Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 509 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuttu biisi, mutta varhaisempi versio ei taidakaan olla enää tyrkyllä tai sitten se on vaan nimetty liian ovelasti? Anyway, ihan ensimmäinen reaktio oli että toi spiikki on vähän liian kovalla, mutta toisaalta sen pitää aika kovalla ollakin, jotta se erottuis kun tässä on kuitenkin aika paljon kamaa. Hauska teos joka tapuksessa ja antaa kuvan bändin huumorintajusta. Hyvä meininki, vaikkakaan biisi ei ihan mun suosikkeihin taida noustakaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuuntelin ja diggailin tätä biisiä jo muutamia viikkoja sitten, mutta kas kummaa: kommentti jäi silloin laittamatta... Hieno raukea tunnelma, kuulas ja muutenkin mukava soundi, hieno melodia, jänniä sointuja. Myös toi rumpukomppi sopi mun mielestä erityisen kivasti biisiin. Hyvät ainekset on kasassa. Instrumentaalille sopivasti tässä ei häröilty liikaa vaan tehtiin oikeutta sävellykselle. Kaikin puolin hieno veto siis! Huuliharppusoolokin oli oikein kiva, vaikka siitä kuuluikin vielä tiettyä epävarmuutta, varsinkin vibratossa joka oli ajoittain meni pikkuisen överiksi mun makuun. Tämä viimeinen kommentti siis vain siksi, että lähes aina pitää jotain marisemisen aihetta keksiä, näköjään... :D | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä meininki, loistavaa kitarointia, hienoja soundeja. Todella luontevalla tavalla tässä on yhdistelty erilaisia fiiliksiä ja sointeja. Perusteema on vangitseva ja sopivan kontrolloitu. Riffikuvio on hypnoottinen ja svengaa hienosti. Ainoa mistä voisi antaa pientä miinusta on hiukan jähmeän koneellinen ja soundeiltaankin vähän vaisu rumpukomppi. Makuasia, ehkä... Kokonaisuutena mainio biisi, josta tekijänsä tunnistaa helposti. Tyylikästä ja hallittua. Tekijämies! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika jännä, yltiökuiva soundi. Aluksi ajattelin, että biitti on vähän turhan tökkivä, mutta siihen alkoi tottua aika nopeasti. Basso murisi kivasti, tosin ehkä vähän hukkui miksauksessa. Sävellys ja sanoituskin on aika peruskamaa, mutta sisälsi kuitenkin sen verran kivoja pikku yksityiskohtia, että mielenkiinto pysyi yllä. Ennen kaikkea kuitenkin tykkäsin laulusuorituksesta. Loppua kohti tuli kaikenlaista kivaa sälää. Harppu oli maukas, mutta pianosoolo oli vähän omituinen. Rumpuraidalle ois kaivannut vähän enemmän fillejä ja muuta variaatiota. Pysähdyskohdissa rummutkin olis voinut olla jotenkin mukana. Oikein, oikein mukava meininki tässä oli kokonaisuutena! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää on vähän niinku aikamatka 60/70 luvun vaihteeseen. Kitarointi henkkaa, kun taas biisissä ja erityisesti laulussa on jotain hyvin cream-mäistä. Sooloissa kylläkin tulee myöhemmin vähän myöhempienkin vuosikymmenien kuvioita. Bändi toimii hienosti ja erityisesti rumputyöskentely on enemmän kuin asiallista. Rock-asenne on kohdallaan. Biisissäkin on hyviä tarttuvia aineksia. Se tuli mieleen, että ehkä kertsiin olis voinut laittaa laulustemmoja? Kyllä tää mun mielestä ansaitsisi paikkansa levyllä! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Olikos se vasta eilen kun kysyin, että aikooko se make-tonttu osallistua joululauluskabaan... Nyt on biisi sitten jo valmis! Ihme avaruusmies... Hauska biisi, jossa jouluisia elementtejäkin sopivasti. Muutenkin paljon kivoja yksityiskohtia kuten pip-piip, nouseva riffi ja tietenkin reverse-kitara. Mainio efekti tuossa ns. kertsissä. Aluksi tuntui, että välipuhe ja loppuosio oli vähän tarpeeton, mutta tarkemmin ajatellen se oli sittenkin aika hauska. Loistavaa kitarointia (etenkin juuri siinä lopussa), josta tuli ajoittain mieleen järvis-vainaan tyyli joskus Royals-aikoina. Hyvä veto! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hmmm... Koskaan ennen en ole kommentoinut omaa biisiä, mutta nyt pitää tehdä poikkeus. Kuuntelin nimittäin Timo JM:n mainitseman Toto-biisin (oon sen kyllä kuullut aiemminkin) enkä ainakaan itse menisi sanomaan, että Miriannan riffi on *sama* kuin tuossa biisissä. Okei, ehkä voin myöntää, että Miriannan väliriffissä on *jotain samantapaista* kuin Toton biisin ydinriffissä. Pointtini on vain se, että löytyy varmaan aika monta muuta biisiä joita lähempänä tää mun biisi on, sillä aika universaaleja kuvioitahan tässä biisissä viljellään, ihan niinkuin Timo JM sanoi. :) Ai niin, vastauksena vielä Timo JM:n kysymykseen: Tarina on fiktiivinen, joten en valitettavasti pysty antamaan linkkiä siihen kuvaan! :D | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin mukava tunnelma, miellyttävä soundi. Komea slidesoolo! Tremolokitarat myös mua lämmittävät lähes poikkeuksetta, kuten nytkin. En tajua miksi, mutta jostakin syystä tää muitutti mua Abbasta! Ehkä tuossa kertsin rytmityksessä oli jotain sellaista, tai sitten noissa lauluharmonioissa. Mieleenjäävähän tää on ja tekijänsäkin tästä kyllä varsin helposti tunnistaa. Tämän tyyppisessä musassa mua usein kiehtoo se, miten pienillä, harmonisesti ja rytmisesti niukoilla, ja sanoisiko tavanomaisilla aineksilla voidaan saada mukavaa ja kuuntelua kestävää musaa. Konstailemattomuus tässä mua selvästi kiehtoo, ja korostaa melodiaa, sanoja ja tulkintaa? Tässä on aineksia jotka jollain tapaa tuntuvat lohduttavilta... Vaikea selittää sen kummemmin. Tykkäsin! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tasapainoinen ja miellyttävä kokonaisuus. Tätä nyt on turha edes sanoa, mutta muhun toi sekvensseripulputus ei kauheasti iske, mutta kyllähän se tähän kokonaisuuteen ihan hyvin sopii. :) Tykkäsin erityisesti tuosta pienestä kitarajutusta, varsinkin soundi oli hieno. Muutenkin tässä oli maltettu jättää ylettömät sooloilut väliin, hyvä niin! Perkussiojutut olivat myös kivoja. Sävellys on aika iskelmällinen, eikä kauhean omintakeinen, mutta yhtä kaikki toimiva. Paha tästä oikeastaan mitään negatiivista on sanoa. Taidokkaasti viimeistelty genressään ansiokas pläjäys! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hypnoottisesta riffistä tykkäsin paljon, samoin kertsistä. Vahva tunnelma välittyi. Pakko kuitenkin sanoa, että suttuisen epätasainen miksaus verotti aika paljon kuuntelunautintoa. Ehkä hiukan tuosta edellämainitusta seikasta johtuen aloin hiukan kyllästyä soolon kohdalla. Kenties pituuttakin oli hivenen liikaa? Asiallinen biisi, muttei mielestäni artistin parhaimmistoa kuitenkaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika psykedeelinen meininki! Hienoa, että myös bändin originaali trioversio tuli taltioitua. Soundi on aika retro ja soitto toimii hienosti. Miksauksessa mun makuun laulu on vähän liian pinnassa, kun taas kitara ja basso kuulostavat hiukan vaisuilta kun ovat sen verran hiljaisella. Kokonaissoundi sinänsä oli kyllä mainio. Biisi ei oo ihan tyypillisintä supernaturaalia, mutta kuitenkin on aika supernatural jos ymmärrätte mitä tarkoitan... Loppua kohti meininki eikun parani. Varsinkin soolot kolisivat mulle hyvin. Ehkei tää nyt ihan sinkkubiisinä olis paras valinta, mutta kyllähän nyt yksi tällainenkin veto sopii hyvin sekaan! |
||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hienonhieno tunnelma on tässä teoksessa. Hyvä ettei tätä lähdetty koristelemaan tämän enempää. Slidessa todella hieno ja kuulas soundi. Tulkinnassa on tunnetta mukana. Kaikin puolin biisi henkii aitoutta ja omistautumista. Mukava idea tuossa lopussa kun biisi on ikään kuin jo loppumassa ja tuntee jo lievää pettymystä, että joko se nyt loppui, niin tuleekin vielä se jumalainen slidesoundi ja kertsi... Sävellys ja sanoitus ovat nekin ykkösluokkaa. Jälleen kerran on niukoista raaka-aineista syntynyt erinomaisen sykähdyttävä kokonaisuus. Huikean mahtava biisi! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Rouhean intensiivinen soundi ja meininki muutenkin. Tykkäsin tuosta tiukan rytmisestä konekiväärilaulannasta. Sanat on myös mainiot: uskottavat ja helposti samaistuttavat. Chorus on sitten vähän hankalampi tapaus. Säkeistöihin verrattuna se tuli kovin hiljaa, mikä oli varmaan tarkoituskin, mutta silti se ei mun mielestä onnistunut nostattamaan biisiä täysin ihanteellisella tavalla. Odotin, että kuoron päälle olis tullut sillä säkeistöjen laulusoundilla ikään kuin vastauksia. Ei sillä että se ois välttämättä ollut hyvä ratkaisu, mutta sellainen odotus kuitenkin syntyi... Kertsin melodia oli kyllä hyvä, mutta jotenkin se laulu jäi liikaa kilpailemaan kitarariffin kanssa. Soundeista vielä sen verran, että tää kuulosti mun makuun hiukan liian kompressoidulta. Ai niin, kitarasoolo oli muuten hieno! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tyylikäs ja mukava meininki, joka tuo mieleen ennen kaikkea J.J.Calen. Soundi on kivan retro, eikä soitossa saati laulussa ole moitteen sijaa. Karu stomp-komppi sopii tähän loistavasti. Laulussa on juuri sopiva, mieto särö. Kitaran kanssa unisonossa menevä hyminä on myös mainio oivallus. Äärettömän perinnetietoinen sävellys, sanoitus ja esitys. Tästä on helppo tykätä vaikka mitään varsinaisen mullistavaa uutta ei olekaan, fiilis on tärkein! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Rikhard Blackin tason tuntien tätäkin teosta on syytä ruotia varsin tiheällä kammalla... Kokonaisuutena hieno biisi ja miksei varsin hittipotentiaalinenkin. Yleissoundi ei mua jostain syystä kauheasti miellytä. Ehkä pikkuisen liikaa kamaa ja kihinää, joka tosin alleviivaa hyvin biisin kiihkeyttä. Jonkinlainen lievä yliyrittäminen tuntuis leimaavan tätä biisiä. Voi olla, että tää fiilis tulee siitä, että mun mielestä herra Blackin laulu toimii paljon paremmin alemmassa rekisterissä. Sanoituksesta tykkäsin. En oikein osaa selittää miksi, sillä en ole ollenkaan varma ymmärsinkö sanojen ideaa sittenkään. No, ehkä siksi, että ne kuulostavat erityisen luontevilta rytmisesti ja muutoinkin sopivat hienosti biisin fiilikseen. Sävellys on tiukka ja sopivan simppeli, silti aika omaperäisen oloinen. Hyviä riffejä. Osiosta toiseen johdatellaan tyylikkäästi. Kertsi jyrää vahvasti ja veikkaanpa, että se iskostuu mieleen vääjäämättömästi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onpas varsin erinomaista soundia varsinkin ollakseen treenikämppä-äänitys! Aluksi tuli kuitenkin vähän sellainen fiilis, että laulusoundi ei ihan täysin istunut kokonaissoundiin. No, epäolennaisuudet sikseen. Äärimmäisen hidas komppi pysyy hyvin kasassa. Eipä soitossa muutoinkaan ole valittamista. Bändi soittaa sopivan maltillisesti, biisin ehdoilla. Biisi on vähän turhan synkkä mun makuun, eikä tekstikään oikein puhuttele. Tykkään kylläkin biisin melodioista ja harmonioista. Tunnelmakin on yhtenäinen ja vahva. Hassuna pikku detaljina mainittakoon, että laulajan soundi ja fraseeraus säkeistöissä toi jostain syystä mieleen Pauli Hanhiniemen! Tätä ei ollut tarkoitettu negatiiviseksi kommentiksi! ;) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No, kyllä tää ainakin alkukantaisuuden vaatimukset tavoittaa... Itse asiassa Blind Boyn voksut kuulostavat oikein mainiolta tuollaisella ohuen säröisellä soundilla, vaikka jäivätkin miksauksessa vähän turhan alas. Kuulinko oikein, että tähän oli jopa lisätty hiukan levysoittimen rahinaa autenttisuuden takaamiseksi? Siinä mielessä kitarakin ois saanut olla vielä hiukan enemmän huononnettu, kenties sijoitettu hiukan kauemmaksi mikistä? Ihan mukava pala tämä on joka tapauksessa, karulla jamitteluasenteella! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jostain syystä mulle tulee tästä mieleen ennen kaikkea Satriani. Hiukan samanhenkistä soundimaailmaa tässä on ainakin. Kitarointi on erinomaista ja sopivassa määrin omintakeista. Tämän voisi laittaa milloin tahansa viivalle maineikkaampien ulkomaanpellejen tiluttelujen rinnalle. Ensikuuntelemalla biisi tuntui vähän liikaakin "kitaristimusalta", eli ettei biisissä kokonaisuudessa olisi paljon tolkkua, mutta lisäkuuntelulla oivalliset teemat ja riffit alkavat hahmottua ihan selkeästi. Perusgroove ja fiilis on mainio. Myös uhvomiesten keskustelu oli kiinnostava ja - valaiseva. Tykkäsin suuresti! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ekaks Jalle ja sitten Ville, tuleekohan trilogialle vielä kolmaskin osa? :) Mulle tää hiukan rouheampi ote toimii kyllä tosi hyvin. Rummuissa on vähän keskivertoanttia purevampi biitti. Myös laulussa on vähän revitelty tällä kertaa. Laulusta puheenollen, mikähän lienee ollut tarkoitus kun sanoja valke-aan, huike-aa ym. on painotettu hiukan erikoisesti? Jotenkin tuntuu, että joku tarkoitus siinä on, kenties joku sisäpiirin vitsi? Intro- ja soolosoundi on muuten kerrassaan huike-a. Saa välittömästi heristämään korvia. Kaikin puolin tää on erityisen intensiivinen teos, kenties jonkun henkilökohtaisen tragedian inspiroima ja sähköistämä on tämä tarina ja tulkinta. Kertsi tuntui tarttuneen heti ensikuulemalta, osittain ehkä tuon koukuttavan sananpainottelujutun vuoksi. Perusgroovehan tässä on myös todella imevä. Soitto ja laulu toimii, tottakai. Erinomainen sanaleikki on muuten myös rivi "sushia rullataan" varsinkin kun sen kuulee ekalla kerralla väärin. Mainiota menoa, kertakaikkiaan! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heh, multitonaalisuutta, polyrytmiikkaa ja ties mitä. Kyllähän toi Night in Tunisia -teema ihan hauskasti istuu kokonaisuuteen. Varsin maukasta puhaltelua muutenkin. Alkuperäisestä on tosiaan enää hyvin vähän jäljellä, mutta toisaalta, kun tietää mitä siinä alkuperäisessä jutussa oli, niin ne tuovat ihan kivaa lisämaustetta. Onkos tähän vielä lisätty tuollainen pikku rumpusoolokin? Harmi että kuuluin vähän heikosti. Mitä tulee konerumpuihin, niin en vaan oikein jaksa innostua, kuten jo sanoin viitosversion kommenteissakin. Totuuden nimessä on pakko silti sanoa, että niin mielenkiintoinen kuin tää kokeilu onkin, niin ei tätä monta kertaa jaksa kuunnella. Voi olla, että diggailisin tästä enemmän jos soittajien vuorovaikutuksen näkisi livenä? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melkoista heinähattumeininkiä! :D Aika tuhdit soundit. Rumpukone oli ehkä biisin heikoin kohta. Komppi ei oiekin hengittänyt. Olikohan tossa bassari joka neljäsosalla vai mikä siinä mulle tökki? Vai oisko tempo ollut aavistuksen liian laiska? En tiää. Sävellys ja sanoitus on tyylikäs ja uskottava kuten odottaa sopikin. Epsanja-osio tuo jälleen kerran mukavan lisävärin. Hienoinen tasapaksuus tätä mun mielestä vaivaa. Luultavasti tarkoitan ennen kaikkea sovitusta. Oli jotenkin hankalaa löytää biisistä huippukohtia. Tää oli vain... tasaisen hyvää... :) Oli miten oli, tällaista kyllä kuuntelen erittäin mielelläni! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oho, tässä on mentykin jo aikas rajuun suuntaan. Ensireaktio konerumpua kohtaan on aika kielteinen, mutta aika jännästi se menee epätahtiin ton bassokuvion kanssa. Muutama hieno lisäkitarakin tähän on taas ilmaantunut. Hienoja soundeja kaiken lisäksi. Jaa-a... Sanoisin, että tykkäsin sittenkin hiukan enemmän tuosta Tapin edellisestä versiosta. Pakko on kuitenkin kunnioittaa suuresti asennetta jolla tää on tehty. Kunnolla överiksi! :D Ja raitoja on myös laitettu nurinpäin. Pitäis melkein tarkistaa, onko se makes69 laittanut tuonne jotain piilotettuja saatannallisia säkeitä... :) Tää parani selkeästi loppua kohti. Reverse-rumpu toimi hyvin! |
||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yritän edetä kronologisesti tässä kämp-hulluttelussa. Täytyy sanoa, että biisien yhdistely toimii yllättävän hyvin, teos on kuin uudestisyntynyt. Jotenkin tää on nyt selkeästi ryhdikkäämpi. Myös stoori, josta ei paljon selvää saakaan, toimii vähän paremmin ikään kuin mausteena. No mutta, eipä vielä nuolaista, vasta ollaan biisin puolivälissä... No joo, mun makuun näillä kohdin alkoi meininki olla jo hivenen liian kaoottista, ja keskittyminen välillä herpaantuu. Mielenkiintoista tää on joka tapauksessa. Ihan helposti jaksoi kuunnella loppuun asti :D Seuraavaksi versio 5:n kimppuun... | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Artistin tästä tosiaankin tunnistaa välittömästi, mikä on tietenkin tavallaan hyvä asia, mutta toisaalta tää ei tarjoa kovin paljon yllätyksiä. Soundit on kylläkin hyvät, samoin kuin miksaus. Groovessa ois voinut olla hiukan parantamisen varaa, myös rumpujen monotonisuus alkoi hiukan kiusata. Tekis mieli sanoa myös, että tässä ei ole myöskään ihan vastaavanlaista tunnelatausta kuin Velin parhaissa biiseissä. Laulussa on kyllä mainiota tulkintaa. Myös falsetti taittuu kivasti. Asiallista ja laadukasta kamaahan tää joka tapauksessa on. Hienoa kitarointia. Lopun rytinä oli jo melkoisen korni veto, mutta onnistui kyllä yllättämään! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mainio veto, etenkin ottaen huomioon tieukan aikataulun! Siitä huolimatta, tai kenties juuri siksi tässä oli mun mielestä hienot, juuri sopivan rosoiset livemäiset soundit. Soitto toimii tietysti loistavasti kuten olettaa sopikin. Myös laulusta tykkäsin paljon. Erityisesti diggailin mureasta bassottelusta. Sävellyksessä ja sovituksessa on mainioita juttuja, joiden kuuntelusta nautin. Semmoista varsinaista clueta tai kuningasriffiä jäin sittenkin vielä kaipaamaan. Toi pimputusjuttu tosin on simppeliydessään varsin koukuttava. Tykkäsin kylläm paljon, mutta ei tää sittenkään ihan onnistunut lunastamaan intron aikana syntyneitä odotuksia. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mielenkiintoista matskua, kivoja soundeja ja raskasta jyräämistä. Basso murisee kivan jykevästi ja kurinalaisesti matalilla taajuuksilla. Asiallista soitantaa ja laulua. Ajoittain tosin komppi tuntuu ihan pikkuisen ontuvan, ihan niinku kitarat ois jotenkin etukenossa tai jotain. Ja mitäköhän tuossa lopussa tapahtui? Sanoituksesta en oikein löytänyt ideaa, tai sitten en vain tajunnut... Biisin nimikin tuntuu vähän kömpelöltä. "Sekaa"? Sävellyksenä ihan toimiva, ja kertsissäkin on tiettyä iskuvoimaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No et sitten aikaillut tämän biisin kanssa... :) Sujuva ja muutenkin mukava rokkibiisi, vaikka yleissoundi on mun mielestä vähän ponneton, erityisesti rummut. Hauskat sanat, jotka jälleen kerran istuvat mainiosti sävellyksen kanssa. Sovitus on aavistuksen tasapaksun oloinen. Mulle tuli mieleen, että ikään kuin toi säkeistö olis astetta toimivampi kuin se varsinainen kertsi, joka ei ehkä ihan tarjoa kaivattua nostetta? Enpä tiedä. Kiistatta kuitenkin erittäin mainio ja vaivattoman kuuloinen teos!! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onhan tää kieltämättä mielenkiintoinen, erittäin mielenkiinoinen idea... Mihin asti tässä vielä päästäänkään? Se ainakin tässä on merkillepantavaa, että jonkinlainen tolkku tässä on edelleenkin, vaikka päälle on jo lisätty ties mitä. Kiistattoman hienoja äänimaailmoja tässä joka tapauksessa on. Teoksen luonne tuntuu pakenevan kaikkea analyyttisyyttä, joten lopetan tähän ja jään odottamaan Tapin vastausta... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Cutting edge -musaa coltranen hengessä, kyllä vaan! :) Itsekin tuosta herra C:stä diggailen ja hiukan samankaltaista henkeä tässä kieltämättä ajoittain on, hyvällä tavalla. Soundi miellytti yllättävänkin paljon. Tässä on soittamisen (ja laulamisen!) ja vapaan improvisaation riemua sekä varsin intensiivinen tunnelma. Biisin ylipitkää kestoa tekis hiukan mieli kritisoida, mutta ei siihenkään oikein pysty sillä tää on hyvin pitkälti täyttä asiaa alusta loppuun. Tykkäsin! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika brutaalia soundimaailmaa, ainakin alussa. Sen vuoksi aika haastavaa kuunneltavaa. Jännän ahdistava tunnelma tässä on. Olisin ehkä kaivannut hiukan enemmän melodisia ja/tai rytmisiä aineksia. Olen sen verran biisiorientoitunut kuuntelija, että pelkkä äänimaisemien maalailu ei oikein jaksa innostaa. Onhan tässä omat ansionsa, mutta liki kymmenen minuuttia tätä on mulle vähän vähän liikaa, aloin pitkästyä jo parin minuutin kohdalla. Kuuntelin kyllä hamaan loppuun asti! ;) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täytyy sanoa, että tää Kämpin ympärillä tapahtuva Tapin ja Makes69:n välinen musiikillinen vuoropuhelu aiheuttaa hämmennystä... Ekalla kuuntelulla en havainnut tässä juuri mitään eroa Makes69:n versioon paitsi sen, että jotain satunnaista ropinaa oli tullut lisää. No, loppu oli sentään vähän selkeämmin erilainen. Joka tapauksessa mun vaatimattomien aistimieni mukaan tässä versiossa ei mitään olennaista lisää biisin aiheuttamaan elämykseen tullut (siis verrattuna LIVED-versioon). Nyt kun kuuntelin vielä kertaalleen molemmat versiot, niin onhan siinä se hyvä puoli, että aloin löytää uusia tasoja tästä kokonaistaideteoksesta. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tasokasta soitantaa ja muutoinkin hyvä meininki tässä biisissä, joka tuo mulle päällimmäisenä mielen röyhkän. Hieno sovitus, mutta sävellys/sanoitus ei mulle ihan välittömästi aukea, mikä ei ole välttämättä ollenkaan huono asia, sillä kyllähän tätä kelpaa kuunnella vaikka useampaankin kertaan. Soundi on sinänsä hyvä, mutta mun korvaan se kuulosti aavistuksen tunkkaiselta mm. rumpujen osalta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Huh-huh... :) Alkuperäisteosta en ole (vielä) kuullutkaan, mutta epäilemättä Makes69:n kieroutunut kitarointi tuo tähän jo todennäköisesti alunperinkin varsin kajahtaneeseen meininkiin mainion lisämausteen. Äärimmäisen tyylikkäitä kitarajuttuja, hienoja soundeja. Todella hilpeää, mutta toisaalta tajunnanräjäyttävää... En nyt välttämättä suosittelisi jatkuvaan käyttöön, mutta ehkäpä viikon kuureina. Vaikka en tosiaan ole kuullut sitä originaalia, niin voisin kuvitella, että kitarat tuovat juuri sellaista lisäarvoa, jonka ansiosta teos ei niin helposti jää kertakäyttövitsiksi. Mahtavaa! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Todella mielenkiintoinen biisi, hieno seesteinen tunnelma. Ja kun kyseessä ei ole pelkästään tunnelmointia, vaan mukana on myös rutkasti sävellyksellisiä ansioita. Tää nyt varsinaisesti ei oo kritiikkiä vaan pikemminkin havainto, että kun tää on tällaista yhtä pitkää kuin leveääkin, niin selkeä kliimaksikohta tai draama biisistä jotenkin puuttuu. No, ehkä mun suosikkikohta oli kuitenkin se japanilaishenkinen välike. Mitalin toinen puoli on se, että tää tuntuu juuri sopivan pakottomalta, josta ehkä seurauksena biisin jännittävän rauhoittava vaikuttavuus. Soundipolitiikka on enemmän kuin kohdillaan. Avaruuskitaran valtias on loihtinut äärimmäisen hienoja erikoistehosteita! Ei siitä mihinkään pääse, että tää on kaikin puolin todella onnistunut, mainio teos! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oon kuunnellut molemmat versiot, ja tää versio jollain tapaa miellyttää pikkuisen enemmän. Rouhea soundi ja hyvin jyräävä meininki. Sävellys pääsee tässä ehkäpä hiukan paremmin oikeuksiinsa, millään muotoa moittimatta Boban originaaliversiota. Intro lähtee ihan mielettömän hienolla soundilla, jota delay kivasti alleviivaa. Muutenkin diggailen biisin iloisessa sekamelskassa rokkailevista kitaroista, Erinomainen biisi, klassikkoainesta! |
||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Konerummut on vähän köpöisen kuuloiset varsinkin tuossa päristelyjutussa. Kitarat on melkoisen äreät, mikä kyllä tähän tyylilajiin sopii. Synasoundit eivät olleet mun mielestä ihan täysin uskottavia, mikä kyllä hiukan leimaa koko esitystä. Mua rupeaa pikkuisen hymyilyttämään, mikä ei ehkä ole tavoiteltu tunnetila? :) Välillä mielikuviin tuli spagettiwesternit, mikä ei ehkä ollut tarkoitus myöskään? Muutamia varsin kiintoisia musiikillisia ideoita ja soundejakin tässä on, mutta kokonaisuuteen en saanut oikein makua. Plussaa siitä, että biisi oli tiivistetty kahteen ja puoleen minsaan, minkä vuoksi jaksoin kuunnella biisin (helposti) useampaan kertaan. Kiinnostava biisi, muttei tainnut onnistua tekemään lähtemätöntä vaikutusta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jo biisin nimi saa hymyn huulille. Eikä tää auditiivinen kokemus petä nimen asettamia odotuksia. Hyvä tarina, joka varmasti koskettaa moniakin keski-ikäistyviä. Ja hienoa on myös tää biisin äärimmäisen positiivinen perusvire, joka ei mene missään vaiheessa imelän tai tekopirteän puolelle. Toteutuspuolesta on hiukan hankala sanoa enää mitään uutta, sillä sen verran suvereenisti AK hoitaa homman kotiin. Sävellys ei ehkä sinänsä oo mitenkään vallankumouksellisen nerokas, mutta tää biisi perustuukin mun mielestä ennen kaikkea tuohon stooriin, jota kaikki osatekijät saumattomasti tukevat. Synasoolo on muuten aivan häkellyttävän loistava! Jos mä nyt tekisin poikkeuksen ja antaisin oikein arvosanankin alleviivaamaan varauksetonta ihailuani! Samalla taidan tulla paljastaakseni, että kuulun kohderyhmään. :) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Omassa lajissaan erinomaisen asiallista kamaa. Onnistunut miksaus ja varsin hyvä meininki ja tunnelma. Tykkäsin erityisesti tuosta prechorus-osion särökitarajutusta. Myös biisin nimi ja perusidea on mainio, mielikuvia herättävä. Soiton pienoiset kömpelyydet kai kuuluvat asiaan tässä tyylilajissa... Hyvä veto! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä meininki, toimivaa soitantaa! Hauska tyylien sekoitus, vaikkakin toi synasoundi oli mulle jo hivenen liikaa. Kitaroissa oli jopa melkein kantrahtavia likkejä ja soundeja. Kertsissä hyvä hokema, ja sanoituksessa tuntui olevan ideaa muutenkin, vaikka vähän vierastankin poliittisia aiheita. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tosi hieno biitti ja kiinnostavaa maalailua introssa. Kun laulu alkaa, niin tuntuu siltä että vokaalit jäävät vähän liiaksi taka-alalle. Biisissä on hyvää kasvavaa intensiteettiä ja hyviä melodioita. Neljän minuutin paikkeilla tuntui, että kaikki oli jo sanottu. Olisin ehkä kaivannut jotain rytmillistä elementtiä lisää tai vaikka jotain ovelaa bassokuviota. Miksauksesta tekee sanoa vielä sen verran, että mun mielestä ne laulutuplaukset (varsinkin se oktaavi-) eivät toimineet ihan parhaalla mahdollisella tavalla, ois ollut ehkä vielä tehokkaampi ihan soolona? Toisaalta, nyt kun biisi pyörii jo toista kertaa niin edellämainitut asiat eivät haitanneet enää ollenkaan... Lopputuomio on joka tapauksessa se, että tykkäsin tosi paljon! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hypnoottisen jännittävää tunnelmaa. Laulu toimii tässä biisissä tosi hienosti, astetta paremmin kuin tuossa silence-biisissä. Sävellyksestä en ainakaan näin eka kuulemalla paljon saanut irti. Biisi tuntui jumittavan siinä määrin paikoillaan, että mä ainakin aloin odottaa jotain selkeämpiä käänteitä tai muutosta ylipäänsä. Jotenkin tulee se fiilis, että tässä ois ollut aineksia vielä paljon parempaankin. Ei sillä, ettei tämä tällaisenaankin olisi ollut hyvä. Biisi ei vaan ihan täysillä osunut mun makuhermoon. Tarkennetaan, että soundimaailma ja muutamat muutkin elementit kyllä osuivat, mutta kokonaisuus ei ihan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Toi slide- vai mikälie teema oli kiva, sopivan erilainen soundi toimiakseen koukkuna. Muutenhan tää oli melkoista iskelmätuubaa, onneksi tätä ei tarvitse ottaa liian vakavasti! ;) Esitys ja sävellys olivat silti ihan ok. Tyylilajiin sopivia sangen tarttuviakin elementtejä tämä sisälsi. Sanoituksesta en saanut oikein mitään tolkkua, liekö ollut tarkoituskaan? Vaimo ja kaks pientä tenavaa tuntuis aika oudolta jutulta ainakin Antti Tuiskun laulamana, paitsi ehkä muutaman vuoden päästä... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Jahas, tässä lienee lähdetty tekemään kesähittiä. :) Periaatteessa varsin toimivaa kamaa, mutta toi laulu kuulostaa yksinkertaisesti siinä määrin koomiselta, että tähän biisin on vaikea suhtautua. Sinänsä muhun kyllä vetoaa se, että ei oteta itseä liian vakavasti, mutta tää menee mun makuun jo vähän överiksi, jotta osaisin tästä huvittua tai innostua. Voi tosin olla, että toisissa olosuhteissa olisin tykännyt enemmän, sillä kyllähän tässä sinänsä paljon hyviä aineksia on. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
![Galantine - FunkMeister [2006]](http://files.mikseri.net/m/148/110000334139.jpg "Galantine - FunkMeister [2006]") |
Jo parin biisin kuuntelun perusteella olen vaikuttunut, että tämä herra Galantine on lahjakas ja monipuolisen tyylitajuinen musiikintekijä. Tässä biisissä on mainio blaxploitation-henkinen teema. Soundi on suurta ja mahtavaa, mutta ehkä samasta syystä miksaus tuntuu vähän liian täysinäisen ylitesevuotavalta. Ehkä jotain olis voinut vähän karsia pois? Orkestroinnit ovat kuitenkin mielestäni kautta linjan tyylikkäitä ja näppäriä. Tykkäsin! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onhan tämä sen verran mainio biisi varsinkin sävellykseltään, että toimii erinomaisesti myös näin lähes akustisena. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että olisin kyllä ehdottomasti jättänyt myös ne syntsat pois. Varsinkin se soundi oli mun mielestä aika kauhea. Eikä se mun mielestä tuonut biisiin mitään lisäarvoa. Akustisuus korosti jännää laulusaundia ja toimivia laulustemmoja. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin kiva skittasoundi introssa. Soundeissa ei muutenkaan ole valittamista. Vähän tällainen keskitien meininki tässä on. Tyylilajin huomioon ottaen olisin toivonut hiukan energisempää otetta lauluun, pari pykälää korkeammaltakin ois voinut vetää. Kertsi varsinkin jäi pikkuisen vaisuksi. Sävellys mun mielestä oli onnistunut, vaikka hivenen vierastankin tämän tapaista melankoliaa. Toi kertsin lopussa duuriin siirtyminen on mainio idea! Kyllä tässä ainesta on, mutta persoonallisuutta vois olla ripaus enemmänkin. Ehkei nyt ihan klassikko-ainesta sentään. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sangen asialliset ja viimeistellyt soundit sekä tuotanto. Myös sävellyksessä ja sovituksessa on yritystä eikä pelkästään yritystä... Laulajan ääni ja tyyli sekä sävellys saavat tämän kuulostamaan pikemminkin suomipopilta kuin hard rockilta. Hyvin tää toimii, vaikkei mua hirveästi jaksa innostaakaan. Ehkä siksi, että tää tuntuu aika yllätyksettömältä ja hiukkasen tavanomaiselta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täähän on tosi loistava! Kaikin puolin erittäin uskottava esitys ja laulusoundista tykkäsin erityisesti. Letkeä meininki, just sellaista hiekanpölyistä ja aidon kuuloista. Ei mitään rekkakuskikantria (kaikella kunnioituksella rekkakuskeja kohtaan). Tässä ollaan sitten jo melkein rajaseudulla, koska Los Lobos -henkisiä meksikaanivaikutteitakin tässä taitaa olla? Sävellys on kovin perinteinen, samoin kuin sanoitus, niin että tää kallistuu jo melkein parodian puolelle. Ehkä jos biisiä ei olis aloitettu "lonesome and blue" -jutulla, niin epäilykset eivät olisi luultavasti lainkaan heränneet? Toi aiii corazon-juttu on joka tapauksessa ihan ässä! Lopetus oli mun mielestä hiukan väkinäisen oloinen (erityisesti 1:55-2:05). Homma ikään kuin hajos tavalla, jota ei odottais enää viimeisten sekuntien aikana. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin ehdottoman positiivinen (oli tää sitten tarkoitettu huumoriksi tai ei) sillä yksinkertaisesti tästä tuli hyvä fiilis. Valtaisaa! :D | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin asiallista meininkiä, vaikkakin rumpujen synteettisyys ei tässä tyylilajissa voi olla kiusaamatta. Ei sillä, rummut oli kyllä tehty mun mielestä hyvin. Vaikka luin biisin nimen, niin suomenkielinen laulu tuli sittenkin melkoisena yllätyksenä. Laulu on sinänsä hyvää, mutta jotenkin sen soundi ei ollut mun mielestä oikein uskottava. Ehkä tää olis kaivannut hiukan äijämäisempää meininkiä? Aika selkeästi tästä tulee Rautiainen mieleen. Kertsi on mainio, iskevä ja mieleenjäävä. Muuten toi sanoitus tuntui mun mielestä aavistuksen teennäiseltä... Tai en ole ihan varma, mutta joku (hankalasti määriteltävissä oleva) perususkottavuus tästä kuitenkin mun mielestä puuttuu. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää nyt on jo aika kohtuutonta, että kommenttirinki pukkaa heti perään saman biisin remixin... Tempoa oli enemmän, mutta ei se tätä biisiä parantanut, jos ei nyt huonontanutkaan. Ei toimi mulle. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onpas aika pehmeätä meininkiä ollakseen edes jonkin sortin metallia. Tää koskee etenkin rumpusoundeja. Kitarointi on aika jees. Melodiset ainekset vaan ovat jotenkin puuttellisia. Ei synnytä kummoisiakaan elämyksiä, eivätkä tunnu jättävän muistijälkiä. Instrumentaalilta kaipaisin selkeämpiä teemoja, ja teemojen kehittelyä. Plussana täytyy sanoa, että kyllähän tää tunnelma oli kyllä varsin onnistunut, vaikkakin vähän liian synkeä mun makuun. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Elvis on aina hyvä juttu biisin nimessä! :) Intro on mainio, muutoinkin biisissä on erinomaisen hieno draivi. Sanoituksen kuningasidea jäi kylläkin tajuamatta... Soitto toimii hyvin, ja laulukin on vähintäänkin ok, vaikkakin liidi jää ajoittain vähän turhan alas miksauksessa. Kuudestoistaosatykitys alkoi aikaa myöten hiukan puuduttamaan. Olisin ehkä toivonut jotain selkeämpää suvantovaihdetta tai ylipäänsä jotain muuta vaihdetta. Kitarasoolo oli hyvä, jotenkin ZZ top-henkinen. Mukiinmenevä biisi, joka ehkä sittenkin jäi kokonaisuutena vähän tyhjän oloiseksi, etenkin sisällöltään. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunista ja erittäin tunnelmallista. Genrevalinta kylläkin on vähän harhaanjohtava, sillä ei tää mun mielestä nyt ihan klassista sentään ole sentään. Tää ei ole siis mikään moite! :) Tätä on aika hankala luokitella ylipäänsä... Sellaista aamuyön improvisaatiota, jossa on kuitenkin tolkkua ihan riittävästi. Hyviä soundeja (kun muutamia ylimääräisiä rutinoita ei lasketa). Toi ilmeisesti sähkiksellä soitettu kuulas juttu noin parin minuutin kohdalla oli mukava yllätys ja sopi hienosti kokonaisuuteen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuulasta meininkiä. Intron aikana hiukan alkoi pelottamaan, että millainen kääriäinen siellä alkaa vetää... :) Ihan mukava ääni, mutta laulusoundissa oli jotain hiukan outoa. Sanoitus vaikutti jotenkin kömpelöltä riimitykseltään (varsinkin kertosäkeessä), enkä oikein ideastakaan saanut kiinni, mutta sehän on vain mun ongelmani! :) Soitanta kaikin puolin toimivaa ja tyylin mukaista. Ei tässä sinänsä mitään vikaa kai ole. mutta biisin ylenpalttinen melankolia ei kuitenkaan oikein muhun iskenyt. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika jännä yhdistelmä Stock-Aitken-Waterman-henkistä kevyttä kasaripoppia ja varsin suomalaisen kuuloisia melodioita. Introriffi muuten toi hiukan häiritsevällä tavalla mieleen Take My Breath Away -biisin. Joskus aiemminkin olen tainnut valittaa, että tuollaiset synapulputukset ei mua kauheasti miellytä, mutta ei silti, kyllähän ne tähän kokonaisuuteen istuivat ihan mainiosti. Sävellyksenä ja sovituksena tää on kyllä ihan eheä ja toimiva kokonaisuus. Hassu, mutta kivalla tavalla naivistinen teksti (spiikkiosiota myöten) myös oli ihan kotonaan tässä varsin ultrakevyessä tanssipläjäyksessä. Tuotannollisesti ei moitittavaa löydy. Toteutus on erittäin puhdas, ja asiaan kuulumattomat elementit oli siivottu pois. Väliosan kitarajuttu oli kiva! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää on sanalla sanoen erinomaisen loistavaa kamaa, vaikka lopullinen miksaus on ilmeisesti vielä tekemättä? Tässä biisissä laulaja kuulostaa muuten aika vahvasti Johnny Cashiltä, mikä ei muuten ei ole ollenkaan huono asia! :) Erityisen erinomaista tässä on tää malttamisen taso. Missään kohdin ei lähdetä koheltamaan, vaan soitetaan sopivan laid back, jolla on saatu biisiin kerrassaan mahtava intensiteetti. Kitarointi on käsittämättömän hienoa ja tyylitajuista. Tässä ei ole mitään liikaa eikä mitään liian vähänkään. Sävellys on toki niin peruskamaa kuin olla voi, mutta sanotaanko näin, että sävellykselliset koukerot eivät pääse häiritsemään biisin vahvaa fiilistä. Itse asiassa tää näyte ainakin mulle paljastaa uuden puolen SNB:stä: Dynamiikkaa ja tasoja tältä bändiltä löytyy tavattoman paljon. Turha mainitakaan, että odotan kuola valuen tulevaa julkaisua! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tiedän kyllä tunteen kun ei ole varma onko oikeasti säveltänyt jonkun oman biisinsä. Täältä suunnasta ei kuitenkaan plagiointisyytöksiä ole tulossa! :) Kieltämättä tää silti ammentaa vahvasti suomalaisesta iskelmäperinteestä. Sävellys ja toteuskin mua miellytti. Mukavan koruton ja tarkoituskenmukainen sovitus. Mitalin toinen puoli on se, että biisi sujuvassa soljuvuudessaan ja tuttuudessaan tahtoo mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kertosäe omaa kylläkin tiettyä tarttuvuutta. Sanoituksesta sanoa voisin jotakin - jos sanoa näin soisin... Muutamat pikku detaljit mua jälleen kerran onnistuivat häiritsemään. Hiukan toistoa ja väkinäisiä riimejä muutenkin... Esimerkiksi juuri tuossa kohdassa johon viittaan. Mun mielestä ei voi sanoa: "jos sanoa näin soisin". Tarkoittaako tuo edes mitään? Jos laulettaisiin "sanoa näin soisit", niin ajatus olisi kai että se toinen soisi (eli antaisi luvan) sanoa jotakin. Enpä tiedä... Anteeksi tällainen turhanaikainen kielipoliisiuteni! Biisin omakohtainen tarina kuulosti kyllä hyvin sisäistetyltä ja uskottavalta. Voi johtua omasta mielentilastani, mutta ei se silti mua oikein onnistunut koskettamaan. Siitäkin huolimatta on helppo sanoa, että kokonaisuus oli kaikin puolin onnistunut ja tasapainoinen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika jännää kamaa, joka ainakin mun määrittelyjä tuntuu vähän pakenevan. Tässä on ehkä ripaus southern-balladia ja ripaus jotain irlantilaista kansanlaulumeininkiä, varsinkin laulusoundissa sekä laulun rytmittelyssä ja stemmoissa. Ripaus Neil Youngia myös. Ja ties mitä... Laulu on tässä mun mielestä se vahvin juttu, varsin uskottava tulkinta huolimatta siitä että sanoitus ei ehkä ollut ihan samalla katu-uskottavuustasolla! Hiukan munattomat rumpusoundit mua kiusas. Jotenkin tähän ois kaivannut muutoinkin särmikkäämpää, rosoisempaa otetta. Akustinen intro sekä väli- ja loppusoitot on tosi hienot. Muista huippukohdista mainittakoon toi lallattelu. Sävellys oli mun mielestä toimiva: Varsin perinteinen, mutta sisälsi kuitenkin muutaman oivallisen pikku koukun. Sovitus (erityisesti komppi) oli aavistuksen liian yksitoikkoinen ja yllätyksetön mun makuun tehdäkseen tälle sävellykselle ihan täyttä oikeutta. Hieno ja kiinnostava biisi kokonaisuutena silti! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hmm... I'm guessing that this song is about school? Mathmatics and chemistry are a drag? Teachers suck? :) Anyway, this is a positive and refreshing piece of punk pop music. Sound is great and production values are of good quality. Nothing to complain about, really. Actually this sounds like a hit single even though there's nothing quite original. Gotta czech the other songs later... ;) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Todentotta, tää onkin vähän erilainen ja rankempi veto kuin tältä bändiltä on totuttu kuulemaan. Mäkin tykkäsin tuosta Nirvana-henkisestä kitarasta. Kertsin säröisempi meininki ei iskenyt ihan yhtä hyvin. Jotenkin siitä tuntui groove olevan hukassa. Kauttaaltaan myös basso oli miksattu mun mielestä aivan liian alas, ehkä groovettomuuden syy oli ainakin osittain siinä? Sävellys on jälleen kerran varsin iskevää sorttia, varsinkin kertsi on mainio. Vokalisti pääsee raastamaan äänihuuliaan jo melkein apulantamaisesti. Ihmettelin kylläkin vähän että miksei siinä ollut taustalauluja. Fiilikseltään biisi on kovin melankolinen, mikä mua ei ylöeensä saa innostumaan. Sanoituksessa olis ehkä jälleen skarppaamista: fraasit ovat varsin kuluneita ja riimit - sanoisko jotenkin hölmön ennustettavia. Tekstissä liikutaan kovin yleisellä tasolla, henkilökohtaisempi ote vetoais muhun luultavasti paremmin. Hyvää on ehdottomasti se, että bändi on lähtenyt kokeilemaan vähän uudenlaista meininkiä. Eikä siinä kaikki, kyllähän tätä biisiä muutenkin oikein sujuvasti kuuntelee! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jotenkin viattoman ja vilpittömän tuntuista musaa Unioni tekee. Tämän biisin perusteella bändin hengenheimolaiseksi mainitsisin SIG-yhtyeen! Soundi on tasapainoinen ja miellyttävä. Laulusoundi erityisen onnistunut mielestäni. Soitossa on muutamia pikku teknisiä kankeuksia siellä täällä, mutta tavallaan ne sopivat ihan hyvin tähän juttuun. Sävellyksessä ja sanoituksessa on hittihakuista otetta ja varsin onnistuneestikin. Sanoitus on melkoisen korni, mutta jollain tapaa sekin vain sopii tähän juttuun. Hyvälle tuulelle tästä tulee, enkä oikein osaa selittää miksi... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
A beautiful, relaxed feel in the acoustic intro. Gradually things started to get a bit more a passionate. Made me expect something a bit harder sound than actually came about. Not to say that there's anything wrong with this easy, almost ballad-like approach. The string and sax (?) arrangement also appealed to me, even though the sound may not have been exactly my favourite. As a composition this is a really excellent song. Unfortunately I still didn't understand any of the lyrics. Maybe you could at least explain briefly in English what the lyrics are about? :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
I guess I'd better comment in English, Chech is one of my weaker languages... ;) It surely would be nice to understand even a word of this. The music, however, was a really big surprise. Apart from the strange language this has an interesting and original tone to it. With some nice ethnic influences, a very powerful and emotional song. The sound is also pretty damn good. Musicianship is flawless. Looking forward to reading the history of this group... Upperground?? Anyway, really good stuff. I'd better listen to the other piece as well. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kivan yllättävä intro, ei pääse ihan heti kiinni missä on tahdin ykkönen. Biisi on hyvä, melkoisen poppimaisen helposti omaksuttava. Jostain syystä mulle tulee tästä mieleen Coldplay. Fiilis on erittäin hieno kuten tällä bändillä aina, samoin soundimaailma. Väliosa toimii, kaikki toimii. Vai onko se väliosa vai loppuosa? Vähän turhan pitkältä se tuntuu ainakin. Tuon spiikkauksen pointtia en oikein tajunnut. Myös toi ekan kertsin jälkeisen säkeistön idea jättää basso pois tuntui vähän oudolta ratkaisulta. Lupauksia herättävää matskua, jännä kuulla kuinka paljon tästä pystytään lopullisessa versiossa vielä parantamaan! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Meiningistä tykkään kovasti. Myös sävellyksenä biisi on aika iskevä. Säkeistön ja kertsin välinen dynamiikka oli tosin jo vähän liikaa: Säkeistöstä ei kuullut mitään ilman että korvat ois kertsissä hajonneet... :) Myös mua hiukan häiritsi kertsistä tulevat mielleyhtymät muihin biiseihin. Ennen kaikkea Dock of the Bay, jonka joku muukin oli huomannut. Toinen mikä mulle tuli mieleen on tää Joplinin Piece of My Heart. Vaikkei tulisi mieleenkään syyttää plagioinnista, niin näistä mielleyhtymistä on paha päästää irti. Erittäin asiallista soittoa ja laulua. Valmista kamaa meikäläisen mielestä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää kuulostaa jotenkin tuoreemmalta, omaperäisemmältä ja vakuuttavammalta kuin Hidden Place -biisi, jonka äsken kuuntelin. Hieno tunnelma on tässäkin. Myös rytmiset pikku jipot kutkuttelevat mun makuhermoja. Esittelyssä sanotaan, että tää ei oo vielä ihan valmis miksaus, mutta en mä ainakaan koe, että tähän kauheasti mitään kannattaisi lisätä, eikä oikeastaan poistaakaan. Analyyttisempää kommenttia ei nyt irtoa. Tykkäsin! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kiva äänimaisema on usein tehokas alku, kuten tässäkin. Heti alusta asti oikein kiinnostavan ja vakuuttavan kuuloista kamaa, mutta ei ihan ilman pientä sulattelua aukene. (Kuka sanoi, että pitäisikään? :) Ensikuuntelulla subjektiivinen kokemus on, että biisi ei jostain syystä oikein kasva vaikka periaatteessa kaikenlaista tapahtuu ja lisää elementtejä tuodaan mukaan. Laulajan ääni miellytti kovasti, joskaan ei ehkä kuulostanut poikkeukselliselta kuitenkaan. Soundivalinnat ja groove mulle toimi myös hyvin, mutta ehkä olisin kaivannut jotain hivenen tuoreempaa... Kuulostaisiko hiukan liikaa esikuviltaan? Kokonaisuutena tässä on hyvä tunnelma ja hyviä melodioita, jotka luovat kivasti jännitettä. Voi olla että olisin kaivannut jonkinlaista purkautumista. Nyt tää tuntui jäävän hiukan paikalleen. Oli miten oli, erittäin kuuntelukelpoista musaa, jopa siinä määrin että faniudun! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hieno sävellys, eikä sanoissakaan ole moitteen sijaa. Hieno ja ilmava soundikudelma: vaikka kamaa on aika paljon niin hyvin tää toimii. Komppiosasto ei toimi ihan niin hienosti, mua kiusaa taas kerran varsinkin tuo rumpuosasto, joka nakuttelee konemaisen värittömästi ja samalla tekee kokonaisuudesta vähän liian kevyen mun makuun. Lauluosasto toimi mulle erittäin hyvin. Hide away on sanapari joka syystä tai toisesta aina puhuttelee, niin nytkin. Lopetuksessa on hauska idea! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Räkäinen meininki, jonka energia välittyy aikas hyvin. Tuo hetkittäin mieleen Melrosen, syystä tai toisesta. Biisi ei sävellyksenä juuri minkäänlaisia väristyksiä aiheuttanut. Tuntui vähän tylsältä, jos sallitte ilmaisun. Laulu oli mun mielestä pikkuisen liian hiljaa tai liian kaiutettu tai jotain... Jäi mun mielestä hiukan liiaksi taka-alalle. Hyvä meininki ja ansiokas esitys mutta biisi ei mun mielestä ollut ihan samalla tasolla. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Erinomainen on meininki! Piisi on vanha tuttu, mutta tuntuu uudestisyntyneeltä nyt kun mukaan on saatu vaikuttavan kuuloinen vokaaliartisti. Make vertasi häntä Ronnie James Dioon eikä ihan metsään mennyt. Jollain tapaa tästä tulee mieleen Long live rock and rollin aikainen rainbow-meininki. Biisistä ja sovituksesta ei kauheasti uutta sanottavaa taida olla. Toimiva rokkibiisi, armotonta jyrää! Se nyt tuli mieleen, että voisiko soolo-osaa vielä kehittää vaikka niin, että erottuis sointupohjaltaan jotenkin enemmän muusta biisistä? Joka tapauksessa tää näyte saa mut odottelemaan tulevaa julkaisua entistäkin suuremmalla innolla! |
||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Piristävän aivotonta kamaa tulee Kaukomaalta tällä kertaa. Sointuja ei tosiaankaan tuhlata, mutta jostain kumman syystä tää ei tunnu siltä, että niitä olisi yritetty säästellä. Urkusoolo on toden totta aivan loistelias soundiltaan ja fiilikseltään, eikä tätä biisiä muutenkaan voi kuin ihailla. 70-lukulaiset jousimatot ja brassiaksentit sulassa sovussa mandoliinin kanssa. Mukavasti ja lähes huomaamatta biisi tosiaan kasvaa jousien ja perkussioiden avulla. En ehtinyt pitkästyä kun keskivartaloni lähti nytkähdellen liikkeelle. Fiilis on juuri mukavan letkeän positiivinen mutta samalla äärimmäisen funky. Tykkäsin kovasti myös niukasta ja tarkoituksenmukaisesta, äärimmäisen tuhdista bassosta. Pisteenä i:n päälle, biisi ei kuulosta liikaa 70-luvun diskopastissilta vaan siinä on tavaramerkkimäinen AK-soundi. Mainiota! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melkoista synkistelyähän tämä on... Musisointi on taidokasta ja tyylikästä, mutta ei oikein onnistu irrottamaan minkäänlaista tunne-elämystä, vaikka ei tästä mitään varsinaista vikaa pysty osoittamaan. Vikaa saattaa olla kuulijan päässä... Kitarismista mulle tuli ekana mieleen Clapton jatseimmillaan. Varsin perinteisiä polkuja tässä loppujen lopuksi kuitenkin liikutaan. Kiva soinnutus toi kaivattua eloa biisiin, mutta mäkin olisin kaivannut tähän jotain selkeämpää ja koukuttavampaa teemaa. Tää sopis ehkä jonkun elokuvan lopputekstimusaksi. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kyllähän tästä oli helppo tykätä. Beatlesiaaniset sävyt mullekin tästä tulivat ekana mieleen. Ja toistellaan nyt aikaisempia kommentteja sen verran vielä, että hiukan joutui pinnistelemään jotta laulun kuuli. Pikkuisen alkoi kiusata tuo äärimmäisen hennolla otteella vedetty laulu. Olisin ehkä sittenkin kaivannut siihen pientä dynamiikkaa. Nyt tää kokonaisuus jäi ehkä aavistuksen pliisuksi ja unettavaksi. Mielessäni kuvittelin miten Lennon olisi tämän vetänyt... Välisoitto ja lopun instrumentaaliosuus ovat hienot. Hyvä tunnelma, toimiva sävellys. Mutta minkä ihmeen takia tämä pitäisi tehdä saksaksi?? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kävin juuri kuuntelemassa ja kommentoimassa Frank Boban cover-version aiheesta ja koin suorastaan velvollisuudekseni tarkastaa myös tämän alkuperäisen, jonka luulin kuulleeni aiemminkin, mutta taisin olla väärässä. Vähän hankalaa tähän on nyt suhtautua alkupäräiseversiona varsinkin kun se toinen kuulostaa niin paljon vanhemmalta. Niin tai näin, tää originaali kolahtaa siinä kuin coverikin. Varsinkin sanoitus huvitti suuresti nyt kun pääsi sen myös lukemaan. Tarkoitan siis positiivisessa mielessä. Pisti hymyilyttämään ja tavoitti mun mielestä mainion päiväunenomaisen tunnelman. Melko pienillä aineksilla on luotu erittäin toimiva biisi, joka kuulostaa yllättävänkin omaperäiseltä. Hyvä fiilis, josta mulle tulle jotenkin mieleen myös 80-luvun teinileffat ja tv-sarjat. Kiteytettäköön, että tykästymiseni tähän biisiin ei suinkaan ollut kovin vähäistä! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tää bändi on mun yksi kaikkien aikoijen Mikseri-suosikeita, joten odotukset ovat aina korkealla kun uuden biisin laittaa soimaan. Pettyä ei suinkaan tarvinnut. Tällä kertaa meininki on jotenkin suoraviivaisempaa ja vähemmän sisäänpäinkääntynyttä kuin aiemmin. Onko se hyvä vai huono asia, en tiedä. Bändi toimii hyvin, mutta ekalla kuuntelulla en oikein saanut biisistä otetta. Nyt kun kuuntelen toista kertaa, niin tulee mieleen, että säkeistön melodia on kantrahtavuudessaan vähän yllätyksetön. Vähitellen alan kuitenkin päästä jo fiiliksiin. Pikkuisen mua kiusas myös kertsin sanoituksen tietty latteus. Melodiasta tykkäsin enemmän. Jotta pääasia ei jäisi epäselväksi, niin sanottakoon, että Quiet tekee tälläkin biisillä erinomaista jälkeä. Pikku viimeistelyllä ja oikealla tuotannolla tästäkin tulee varmasti ässäbiisi! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kyllä tää poppimainenkin Rikhard Black mulle toimii! Se mikä mua tässä hiukan kiusasi oli biisin luonnosmaisuus. Tuntui siltä, että omia sanojakaan ei ollut ihan loppuun asti sisäistetty. Säkeistössä tykkäsin siitä, että melodiassa mentiin hiukan yllättävästikin duurin puolella. Luonnosmaisuudesta kertoo mun mielestä muutama muukin asia. Intro/välisoitto kuulosti jotenkin hassun etukenoiselta. Kertsi jää vähäsen tylsäksi ja yllätyksettömäksi. Sinänsä biisissä on mun mielestä ideaa, mutta pop-uskottavuus vaatis ehkä hiukan viimeistellympää otetta, eikä pelkästään tuotannossa. Eritysmaininta kuitenkin hauskoista bassottelujipoista kertseissä. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin asiallista soitantaa, täynnä koukkuja. Mun makuun ehkä hiukan liikaa show off -meininkiä kuitenkin. Laulajan ääni ja tyyli ei jostain syystä oikein kolahtanut. Tää vaatis ehkä vähän useamman kuuntelun, mutta en oikein saanut kiinni ideasta. Tässä on vähän liikaa kaikenlaista kikkailua ja liikaa... vähän kaikkea. Kertosäe on kylläkin aika kiva noin niinku sävellyksellisesti. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Mainio riffi, ja muutenkin rytmisesti erittäin mielenkiintoinen teos. Myös soundi oli sopivalla tavalla erikoinen, sai höristelemään korvia. Kitarasoundi alleviivaa mainiosti autiomaafiilistä. Kertsiä en tajunnut alkuunkaan. Melodia kuulosti jotenkin oudolla tavalla epävireiseltä. Meininki ei oikein kohonnut. Sanoitus jäi erittäinkin hämäräksi. En tajunnut tuota ydinlausetta vaikka sitä toistettiin antaumuksellisesti. Saattaa kylläkin olla, että tuo jää päähän soimaan siinä määrin, että joudun miettimään intiaanijuttua vielä pitkään. Pisteet siitä, että uskalletaan tehdä oman kuuloista juttua, vaikka tää biisi nyt ei mulle ihan täysillä kolahtanutkaan. Luultavasti olen vain liian yksinkertainen... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvä meininki muuten, mutta rytmisesti bändisoitto vähän ontuu välillä (varsinkin alussa). Soittajilta kyllä taitoa ja munaa sinänsä tuntuu löytyvän ihan kiitettävästi. Kokonaisuus menee mun makuuni hiukan liikaa jamitteluksi. Biisistä tuntuu puuttuvan kantava idea tai joku melodinen koukku. Kuulostaa pikemminkin riffikokoelmalta. Ei silti, riffit olivat kyllä ihan hyviä. Dynamiikkaakin sais olla ehkä hiukan enemmän? Laulua jäin myös hiukan kaipailemaan. Kritiikin sanoista huolimatta kyllä tykkäsin tästä meiningistä. Asiallisen tanakasti vedetty powertrio-systeemi toimii mulle lähes poikkeuksetta! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mulle tää on juuri sopivan yksinkertaistettua. Tai sanoisin ehkä mieluummin niin päin, että onneksi tätä ei ole tahallisesti monimutkaistettu. Kyllä tässä siitä huolimatta on ihan tarpeeksi kivoja pikku yksityiskohtia, jotka pitävät kuulijan hereillä. Tää tyylilaji ei missään nimessä ole mun jokapäiväistä leipääni, joten en pysty tätä vertailemaan oikein mihinkään. Toisaalta, miksi pitäisi? Imevä rytmi, täydellisyyttä hipova viimeistelyn taso sekä jännä tunnelma riittävät, ainakin mulle! Bonusta myös teeman johdonmukaisesta, vaivihkaisesta kehittelystä. Jos nyt jotain pitäis balanssin vuoksi kritisoida, niin ehkä se, että melodiset koukut jäivät hivenen ohkaisiksi. Jostakin syystä lähes aina jään sellaisia kaipailemaan, vaikka ne eivät tässä tyylilajissa välttämättä kovin tarkoituksenmukaisia olisikaan. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Noh noh, Rikhard, älähän ala määräilemään rokkipoliiseja! Kyllä kai kuulijoilla on oikeus kokea biisi millä tavoin tahansa? Olisit kiitollinen, että edes joku vaivautuu kommentoimaan! ;) Biisi alkaa erinomaisen iskevästi, ja myös soundimaailma toimii mulle oikein hyvin. Toimivia riffejä, ja kivan melodinen osa "niin, tuo nainen" tuo hyvää kontrastia biisiin. Kokonaisuus oli kyllä mun mielestä hieno, varsinkin kun lopulta aloin (ehkä) ymmärtää mistä tässä lauletaan. Toisaalta, liekö sillä edes väliä ymmärsinkö sanat "oikein" vain "väärin". Olennaista on kai se, että varsin vahvan elämyksen tää onnistui luomaan. Tuossa sanoituksessa oli muuten yksi rivi, joka mua hämäsi: "mielenkiintoinen hymy huulillaan" kuulostaa jotenkin banaalilta tai liian vaisulta ilmaisulta. Tai ehkä sittenkin väärinymmärsin biisin... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Luin ensin sanoituksen ja aloin sen perusteella odotella jokseenkin erilaista biisiä... Kun biisin kuuntelin, ajattelin kuitenkin että angstisen säröinen sävy luo sopivaa kontrastia sanoitukselle, josta sivumennen sanoen tykkäsin varsin paljon. Voipi olla, että biisi olis kevyemmällä käsittelyllä kuulostanut pliisulta? Vahvasti efektoitu, jotenkin vieraantunut soundi ei mua hirveästi miellyttänyt, vaikka sekin kyllä tavallaan sopii tähän ihan hyvin, ja loi vahvan tunnelman. Kertsi tuntuu aika hittipotentiaalisen tarttuvalta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mäkin diggailen ukulelen soundia! Tässä lienee tosin muutakin rämpyttelyä mukana kun soundi on näin täyteläinen? Hyvä meininki tässä on. Laulu toimii myös kivasti. En tiedä onko syytä arvioida biisiä sävellyksenä/sanoituksena, koska niin perusasioiden parissa tässä liikutaan. Viihdyttävää ja toimivaa musisointia tää joka tapauksessa on! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Reipas meininki, soitto toimii hienosti. Kivoja riffejä, sovituksessa mukavia rytminvaihdoksia. Laulajan ääni tuo mulle mieleen Yön varsinkin kun lauletaan korkeammalta, jolloin myös vire hukkuu välillä pahasti. Sävellys on varsin toimiva, jopa hittipotentiaalinen. Muhun tää ei kuitenkaan oikein vetoa, sillä tää on jotenkin liian pateettista. Tuotanto on onnistunut, mutta aika yllätyksetön. Mun korvissa tää ei oikein nouse esille massasta. Joka tapauksessa erittäin asiallista meininkiä! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sen verran mainion teoksen ovat makes69 ja kumppanit tuottaneet, että tästä ei voi olla tulematta hyvälle tuulelle. Piti oikein sanakirjasta katsoa mitä ihmettä tuo Heureux tarkoittaa. Osuva nimi biisille! Harmi vain, että muista sanoista en paljon mitään ymmärtänyt. Luckyn toistaminen alkoi kyllä jossakin vaiheessa hiukan ärsyttää. Hämmentävän kosminen ja moniaineksinen keitoshan tämä on. Eräänlainen räpäyttely maailman eroottisimmalla kielellä, perusrokkipoljento ja sävellys, melkein konepoppistyyppinen rytmikoneen yksitoikkoinen säksätys, shuubi-duut ja kaikki jeejeet... Ihme kyllä, homma toimii hienosti, ei tähän oikein muuta osaa sanoa. Sen verran kritiikkiä sentään, että lausunta oli mun mielestä ajoittain hiukan liian pinnassa ja vastaavasti yksi kitaroista oli jo niin hiljaisella, että sen olis voinut joko miksata enemmän pintaan tai jättää kokonaan pois. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei ehkä ihan bändin parhaimmistoa, mutta erittäin ehtaa kamaa siitäkin huolimatta. Bändi soundaa hienolta, ja kaikki toimii vähintäänkin kiitettävästi. Myös fiilistä löytyy. Ekan kuuntelun jälkeen olin jo melkein valmis kirjoittamaan, että sävellys tuntuu vähän keskinkertaiselta, mutta enää en ole ihan varma, sillä kyllä tästäkin alkavat ne koukut vähitellen löytyä. Miksi en tästä silti ihan tosissani jaksa innostua lienee se, että huippukohdat tästä tuntuvat puuttuvan. Soundimaailmakaan ei ole ihan täysillä mun makuuni, vaikka en siitäkään osaa oikein mitään selkeää sanaa sanoa. Rumpusoundit olivat ehkä hiukan liian pehmeät mun makuun? Mainio veto, mutta hankala kommentoitava. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ai miten niin lo-energy?! :) Tykkäsin kovasti, aitoa soundia, tukevaa meininkiä. Jotenkin poikkeuksellisen terapeuttista kuunneltavaa, ja epäilemättä myös soitettavaa. Hillitöntä, hulvatonta, kipeää... Myös itse biisi oli mainio. Riffi ja soinnut ovat äärisimppelit, mutta toi moottorin pärinä ja hauskat rytmiset koukut tekivät vaikutuksen, josta toipuminen saattaa kestää hetken. :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä on oikein mukavaa lauluntekijämäistä otetta. Myös laulajan äänestä ja fraseerauksesta diggasin. Sävellys on äkkiseltään aika perinteisen ja simppelin kuuloinen, mutta tykkään kyllä siitä, että biiseistä ei yritetä tehdä väkisin monimutkaisen ja "taiteellisen" kuuloista. Samaa vois sanoa oikeistaan tuosta sanoituksesta: mukavan soljuvaa, eikä keinotekoisen vaikeaselkoista. Sopivan rujo soundi miellytti myös, mutta isoin kritiikki menee groove-osastolle. Tuntui siltä, että kaikki soittajat korostivat samoja kohtia, niin että lopputulos kuulosti mun mielestä jotenkin tökkivältä. Kitaroista tykkäsin, varsinkin soolot lähti hienosti ja toivat kaivatun vaihtelun biisiin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täähän on ihan popedaa... Miksauksessa basso on jäänyt mun mielestä vähän turhan alas. Half-tempossa alkava kertsi oli aika kiva, ja pikkuisen yllättäväkin. Sovituksessa on muutenkin ihan kivoja pikku koukkuja. Mä en tunnu oikein pääsevän tuosta popeda-assosiaatioista... Olisin kaivannut vähän äijämäisempää tulkintaa. Meininki on ihan ok, mutta kokonaisuus ei vain oikein iske. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin jännällä soundilla lähtee biisi käyntiin. Myös laulu toimii hyvin, vaikkakin ääntämys ei oo ihan täydellisellä tasolla. Bändi soittaa erinomaisesti ja meininki on kaikinpuolin kova joka tapauksessa. Tuo hitaampi väliosa mulle vähän tökki, en oikein osaa sanoa miksi, koska idea ainakin teoriassa tuntui hyvältä. Muutenkin mua alkoi hiukan haukotuttaa tää kohkausmeininki loppua kohti. Outo juttu, ehkä oon vain hiukan väsynyt, koska tässä on periaatteessa paljon sellaista mistä tykkään, mutta nyt ei vain oikein jaksanut innostua. Ai niin, kivat hatsaturjan-lainat kitaralla! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan letkeää ja kulkevaa soitantaa ja muutenkin kaikin puolin toimiva teos. Hauska jippo oli se, että mentiin suoraan asiaan ilman mitään introja. Äärimmäisen mukava tunnelma ja hienon lämmin soundi. Sanoitukseen olisin kaivannut hiukan enemmän draamaa tai jotain särmää, varsinkin kun se oli rakennettu kronologisesti etenevän tarinan muotoon. Nyt tää kuulosti vähän niinkuin Mouhijärven kunnan tilaamalta mainokselta ;) Kertsiin olisin odottanut hiukan voimallisempaa laulusuoritusta. Sävellyksessäkään ei mitään kovin ihmeellisiä ja ikimuistoisia koukkuja tainnut olla, mutta mainio fiilis nostaa tämän biisin selkeästi keskitason popin yläpuolelle. Hmm... genreluokitus väittää kylläkin tätä countryksi... Anyway, Kaukomaan omassa tuotannossa rankkaisin tämän kärkipuoliskoon, joskaan en ihan kärkeen sentään. Tässä oli muuten omituisin huuliharppusoundi minkä oon koskaan kuullut, jos se nyt oli huuliharppu... :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Periaatteessa varsin hyvin tehtyä musaa, jonka tyylilaji nyt ei vaan satu kauheasti miellyttämään. Varsinkin sanoituksen aihepiiri on sellainen joka aiheuttaa mulle lievää ihottumaa. Myös ns. uuden aallon tyyppinen vokalisointityyli aiheuttaa vastareaktion. Kaikesta huolimatta on ihan pakko kunnioittaa artistin tinkimätöntä asennetta, hyviä sovituksellisia koukkuja sekä tasapainoista yleissointia. Summa summarum: ei huono, ei ollenkaan, mutta ei vain sovi mun pirtaan! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Pikagooglauksen tuloksena selvisi, että copperhead lienee jonkinlainen käärme... :) Biisin perushokemana toi copperhead bite toimii älyttömän hyvin. Meiningistä tulee taas kerran ekaksi mieleen Niilo. En sanoisi, että mitenkään häiritsevällä tavalla kuitenkaan, sillä jotain kiehtovan omaperäistä tässä mun mielestä on. Tietenkin jo toi ukulele on jotain aika poikkeuksellista. Stoori on hyvä ja sanat soljuvat kivasti. Soundeissa olis ollut vähän parantamisen varaa. Varsinkin laulu kuulostaa hiukan tunkkaiselta. Kitarat riipivät kyllä kivasti. Sovitukseen olisin toivonut hiukan enemmän intensiteetin vaihtelua (tai jotain), sillä hivenen tasapaksulta tää kokonaisuus tuntui varsinkin kun säkeistö ja kertsi menivät jokseenkin samoilla soinnuilla ja nuotilla. Mainio biisi kaiken kaikkiaan! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan rentoa poppismeininkiä hyvällä soundilla ja sovituksella. Miään kauhean uutta tai omintakeista tässä ei taida olla, mutta hyvin tehtyä musaa on aina ilo kuunnella. Soitto ja laulukin toimii komeasti. Skrätsäystyyppiset synapulinat tai mitkä lie (?) oli ihan hauska koukku, vaikka ei ihan täysin mun makuun olekaan. Oli miten oli, kokonaisuudesta tykkäsin paljonkin. Hyvä meininki! |
||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kappas, kommenttirinki tyrkkäsi biisin, jonka olen sattunut jo ennenkin kuuntelemaan. Oletan, että tätä ei ole ihan kovin totisesti tehty ja hyvä niin. Kyllä muhun useinkin vetoaa musa, josta aistii että artisti osaa nauraa myös itselleen. Jos ihan puhtaasti musiikillisesti arvioi niin onhan tää ihan mainio rokkibiisi, jossa on hyvä ja tarttuva kertsi. Myös soitto toimii mallikkaasti. Laulu menee ehkä ihan hiukan liikaa komiikan puolelle, mutta ei sekään missään nimessä vastenmielistä ole. Voisin kuvitella, että tämän bändin näkeminen olis livenä varmaan aika mainio elämys! Tosin en oo ihan varma olisinko valmis näkemään pornosamuraimiekan heiluttelua... :D | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yllättävänkin jouluinen tunnelma tähän on saatu vangittua, mikä lienee osittain myös välisoitto-sitaatin ansiota. Tulkinta on ladattu täyteen tunnetta ja makes69-huumoria. Sanoitus tosin vaikuttaa hiukan viimeistelemättömältä. Salarakkaatkin on ehkä aiheena jo hiukan kulahtanut, mutta joululaulukontekstissa sittenkin ihan ok. Sävellys on yksinkertaisuudessaan varsin toimiva ja muutenkin kiva. Voisin kuvitella hakevani joulumieltä tänä vuonna myös tämän biisin säestyksellä! | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erinomaisen hienoa tunnelmointia, myös jonkun elokuvan soundtrackilla tää toimis varmaan hienosti! Jännittäviä kitaroita ja muita outoja ääniä jotka alleviivaavat tunnelmaa erinomaisesti. Teoksen äänimaailma piirtää tarkan kuvan silminkantamattomiin jatkuvan aavikon halkeilevasta maasta, jossa siellä täällä törröttää yksinäinen kaktus. Kalkkarokäärmettä en nähnyt, mutta liekö ollut viettämässä siestaa. Tunnelman varassahan tämä teos hyvin pitkälti on, mutta mikäs on ollessa! :) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisihän on entuudestaan tuttu... Erittäin uskottavaa rautalanka-surf-meininkiä. Äänityksen kehnous eikun lisää autenttisuutta:) Kitarasoundit on enemmän kuin kohdallaan kuten Makella aina, eikä vain soundit. Myös komppiryhmän työ kuulostaa jämäkältä ja muutenkin asialliselta, sen vähän kun siitä saa selvää. Olen aina sanonut, ja sanon taas: menkää nyt ihmeessä (ja äkkiä) studioon. Tää on niin loistavaa kamaa, että ansaitsisi tulla kunnolla taltioiduksi. Ai niin, jos leffoista puhutaan, niin joihinkin Tarantino-leffoihin tää sopis myös erinomaisesti! |
||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hilpeä teos! Maukasta kitarointia. Sopivasti artistille tyypillisia avaruussoundejakin löytyi. Biisissä oli riittävästi osia ja erilaisia soundeja, eikä mielenkiinto päässyt hetkeksikään herpaantumaan. Siitä huolimatta biisi eteni sopivan johdonmukaisesti. Tunnelmaa piisasi alusta loppuun. Kokonaisuutena äärimmäisen hauska veto... Arvannenko oikein kun veikkailen että biisi on tehty nopeasti, äkillisen inspiraation vallassa? Pienenpieni miinus siitä, etteivät biisin alkupuolen iskut olleet ihan kohdallaan ;) | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Makes69 etääntyy entistäkin enemmän lofi-osastolta, ja mikä ettei! Varsin tanakkaa ja muutoinkin miellyttävää soundia. Tavaramerkkimäistä loistokasta riffittelyä sekä stemmakitarointia, joka tuo mieleen Albertin tutuksi tekemän Whamin. Kompin koneellisuus alkaa pitemmän päälle hiukan ärsyttää, mutta tarkemmin ajatellen se kyllä sopii tähän fiilikseen aikamoisen hyvin. Aineksia on haettu laajalla skaalalla. Ripaus kantelefiilistä, sopivasti kivoja ufoääniä, jotkut teemat tuo mieleen myös Satrianin. Kokonaisuus on eheä ja jännittävä, kuten odottaa sopikin. Mietityn oloinen, hieno ja kunnianhimoinenkin veto! | ||
