kirjoitettu 23.08.2006 16:20

Haava kirjoitti:
Ei, mutta miksi musiikki vaatisi ääntä. Hiljaisuus ja taot ovat muutenkin yksi osa musiikkia. Miksei musiikki voisi olla myös pelkästään hiljaisuutta?


Tuota on muuten hankala perustella. Näkisin, että hiljaisuus on musiikissa lähinnä vahvana kontrastina äänen välillä ja siksi toimii musikaalisessa yhteydessä, mutta yksinään, ilman ääntä, en näe sen musikaalista merkitystä. Olisi mielenkiintoista kuulla aukoton perustelu hiljaisuuden musikaalisuudesta.

#43 kirjoitettu 23.08.2006 16:23

esw kirjoitti:

Tuota on muuten hankala perustella.


Miten niin. Johanminä sen tein.

Näkisin, että hiljaisuus on musiikissa lähinnä vahvana kontrastina äänen välillä ja siksi toimii musikaalisessa yhteydessä, mutta yksinään, ilman ääntä, en näe sen musikaalista merkitystä.


Niin varmasti näet. Minusta tuota on kuitenkin hankala perustella.

#44 kirjoitettu 23.08.2006 16:24

hapou kirjoitti:

Niin no hiljaisuutta kuunnellaan tai voidaan kuunnella. Tuu mun kans kuunteleen lammen äärelle hiljaisuutta.


Niin on. Siksi se onkin musiikkia. Vaikka lammen äärellä ei koskaan ihan hiljaista olekkaan.

Mut hiljaisuus ei voi olla melskettä.


Ei olekkaan. Se on musiikkia.

#45 kirjoitettu 23.08.2006 16:54

hapou kirjoitti:
Päänsisäinen ääni ei tarvitse kuuloaistia.

Jos sitä ei voi kuulla, se ei ole ääntä. Äänet päässä ovat vain jotain aivoimpulsseja, eivätkä mitään varsinaisia ääniä, joita voisi kuulla. Tässä mielessä musiikin ei tarvitse olla ääntä.

#46 kirjoitettu 23.08.2006 17:05

Haava kirjoitti:

Niin varmasti näet. Minusta tuota on kuitenkin hankala perustella.


Hankalaa on. No, yritetäänpä. Lähden siitä olettamuksesta, että musiikki ylipäätään voi sisältää ääntä. Hiljaisuus puolestaan olisi äänen "vastakohta"; hiljaisuudessa ääntä ei ole. Hiljaisuuden päälle soitettava ääni muodostaa vahvan kontrastin hiljaisuuden kanssa, joka voi esimerkiksi rytmittää musiikkia tai muodostaa dramaturgisia ratkaisuja. Eli tässä yhteydessä hiljaisuutta käytettäisiin eräänlaisena "työkaluna". Pelkkä hiljaisuus, ilman sitä ympäröivää äänimaisemaa ei sisällä virikkeitä, vaan sen merkitys nousee esille vasta kun sitä verrataan ääneen. Noita John Cage-tyyppisiä hiljaisuus-sinfonioitakin luulisi käytettävän lähinnä osana suurempaa kokonaisuutta eikä yksinään. Tosin esim. 4'33":n julkisen esityksen tarkoitus saattoi olla myös yleisön saaminen tietoiseksi itsestään ja toisistaan... eli itse asiassa sisälsi ääntä, yleisön rähinää. Joka tapauksessa, luulisin, että yleisö olisi varsin innoissaan 4'33":n hämmentävän hiljaisuuden jälkeen alkavasta äänipohjaisesta musiikista.

#47 kirjoitettu 23.08.2006 17:15

esw kirjoitti:

Hiljaisuuden päälle soitettava ääni muodostaa vahvan kontrastin hiljaisuuden kanssa, joka voi esimerkiksi rytmittää musiikkia tai muodostaa dramaturgisia ratkaisuja. Eli tässä yhteydessä hiljaisuutta käytettäisiin eräänlaisena "työkaluna".


Ihan samaa mieltä. Se ei toki sulje pois sitä, etteikö hiljaisuus myös istesäään olisi "työkalu". Ihan kuin äänikin yksissään.

Pelkkä hiljaisuus, ilman sitä ympäröivää äänimaisemaa ei sisällä virikkeitä, vaan sen merkitys nousee esille vasta kun sitä verrataan ääneen.


Miten niin hiljaisuus ei sisällä virikkeitä? Itse kun kuuntelen hiljaisuutta voi sanoa sen sisältävän tavattomasti virikkeitä siinä missä äänetkin.

#48 kirjoitettu 23.08.2006 18:12

Haava kirjoitti:
Miten niin hiljaisuus ei sisällä virikkeitä? Itse kun kuuntelen hiljaisuutta voi sanoa sen sisältävän tavattomasti virikkeitä siinä missä äänetkin.


Tuon ajattelin niin, että hiljaisuus, mikäli on todellista tai sitä lähellä olevaa hiljaisuutta, ei sisällä samanlaisia ominaisuuksia kuin varsinainen ääni. Kuten taajuutta, voimakkuudenvaihteluita, sävyä tai rytmisiä vaihteluita. Voisi mieltää, että edelläolevat tapahtumat ovat "jännittävämpiä" ja "kiinnostavampia" kuunneltavia kuin hiljaisuus, joten siksi hiljaisuus on, ainakin ääneen verrattuna, virikkeetön.

Mutta millaisia virikkeitä itse saat esim. hiljaisuuden kuuntelemisesta?

#49 kirjoitettu 23.08.2006 18:19

kaikki äänet/taajuudet on musiikkia,kuulija päättää mitkä loppujen lopuksi suodattaa/ymmärtää musiikiksi...

#50 kirjoitettu 23.08.2006 18:22

esw kirjoitti:
[

Tuon ajattelin niin, että hiljaisuus, mikäli on todellista tai sitä lähellä olevaa hiljaisuutta, ei sisällä samanlaisia ominaisuuksia kuin varsinainen ääni. Kuten taajuutta, voimakkuudenvaihteluita, sävyä tai rytmisiä vaihteluita. Voisi mieltää, että edelläolevat tapahtumat ovat "jännittävämpiä" ja "kiinnostavampia" kuunneltavia kuin hiljaisuus, joten siksi hiljaisuus on, ainakin ääneen verrattuna, virikkeetön.

Mutta millaisia virikkeitä itse saat esim. hiljaisuuden kuuntelemisesta?


Saksalaisessa Halberstadtin kaupungin kirkossa on vuoden 2000 syyskuusta lähtien ollut käynnissä maailman hitain ja pisin urkukonsertti.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, amerikkalaisen säveltäjän John Cagen Organ 2 /ASLSP -nimisen teoksen finaali kuullaan vuonna 2639.

Cagen säveltämä teos käynnistyi perin verkkaiseen tahtiin, sillä ensimmäisten puolentoista vuoden aikana uruista ei kuulunut sävelen säveltä.

#51 kirjoitettu 23.08.2006 19:54

Se Cagen 4'33" on esimerkki ympäristön vaikutuksesta musiikkiin tai oikeastaan siitä, miten eri esitystilanne luo erilaista musiikkia. Yleisön reaktiot, ulkoa kantautuvat äänet, ym.

#52 kirjoitettu 23.08.2006 20:01

Haava kirjoitti:
http://en.wikipedia.or...


Silkkaa erikoisuudentavoittelua tuo

Tulee mieleen se musiikintunti, jolloin opettajamme sanoi erittäin "taiteelliselta" kuulostavalta ja näyttävältä, että "hiljaisuuskin on musiikkia", laittoi tuon Cagen esityksen "soimaan", ja kuunteli sitä ikäänkuin puoliksi transsissa. Silmät kiinni ja kaikki. Se oli jotain niin kornia, etten sitä ennen ja jälkeen ole vastaavaan tapaukseen törmännytkään.
En voi itselleni mitään, mutta mieleeni tuollaisesta tilanteesta tulee joku potentiaalinen Kummeli-sketsi, jossa Speedy ja Saku kulkevat jossain ties missä ja vaikka yhtäkkiä sitten huomaisivat omat askeleensa ja alkaisivat aivan kertakaikkisen tosissaan heiluttaa lettiä siinä askelrytmin tahdissa.


Pidän tuollaista esitystä kuitenkin ennemmin avantgarde-taiteena tai -performanssina, kuin musiikkina. Eihän levylle äänitetty pelkästä puheesta ja ehkä jopa ääniefekteistä koostuva kuunnelmakaan ole musiikkia. Ja siinä sentään sitä ääntä on moninkertaisesti enemmän, kuin täydessä hiljaisuudessa.

Kappale, jossa on yhtenä osana silkkaa hiljaisuutta, on kyllä musiikkikappale, mutta sekään ei tarkoita, että jokaikinen sekunti siitä kappaleesta olisi nimenomaan musiikkia. Joku kappale voi vaikka cd:llä alkaa kahden sekunnin hiljaisuudella ja loppua viiden sekunnin hiljaisuuteen ennen kuin seuraava kappale taas alkaa soida, mutta ei se, että ne ovat jonkun kappaleen yhteydessä, tee siitä musiikkia.

En uskaltaisi väittää, että esimerkiksi Manowarin The Warrior's Prayer olisi koko kappaleensa keston ajan musiikkia. En osaa pitää pelkkää puhetta musiikkina. En sitten millään tavoin.

Minä voin tehdä vaikka kappaleen nimeltä "CageNuoleeMunPRESETÄÄ!!!!1111 Part 777", jossa on tunti hiljaisuutta ja yksi kolmen sekunnin kitarasävel, mutta siinä ei todellakaan ole tuntia ja kolmea sekuntia musiikkia. Se on kyllä sen pituinen esitys ja voi sitä kappaleeksikin sanoa, mutta sitä itse musiikkia koko kappaleessa on verrattain vähän.

Jos teoksessa on vain yksi tasainen sävel kooajan, niin väittäisin, että siinä ei ole rytmiä. Yksi nuotti ei muutenkaan mielestäni voi vielä muodostaa rytmiä, mutta se voi kyllä muodostaa teoksen.


Aivan täydellisen tasaista säveltä on vaikea tehdä ja sellaisessa tosiaan ei taida mitään rytmiä olla, mutta kyllä yhdessä sävelessä voi olla rytmiä vaikka muille jakaa. C64:n SID-musiikki on hyvä esimerkki musiikista, jossa yhdessä nuotissa voi olla kovastikin rytmiä. Säveleen, kun laittaa vähän vibraa mukaan, niin johan sitä rytmiä alkaa kuulua.

Tosin taas jos ajattelee, että se vibrallinen nuotti ei enää ole se sama nuotti vaan nopeasti vaihtuva sarja useampia läheisiä nuotteja, niin tokihan silloin ei voi yhdessä nuotissa rytmiä olla.

Airola muokkasi viestiä 20:02 23.08.2006

#53 kirjoitettu 23.08.2006 20:31

Haava kirjoitti:
hapou kirjoitti:

Niin no hiljaisuutta kuunnellaan tai voidaan kuunnella. Tuu mun kans kuunteleen lammen äärelle hiljaisuutta.


Niin on. Siksi se onkin musiikkia. Vaikka lammen äärellä ei koskaan ihan hiljaista olekkaan.

Mut hiljaisuus ei voi olla melskettä.


Ei olekkaan. Se on musiikkia.


Ei siellä ikinä olekaan hiljaista. Aina kuuluu pieni liplatus. Talvella taas kuuluu moottorikelkan ääni.

#54 kirjoitettu 23.08.2006 21:07

esw kirjoitti:

Tuon ajattelin niin, että hiljaisuus, mikäli on todellista tai sitä lähellä olevaa hiljaisuutta, ei sisällä samanlaisia ominaisuuksia kuin varsinainen ääni. Kuten taajuutta, voimakkuudenvaihteluita, sävyä tai rytmisiä vaihteluita.


Ei tosiaan sisällä. Analyysikysymys.

Voisi mieltää, että edelläolevat tapahtumat ovat "jännittävämpiä" ja "kiinnostavampia" kuunneltavia kuin hiljaisuus, joten siksi hiljaisuus on, ainakin ääneen verrattuna, virikkeetön.


Minusta hiljaisuus on jopa jännittävämpi ja kiinnostvampi kuin esim. 440hz siniaalto. Ihan noin vaikka esimerkkinä. Jos määräät sen ulos musiikista, niin sitten hyväksyn hiljaisuudenkin ulostyönnön.

Mutta millaisia virikkeitä itse saat esim. hiljaisuuden kuuntelemisesta?


Hyvin vaihtelevia. Vähän smaan tapaan vaihtelevia kuin jos kuuntelen 1000hz siniaaltoa, tuulenhuminaa tai tasaista bassorumpua yksin tykyttämässä.

#55 kirjoitettu 23.08.2006 21:10

Haava kirjoitti:
http://en.wikipedia.or...

Airola kirjoitti:
Silkkaa erikoisuudentavoittelua tuo


Taidetta ainakin. Musiikillisesta osuudesta vieläkin kiistellään.

Aivan täydellisen tasaista säveltä on vaikea tehdä ja sellaisessa tosiaan ei taida mitään rytmiä olla


Eikä ole vaikea tehdä... ja tosiaan en minä sitä rytmiksi sanoisi.

mutta kyllä yhdessä sävelessä voi olla rytmiä vaikka muille jakaa.


Toki.

Tosin taas jos ajattelee, että se vibrallinen nuotti ei enää ole se sama nuotti vaan nopeasti vaihtuva sarja useampia läheisiä nuotteja, niin tokihan silloin ei voi yhdessä nuotissa rytmiä olla.


Riippuu vibrasta miten se määritellään. Jos siinä on kevyt vibrato, niin nuotti on sama. Jos ääni menee miltein nolliin, niin voi sen merkitä vaihtuvana nuottinakin.

#56 kirjoitettu 23.08.2006 22:24

Taisto Project kirjoitti:
Jälleen pitää lainata wikipediaa:

''Kiinassa on neljä (tai viisi jos neutritooni lasketaan) toonia, eli sävelastetta. Sanojen merkitys eri tooneilla lausuttuna on täysin erilainen. Ensimmäinen tooni on tasainen ja pitkä, toisessa toonissa ääni nousee matalalta korkealle nopeasti, kolmas tooni pysyy matalana hetken ja nousee sitten ylös, ja neljäs tooni laskeutuu nopeasti ylhäältä alas. Esimerkkinä voidaan mainita, että sana "ma" tarkoittaa ensimmäisessä toonissa äitiä, toisessa toonissa hamppua tai pellavaa, kolmannessa toonissa hevosta ja viidennessä toonissa se on kiroilla -verbi. Etelä-Kiinan murteessa, kantonissa, jota puhutaan Hong Kongissa, on seitsemän toonia.''

Niin eli toisinsanoen joutuu musisoimaan osatakseen Kiinaa.


Onhan noita sävelkorkeuden vaihdoksia ihan tavan suomessakin, vaikka ei noin monipuolista olekaan.

Sama jos sanoisi, että kyse on musisoinnista, jos aikoo sanoa kaksi kertaa peräkkään "joo, kyllä mä tulen", ensin vaisusti ja vastahakoisesti ja sitten iloisesti mielenkiintoa osoittaen.

#57 kirjoitettu 23.08.2006 22:41

Airola kirjoitti:

Sama jos sanoisi, että kyse on musisoinnista, jos aikoo sanoa kaksi kertaa peräkkään "joo, kyllä mä tulen", ensin vaisusti ja vastahakoisesti ja sitten iloisesti mielenkiintoa osoittaen.


Tuossa esimerkissäsi ei kuitenkaan sävelkorkeuksilla ole niin keskeistä merkitystä kuin kiinan kielessä.

#58 kirjoitettu 23.08.2006 22:50

Mr.Left kirjoitti:

Itselle kyllä "putoaa" kaikenmaailaman noiset, ja avantgarde "pelleilyt" just sen takia että niissä (yleensä) yritetään saada ihminen ajattelemaan asioita eri kanteilta, kokeillaan ja kikkaillaan. ja joskus ne on vaan hauskoja ideoita, sellasia "jonkunhan toikin oli tehtävä" -tyyppisiä.


Noisesta voisin sanoa, että se nyt on jotain plajon monipuolisempaa ja varampaa kuin sitä ymmärtämätön jengi yleensä tajuaa. Taas ihmiset puhuvat jostain mitä eivät tajua. Tällä en väitä, etteikö suurin osa noisesta olisi paksaa siinä missä suurin osa mistä tahansa musiikkityylistä.

Mutta siis mitä tulee tuohon "ihmiset ajattelemaan" ja "jonkun oli tehtävä" taiteseen, niin arvostan sitä kyllä kun on kyse hyvistä ja uusista ideoista.

Esim. Ad Reinhartin "Abstract Painting", 50-luvulta. Se oli musta taulu. Mahtavaa taidetta. Sittemmin sadat idiootit ovat matkineet häntä. Paskaa. Sama pätee tähän muuhunkin "jonkun oli tehtävä"-taiteeseen. Ideanikkareita arvostan.

#59 kirjoitettu 24.08.2006 00:32

Sade voi minun mielestäni olla musiikkia. Jos on tarpeeksi perspektiiviä, ukkosta voi pitää luonnon säveltämänä kappaleena ja tuulta seuraavan teoksen introna. Toki nämä kaikki ovat tieteellisesti luonnonilmiöitä, mutta mikään ei estä kuuntelijaa nauttimasta niiden musiikillisesta annista (audiovisuaalisesta tarjonnasta). Musiikki on minulle aika henkilökohtainen mielle ja asia, ja jos kuuntelen sateen paiskontaa musiikillisena elämyksenä, minä myös pidän sitä musiikkina.

Vitut välitän, jos Wikipedia sanoo, että musiikki on materiaa x täytettynä algoritmilla c305, e.

Tarvitseeko musiikilla olla joku fyysinen ja todellinen hahmo säveltäjänä ollakseen musiikkia? Missä sanotaan, että tarvisi? Jos tuuli muodostaa puunköynnösten läpi puhaltaessaan sointujen kauniin sävelmän C-duurissa, tuleeko sitä sanoa epämusiikiksi, koska kukaan havaittava jäbä ei ole ollut paikalla nappuloita painelemassa?

#60 kirjoitettu 24.08.2006 05:03

Jos ajattelette musiikkia tunnekokonaisuutena, joka syntyy aivojen käsitellessä tärykalvojen vastaanottamia ilmanpaineen vaihteluja, niin mikä tahansa ääni voi olla musiikkia.

Jos ajattelette musiikkia ihmiskunnan luomana kulttuurisena ilmiönä, niin vain ihmisen taiteellisessa mielessä tarkoituksellisesti organisoitu äänitaide on musiikkia.

Ajattelen musiikkia osana ihmiskunnan luomaa kulttuuria, koska se on paljon selkeämpi ja tarkoituksenmukaisempi kokonaisuus ja tulisi siksi erottaa muusta metelistä. Tuuli ei kuulu ihmiskuntaan, joten sen biisit eivät ole musiikkia.

#61 kirjoitettu 24.08.2006 05:15

Leninsger kirjoitti:
Sade voi minun mielestäni olla musiikkia. Jos on tarpeeksi perspektiiviä, ukkosta voi pitää luonnon säveltämänä kappaleena ja tuulta seuraavan teoksen introna.

Säveltäminen on äänen tietoista järjestämistä kokonaisuudeksi. Ukkonen ei ole tietoinen olio, joten se ei voi säveltää.

Toki nämä kaikki ovat tieteellisesti luonnonilmiöitä, mutta mikään ei estä kuuntelijaa nauttimasta niiden musiikillisesta annista (audiovisuaalisesta tarjonnasta). Musiikki on minulle aika henkilökohtainen mielle ja asia, ja jos kuuntelen sateen paiskontaa musiikillisena elämyksenä, minä myös pidän sitä musiikkina.

Mitä tahansa ääntä voi pitää musiikillisena elämyksenä, mutta sen määritteleminen musiikiksi riippuu siitä, mitä musiikki sinulle merkitsee.

Tarvitseeko musiikilla olla joku fyysinen ja todellinen hahmo säveltäjänä ollakseen musiikkia? Missä sanotaan, että tarvisi?

Tarvitsee. Minä sanon, koska ymmärrän musiikin osana ihmiskunnan kulttuuria. Sinä ymmärrät sen laajemmin äänitaiteena.

Jos tuuli muodostaa puunköynnösten läpi puhaltaessaan sointujen kauniin sävelmän C-duurissa, tuleeko sitä sanoa epämusiikiksi, koska kukaan havaittava jäbä ei ole ollut paikalla nappuloita painelemassa?

Näin on näkkileipä.

#62 kirjoitettu 24.08.2006 11:53

Haava kirjoitti:

Minusta hiljaisuus on jopa jännittävämpi ja kiinnostvampi kuin esim. 440hz siniaalto. Ihan noin vaikka esimerkkinä. Jos määräät sen ulos musiikista, niin sitten hyväksyn hiljaisuudenkin ulostyönnön.


Tuo on myös hyvä pointti. Vaikka tasainen siniaalto sisältääkin taajuuden ja voimakkuuden, se ei ole erityisen kiinnostava. Toisaalta, ihminen on useimmissa tapauksissa varsin kykenemätön kokemaan havaintoja absoluuttisella tasolla, vaan ennemminkin relativistisesti. Esim. tasainen taustamelu ja humina eivät jonkin ajan jälkeen enää herätä havaintokynnystä. Tähän vedoten, tasainen, jatkuva ääni (kuten mainitsemasi siniaalto) ja absoluuttinen hiljaisuus olisivat samassa asemassa havainnon tapahtumisen suhteen. Joten, äänenpaineeltaan, taajuudeltaan, sävyltään ja/tai rytmiltään _vaihtuva_ äänimateriaali todennäköisimmin aiheuttaa havainnon tapahtumisen. Tämän yhteys musiikin määritelmään ei kuitenkaan ole itsestään selvä, mutta voisi olettaa, että musiikin edellytys olisi kuuloaistista peräisin olevan havainnon aikaansaaminen?

#63 kirjoitettu 24.08.2006 11:59

Fakap kirjoitti:
Jos ajattelette musiikkia tunnekokonaisuutena, joka syntyy aivojen käsitellessä tärykalvojen vastaanottamia ilmanpaineen vaihteluja, niin mikä tahansa ääni voi olla musiikkia.

Jos ajattelette musiikkia ihmiskunnan luomana kulttuurisena ilmiönä, niin vain ihmisen taiteellisessa mielessä tarkoituksellisesti organisoitu äänitaide on musiikkia.


Tässä on hyvin koostettu joitain tyypillisimpiä musiikin määritelmiä. Aihe on varsin subjektiivinen, kuten aikaisemmin keskustelussa tuli ilmi, joten lopullista "ainoaa oikeaa" vastausta ei virallisesti ole mielekästä julkistaa. Oikean vastauksen kysymykseen löytää lähinnä käsittelemällä aihetta jostain määritellystä näkökulmasta, joista pari Fakap tuossa mainitsi.

esw muokkasi viestiä 12:03 24.08.2006

#64 kirjoitettu 24.08.2006 11:59

esw kirjoitti:

voisi olettaa, että musiikin edellytys olisi kuuloaistista peräisin olevan havainnon aikaansaaminen?


Se, että korva ei havaitse mitään on myös yksi havainnon tila. Lisäksi vielä aika keskeinen tila musiikissa yleensä.

#65 kirjoitettu 24.08.2006 12:01

Haava kirjoitti:
esw kirjoitti:

voisi olettaa, että musiikin edellytys olisi kuuloaistista peräisin olevan havainnon aikaansaaminen?


Se, että korva ei havaitse mitään on myös yksi havainnon tila. Lisäksi vielä aika keskeinen tila musiikissa yleensä.


On toki, mutta mikäli mainitsemani relatiivisuus pätee, olisi oltava ensin tila, jossa ei ole hiljaisuutta, ja sitten hiljaisuutta, jotta hiljaisuus voitaisiin havaita. Jatkuva hiljaisuus ei siis erikseen aiheuttaisi havaintoa.

#66 kirjoitettu 24.08.2006 12:04

esw kirjoitti:

On toki, mutta mikäli mainitsemani relatiivisuus pätee, olisi oltava ensin tila, jossa ei ole hiljaisuutta, ja sitten hiljaisuutta, jotta hiljaisuus voitaisiin havaita. Jatkuva hiljaisuus ei siis erikseen aiheuttaisi havaintoa.


Kuka on sanonut, että musiikkiteoksen pitää olla koko maailma? Kuuro ei voi kuunnella mitään musiikkia ja siihen toki sisältyvät myös nuottien väliset tauot. Juuri tuohon relativismiin vedoten.

#67 kirjoitettu 24.08.2006 13:57

Heh, mielenkiintosta keskustelua saatu aikaan, odotin noin kolmea vastausta ja sitten lukkoon mutta käypä se näinkin. hyviä mielipiteitä ym. kyllä, kiitosta vaan tästäkin infosta.