Kietoa mielessään kirjaimista yhtenäisyys. Hyräillä joukkio onnistuneita tunnelmia. Taittaa sanat ja tunnelma taakse ajatuksen, kunnes laskea laulunsa suustaan. Seuranaan vain pakonomainen tarve kehittyä. Koskaan ei kuitenkaan ole tarpeeksi, koskaan ei ole hyvä. Vain tämä hetkellinen iloisuus keskellä ahdistuksen. Musiikki.