Jätän huomioimatta nuo pikku välähdykset
näkökentässä tanssivat aivosähköpurkaukset
jätän huomioimatta nuo pienet, pienet epäsuhdat
virallisen kartan sekä kulkemani maaston välillä

Niin turvallinen, niin lämpöinen
on peti aamun aikaisen
nukkekodissa lapsuuden
sen sisällä kehto aikuisen

Samat tapahtumat toistuvat identtisinä
lehtien pääkirjoitukset, mielipidemittaukset
sivuillani elämän kulissimetsä väreilee
pikseleiden tanssi lumisadetta enteilee

Mutta kriisien solmukohdissa
kautta koko historian
on ollut pakko jokaisen
valita puolensa

sillä jos et valitse
sinut varmasti valitaan.

Innovoidaan taas lisää paskaa, josta kultaa rikastaa
uneen ei uskoa jaksa jos kerran päästää kuolemaan
uskon keijuihin, kataisiin, uskon vaikka Wahlroosiin
jos sekunninkin pidempään saan jäädä kohdun lämpimään

Innovoidaan taas lisää paskaa, jolla kultaa rikastaa
uneen ei uskoa jaksa jos kerran päästää kuolemaan
uskon keijuihin, kataisiin, uskon vaikka Wahlroosiin
jos sekunninkin pidempään se auttaa nukkumaan

Uskon maapallo on litteä voi sitä hyvin tallata
omiin jalanjälkiinsä törmäämättä ilmoin ikinä
ja jossain maailmanmeren äärimmäisellä laidalla
on Syöveri, jonne kaikki murhe, saasta haudata

Siis innovoimaan lisää paskaa, josta kultaa rikastaa
uneen ei pääse takaisin jos sen päästää kuolemaan
jos liian moni rannalle Ameriikan laivasta jää
ei jäljelle jää zombilaumaa joilla matkan maksattaa.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu