En tiedä onko kyseessä kotimaan kaipuu vai se, että mikseri.net on niin addiktoiva, mutta viimeisen viiden kuukauden aikana, jotka on tullut vietettyä Keski-Euroopassa, oon käyttänyt tätä palvelua paljon enemmän kuin Suomessa. Ehkä sitä kaiken uuden keskellä kaipaa jotain tuttua ja turvallista, mihin voi palata aina kun haluaa, mutta se on mun mielestä tietyllä tapaa perverssiä että se on joku ... nettisivu.

Välillä ahdistaa moni muukin asia. Pää on täynnä biisi-ideoita, mutta itsensä toteuttaminen on vähän vaikeeta tällä hetkellä - milläs nauhotat? Välillä menee yöt valvomiseksi kun yrittää hahmottaa biisejä vain päässään. Tosin samankaltaista se oli vuosi takaperinkin. Pakottava tarve saada itseään ilmaistua musiikilla, omat tunteet on pakko saada musiikiksi. Tai välillä se menee päinvastoin - ensin musiikki, sitten toivotaan että se musiikki vastaisi jotain tämän hetken tunteita. Yleensä jälkimmäinen tapa kuuluu lopputuloksessa negatiivisessa mielessä, ei se luotu biisi olekaan enää niin omakohtanen eikä se ketään kosketa. ... Mutta silti, jotain pitäisi saada aikaan. Ahdistaa.