Tänään päätin julkaista aivomyrskyjäni tällä tavalla, koska tuo itsensä ilmaiseminen ei onnistu musiikillisesti nykylaitteistolla...
Tässä siis tämän päivän katkelma...

Uni

Taivas kumartuu kylän ylle.
Tummana, kuin nöyryys.
Olen vaitelias ja täysi,
kuin malja kukkuroillaan viiniä.
Katson ulos ikkunasta ja vaikken mitään nää,
niin tunnen sinut siellä jossain.
Päivä keinuu horisonttiin.
yön viileys uneen tuudittaa.

Minä herään uneen uuteen.
Taivas painuu maata vasten.
Valo täynnä varjoja
ja olen lähempänä totuutta.
Missä sinä olet peittoni.
sitonut mieleni
Jätän kynttilän palamaan,
jotta tänne löydän uudestaan.

Yö nöyräksi painautuu.
Aamu tekee tuloaan.
Toivoa on aina
Yö tulee uudestaan.
Ja niin päivä kulkee ylöspäin ikkunan karmissa.
Kun varjot ovat poistuneet, voisin palata maailmaan.