Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 116 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisi vetää biitillä ja melodioilla mukanaan sellaisiin old school fiiliksiin, että tuntuu kuin voisi leijua samassa hyvässä olossa iltapäivästä yöunille asti. Tästä biisistä löytyy jotakin yhtenevyyttä OMF2097:n tunnaribiisiin, joka heittää samanlaisen tunnelman leveän hymyn kasvoille ja pilkeen silmäkulmaan. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Olkoot kliseitä pullollaan, silti mukavan mahtipontista ja pirteää orkestraalista riemua. Viulut leikittelevät lyhyillä ja nopeilla vedoilla koko biisin läpi, brassit tuovat hitaan ja jylhän painonsa soinnilliseen kerrontaan ja puolittaiset sydämenlyönnit väliin jättävät perkussiot pitävät jännitysmomentin elossa. Keskimaa piirtyy mieleen Merrin ja Pippinin istuessa enttien olalla marssiessa kohti örkkien valimoa... Lyhyt. Silti kaunis. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on ambientia parhaimmillaan. Pehmeän aloituksen jälkeen mahtipontiset bassot ja brassit syntikkajousineen luovat futuristisen äänikuvan luoden pohjan generoitavalle tunnetilalle. Vaivihkaisen hienostuneen siirtymän jälkeen jatketaankin leijuntaa rauhallisessa tahdissa aina loppusointuihin asti kuin huomaamatta. Hyvin rauhoittavaa, kevyttä ja silti voimakasta tunnelmointia. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vitsi! Tämä olikin kiva! Kun odotusarvona oli Hedelmäisillä Silmukoilla tuotettu menevä ralli, niin puskista nousikin valssahtavan rytmin varassa kulkeva leikittelevä piano ja heleät unenomaiset kellot. Hetkeksi kulki mieli jo Trinen kaltaiseen surrealistiseen maailmaan poukkoilemaan rytmin tahdissa keijupölyn keskelle. Todella rauhoittava ja taianomainen kappale. Ainoa pieni asia, jota tässä (itse) lähtisin hiomaan, on konemaisen tarkka nuotitus. Pienillä variansseilla, millisekuntien heitoilla iskuissa -- inhimillisellä epätarkkuudella -- tämä kappale irroittautuisi koneistetusta rungostaan täyteen kymppiin. Kaiken sanotun jälkeenkin tämä kappale kyllä siirtyy puhelimeeni soittoääneksi. Tää Tykkää. =P |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Uudet kujeet ehkä, mutta sama tilava melodisuus kuin ennenkin. Rauhallinen ja pala kerrallaan rakentuva lievästi melankolinen ja säröllä höystetty biisi. Tätä kuuntelee mielellään. Särö on ehkä juuri se tekijä, joka tekee tästä omalla tavallaan kiehtovan. Ilman säröä biisi voisi jäädä turhan kliiniseksi. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Haha! Hedelmäisen silmukan kitarat ovat taas kurituksessa ja heittävät miellyttävää taustariffiä. Taustaefektit ovat varsin oleellisessa roolissa. Tässä biisissä soi jännällä tavalla retrohenkinen old school meininki ja tuossa puolen minuutin kohdalla alkavasta osiosta samoin kuin puolentoista minuutin jälkeen työntyy väkisin mieleen Exploding Fist II kuusnepa-ajalta. =P | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hetkeksi ehdin jo unohtaa, että en ollutkaan katsomassa leffaa, vaan kuuntelemassa Skavenin biisiä. Ihmeitä tuo äänimaailma tekee ruiudulla näkyvälle koodille... Biisissä mahtipontisuus ja herkkyys kohtaavat upealla tavalla. Matalat patarummut ja bassot jousien sylissä ja heleät ksylofonit saavat ajatuksen irtoamaan olemuksesta ja kaunis naiskuoro mielen leijumaan kaukana maallisesta todellisuudesta(?). Tämä biisi rauhoittaa kehon sykkeen. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Teknisesti hiottu ja lempeä valssi. Jouset sointuvat hyvin kauniisti yhteen ja melodiat kantavat sointuja halki keltasävytteisen parketin kameran kiertäessä upean tanssivan parin ympärillä heidän kiitäessä arvokkaasti höyhenkevein askelin kuin jäällä luistimin. Vaikka Naisen tuoksu -leffan ääniraita onkin omasta mielestä täysin kaikonnut, niin väkisin mieleen kiilaa Al Pacinon (vaikka taisi leffassa tanssia tangoa?). Tämä on joka tapauksessa kaunis, kaunis kappale. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Todella kaunis hyvin levollinen kappale. Akustinen kitara jo itsessään on fretteineen kaunista kuunneltavaa, mutta siihen kun lisätään taustalle todella pehmeä basso ja lempeät jouset, joista sello hetkellisesti ajoittain ottaa vallan soittaa melodiaa, niin on kuin jäisi leijumaan unenomaiseen utuiseen ja iltahämyn kostuttamaan vehreään metsään joen laitaan... Perkussioita ei käytetä, mikä on biisin luonteen huomioiden ainoa oikea ratkaisu. Tästä kappaleesta on vain hyvää sanottavaa. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jea! Tämä biisi rocks! Skitat ovat mukavan messevät ja muhkeat ja silti biisissä on hienosti ilmavuutta, joka tulee hienosti esiin kertosäkeen aikaan. Rennon temmon kaverina on tarkka riffailu. Vokaalit ovat selkeät ja mukavat tunnelmalliset, vaikka välillä vähän tuntuukin menevän säkeistöosissa yrittämisen puolelle -- ei kuitenkaan häiritsevästi. Kitaroista ja rummuista tulee hyvällä tavalla tulee Metallica mieleen, vaikka vokaaleja ei Hetfieldiin voikaan sekoittaa. Hyvä veto. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Instrumentit ja muu sälä rakenteli synkän tummanpuhuvaa kuvaa ja vaikka nyt en synkistelyfiiliksissä olekaan, niin se oli teknisesti hienossa jamassa. Mutta sitten se örinä minun korvissa pilaa biisin. No, ei genreensä nähden, mutta minun makuun se ei sovi. Pelkkänä instumentaaliversiona voisin antaa 9... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan letkeä ja rauhallinen kipale. Toisin kuin monessa muussa Salman biisissä tämä ei niinsanotusti "lähde käyntiin" ja rellestä loppuun asti vaan tämä on enemmän levollista kerrontaa ilmavan ja rauhallisesti taustalla riffaafan kitaran, hitaan basson ja tomien rummutuksen tahdissa. Tulee mieleen jotakin vanhoja biisejä ja bändejä, Totoa ja Stingiä ehkä..? Biisi saa vähän lisää kitaraa puolivälin jälkeen, mutta sekin on sopivasti sopusouinnussa muuhun kokonaisuuteen nähden säilyttäen levollisuuden. Salmakin käyttää vokaalejaan maltillisen kauniisti. Kestää useammankin kuuntelukerran putkeen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alkuperäiseen Boysiin verrattuna tämä biisi on jossakin suhteessa minimalistisempi ja se toimii paremmin. Bassokuvio on saanut lisäväriä ja miksaus on tasapainoisempi. Pidän muutoksista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä on selkeästi imaistu vahvasti vaikutteita T. Holopaisen tuotannosta ja erityisesti keskivaiheilla yhtenevyys on suorastaan läpitunkevaa. Hempeämmät osuudet ovat kauneudessaan mukavan rauhoittavia ja menevemmissä osuuksissa jouset pitävät setin yhtenäisenä tiukemman poljennan lomassa. (Tässä biisissä tuplabasarin nakutus antaa sopivasti pontta näppäimistön naputteluun antaen kirjoittamiseen sopivan rytmin. =P) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavaa kepeää folkkia. Kitarointi ja rytmitys on juuri sen verran varioivaa, että se luo tunnelmaa siitä, kuinka istutaan tummasävytteisessä savun peittämässä pienen pubin nurkassa kuuntelemassa kuinka reissussa rähjääntynyt kiertolainen soittaa ja kertoo tarinoita matkaltaan. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ensireaktio oli et "joo, ihan kiva...", mutta sitten nousi hymy suupieleen; tässähän on ihan oikeasti loistokas biisi, jossa on mainiosti hyödynnetty Vilppu kaksveen(?) vokaalista antia. Hauska! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisistä tulee vahvasti mieleen Carmageddon-pelin soundtrack -- hyvässä mielessä. Hurahti punainen rautairokeesinen kiituri katua eteenpäin kanssakilpailijoita runnoen tässä samassa tahdissa. Pelistä tykkäsin, biiseistä samoin. Bassorumpu jytke kuulostaa näillä halpiskuulokkeilla jokseenkin ponnettomalta tikutukselta, mutta lienee enemmän näiden kuulokkiden taajuusvasteen kuin biisin ongelma..? Kivakiva. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No hitto. Tää on hyvä. Kivasti yhdistetty perinteikästä heviä ja lievää deathmetalmaisuutta. Teknisesti hiottu. Hauska biisi, vaikka ei sanoja jaksaisikaan kuunnella tai ymmärtää. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jeah baby! Tämä on hyvä biisi niin teknisesti kuin tunnelmansakin puolesta. Vokalisti heittää hienosti ääntään peliin ja antaa rohkeasti lisäväriä kertosäkeeseen. Korviin ei soitannallisia klikkejä osunut. Hienoa työtä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kovin tulee retrohenkinen fiilis biisin syntikkaraidoista. Intron mörinä ja sydämen tykytys tuntuu jo lähes kliseiseltä hyvässä mielessä. Ensimmäinen puolitoistaminuuttinen käytetään lämmittelyyn armeijahenkisen virvelin räpätyksen säestämänä. Jouset luovat avaraa äänimaisemaa mekaanisen konekitarasävytteisen taustan päälle ja komppi on kaikessa letkeydessään miellyttävä ja erityisesti tomit antavat mukavan potkun siirtymissä. 4'20" tuleva siirtymä herättää kuulijan takaisin biisiin kuulemaan lopun, sillä jousien hiljennyttyä 3'35" kohdassa biisi jatkaa taustakamana niin sujuvasti, että hetkeksi unohtaa kuuntelevansa jotain muuta kuin Turricanin lopputekstien taustamusiikkia. (Ei sillä, että kyseessä olisi plagiaatti, vaan teema on samanhenkinen.) Teknisesti hiottu, vaan kaikkein kovin koukku puuttuu. Kita on pitkä ja pyrstö samoin. Itse kala jää lyhyeksi. Kyllä sen silti mielellään popsii. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
=P Ai hemmetti! Kyllä tämä jengi osaa. Biisi lähtee niin lennokkaasti käyntiin, että tässä melkein unohtaa hengittää. Joni tykittää biitit tyylikkäästi pitäen kokoonpanon tahdissa. Bassokuvio on miellyttävän värikäs ja kitarat runsaudessaan värittävät äänimaailmaa niin taustojen kuin liidiosuuksienkin aikana. Syntikallekin on taas annettu mahdollisuus irroitteluun ja se tuo biisiin lisää sähköä. RaimonD venyttää äänihuuliaan välillä karkeimmissa vokaaliosuuksissa niin, että tekee jo melkein mieli rykiä kaverina. Hoo-elvetin hienoa kamaa! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Terhakan särmikästä koneistettua meteliä. Suorastaan munakasta sanoisin. Ensimmäiset sekunnit vetivät suun virneeseen, joka säilyi koko biisin ajan. Soinnillisesti ehkä hieman yliampuva särö antaa soittimille niiden kaipaaman karheuden, jonka Ines vokaaleillaan pehmentää kauniiksi kerronnaksi. Ääni tuo välillä mieleen nomikähittosenyttaasolikaan naisvokalistin. (... nyt ei leikkaa...) Mutta sama se, biisi on silti hieno. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Grande, indeed. Näin toteaa Ravana ja näin totean minäkin. Kitarat, syntikat, efektit -- kaikki tulevat niin massiivisena ympäriltä, että pienempi kuulija pian lyhistyy niiden alle. Ei sillä, etteikö biisi olisi hyvä, mutta muutaman kuuntelukerran tuo vaatii, jotta sen koko syvyyden kykenee hahmottamaan. Ei siis kertakäyttökamaa missään nimessä. :) RaimonD on taas askeleen pidemmällä vokaalien kanssa. Ensimmäinen sana menee joka kerta ohi, mutta siitä eteenpäin ääni on suorastaan seksikkään pehmeää ja karheaa sopivassa suhteessa. Yksittäisinä elementteinä 3 minuutin molemmin puolin soiva syntikka on jotenkin turhan läpitunkeva ja voisi soida taempana. Itse asiassa koko biisin aikana syntikka lienee basson kaverina se elementti, joka tekee kaikesta niin suurta. Ei koko aikaa häiritsevästi, mutta osin ehkä turhan läpitunkevana ja tukkivana elementtinä. Hieman pienemmällä nuo saattaisivat toimia vielä paremmin. Muutoin miksauksen osalta ei nurinoita. Kokonaisuutena nyt kuudennella luupilla ilman kuulokkeita kuunnellessa massiivisuus häviää hieman ja ensimmäinen sanakin tarttui korvaan. "A little story..." On se hyvä. :) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos osaisin soittaa pianoa niinkuin mieleni luo säveliä, soittaisin juuri tällaisia biisejä. Vaan tekniikkani ollessa lähinnä alkeellinen jäävät tällaiset taiteelliset luritukset lähinnä haaveeksi. Intro-osassa sähklölampun rätinä ja yöperhosten siipien lepatus synnyttävät siirtävät mielen yölliseen tunnelmaan. Tarina jatkuu pianolla, jonka rakenteessa tahtilajimuutos 5/4:stä 4/4:ään (vai liekö 8/4) on kauniin onnistunut ja kappaleen teemaan istuva. Lopussa taustalla soiva matala urku ja syntikka pehmentävät lampun kajosta maahan putoavan yökkösen laskua ennen viimeistä hiipuvaa pyrähdystä... |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intron kitaranäppäily tuo mieleen jotakin niinkin toisenlaista kamaa kuin Scorpionsin Thunderstruckin, mutta onneksi tässä ollaan toisenlaisilla linjoilla loppubiisin osalta, kuten jo 13 sekunnin jälkeen saa huomata. Kitarat soittavat raskasta scratchiä. Bassokuvio on skittojen kanssa mukavasti yksissä. Erityisesti kerto-osuuden kitarat ovat massiivisuudessaan hienot. Pari pientä härösointua löytyy sieltä täältä, mutta nuo nyt eivät pahemmin biisiä vaivaa. Jonkin verran olin kuulevinani pientä tempovariaatiota tuossa parin minuutin kohdalla, mutta ei mitään radikaalia kuitenkaan. Säkeistöjen rääkyminen on jonkin verran ponnetonta, mutta kehityssuunta tuntuu olevan kohdallaan. Kerron lauluosuudet vedetään sen verran pelkistetyllä kolmen nuotin linjalla, ettei laulutaidosta voi paljoa sanoa, mutta vokalistin ääni on minun korvaan miellyttävä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joka kuuntelulla sekä biisi että Suvi-Tuulen ääni kuulostavat paremmalta. Miksaus on kohdallaan ja sekä rummut, basso että skitat nousevat jokainen mahtipontisuudessaan kannattelemaan biisiä alusta loppuun asti. Liidit ovat suorastaan vinkeät. Madde R:n kanssa täytyy kyllä olla samaa mieltä siitä, ettei biisi mitenkään poikkeuksellisen erikoinen ole, mutta itselläni silti kolahtaa kympillä. =P Mitä tulee biisin lyrikoiden teemaan, niin siitä saisi moni ottaa onkeensa... |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisi on edelleen hieno. Sinänsä akustisuuden tuoma lisäarvo teemaan nähden on positiivista ja kitarat kuulostavat erittäin hyvältä. Tässä versiossa taltioinnin ja miksauksen osalta vokaalit ovat kuitenkin liian ahtaat. Saundi on kuin kahden neliön kopissa luikautettu mikä sinänsä muuten niin kauniista biisistä hävittää osan mielen tilasta (=avaruudesta, ei mielentilasta). Biisin voisi kuvitella soivan kahden baarijakkaralla istuvan kaveruksen duettona tummanpuhuvassa ja hämärässä ravitsemusliikkeessä valokeilojen valaistessa hahmoja ja takana laskeutuvaa punaista samettiverhoa vasten, vaan reverbit ovat siihen nähden vokaaleissa pielessä. Niihin kaipaisi joko pehmeyttä tai sitten vaihdettaisiin täysin toisenlaiseen ympäristöön edelleen baarijakkaroilla isossa salissa ilman ainoatakaan ihmistä ympärillä, jolloin taas reverb tarvitsisi vokaaleissa ja kitaroissa reilusti enemmän viivettä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Meininki on ihan kohdallaan, samoin biisin rakenne. Kovasti tulee mieleen 80-luvulta useampikin menestynyt skittabändi. Virvelin kovin kimeänkuminen saundi ärsytti ensimmäisestä lyönnistä asti eikä se tuntunut istuvan muuhun biisiin. Samoin vokaalit kuulostavat pahasti kotitekoisen irrallisilta ja niiden miksaus kokonaisuuteen nähden ei ole täysin onnistunut. Miksauksessa ja laulussa on siis kehitettävää. Kuitenkin kitaroiden liidiosuudet osoittavat sorminäppäryyden olevan kohdallaan ja kitarointi onkin biisin parasta antia. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kompositio ja rakenne on kohdallaan. Mukana ovat kaikki hyvän metallibiisin kliseet nättiin pakettiin käärittynä. Konekitarat ovat suorastaan tyylikkään hyvät ja sekä kitaroiden että rumpujen panorointi passelia. Sanainen arkku ei aukene tällä erää enempää. Hyvä biisi silti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jouset, rummut, huilu ja syntikat pelaavat hienosti yhteen tässä lievästi soundtrackmaisuutta ja trancen melodisuutta yhdistelevässä hidastempoisessa, kuitenkin varsin massiiviselta kuulostavassa kokonaisuudessa. Keskeneräisyys kuuluu osin kompin lievässä sekaisuudessa ja joidenkin siirtymien kohdalla. Ainoa häiritsevä tekijä on huilun lähestulkoon vain neljällä nuotilla soiva liiankin yksinkertainen lyhyt melodia. Kaikki muu pelaa. Hiljaa hyvää tulee... :) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
On se hyvä. Kaunista kitarointia ja miellyttävällä miesäänellä vedettyjä vokaaleita. Sen enempää lyriikoita kommentoimatta tämä biisi jäi looppaamaan soittolistalle eikä se vielä 20 kerrankaan jälkeen kuulostanut häiritsevältä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tästä biisistä en muuttaisi yhtään mitään. Biisi ei pelkästään ole teknisesti loistava osoitus sävellystaidosta vaan se tuo menneen vuosikymmenen kuulijan ympärille. Iso käsi ja arvostus toteutuksesta -- ja rohkeudesta tehdä tätä nykypäivänä kaupallisen kuorrutteen keskellä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisi tarjoaa alusta asti erinäisistä efekteistä ja avaroista syntikkakuvioista muodostuvaa soppaa. Monitasoiseen melodiakerrokseen mahtuu sekaan yhtä sun toista tilulilua ja huis-fiuh-fauhheja. Alkulämmittelyn ja kuvioinnin jälkeen reilun 2:40 kohdalla siirrytään mielen seesteisempään osuuteen. Osuuteen kumpuaa hiljalleen lisää voima eri efektien muodossa, mutta mitä tuosta osuuden melodioista on aikaisemmissa kommenteissa sanottu, ovat ne kohduullisen yksioikoisia. Taustalle kasvaa kuitenkin efektien ja melodioiden voimin lisää väriä -- jonka jälkeen neljän minuutin kohdalla kenkäistään kuulija uuteen ulottuvuuteen suorastaan vaarallisen tehokkaan tauon voimalla. Samalla bassoraita kääntyy tyypilliseen yhden nuotin dub-mM-dub-mM-dub-mM-dub-mM -muottiin, joka junnaa koko biisin loppuun asti. Efektit ovat kivat -- ja mikä sen ärsyttävämpää kuin kuulla jonkin olevan "ihan kiva". Eikun oikeasti, efektit ovat kaikkine kilkkeineen tässä biisissä kantava voima. Melodioihin ei niinkään takerruta vaan ne ovat lisänä luomassa tilaa kokonaisuuteen. Pieni sekopäinen fiilis ei ole pahitteeksi biisiä kuunnellessa... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kitarat ovat reilussa kurituksessa koko biisin ajan ja basarin tuplabasson jyskytystahti pesee Carl Lewisinkin kipityksessään. Soitannallisesti biisi on kieltämättä jännä, teknisesti tyylikäs. Vokalisti ei äänihuuliaan säästele vaan antaa karjua koko rahan edestä. Välillä ärjyntä puuroutuu sellaiseksi sopaksi, ettei sanoista ota selvää, mutta kuuluu kuitenkin tyyliin. Tekisi mieli sanoa, että 'miellyttävä' biisi, mutta jotenkin -- sympatiat vokalistin kurkulle -- 'messevä' lienee paremmin istuva adjektiivi. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihanan seesteisesti (kone)jousien, brassien, akustisen kitaran ja kuoron voimin käynnistyvä instrumentaaliotos, johon huilu tuo suorastaan kaunista pehmeyttä. Erittäin onnistunut lämmittely, johon minuutin jälkeen polkaistaan mahtipontiset kitarat soittoa täydentämään. Tyylikäs veto. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Simmu kiinni, sopiva käsinoja ja biisi luupille. Seuraava havainto todellisuudesta on otsaan kolahtavan pöydän reunan niin kovin joustamaton olemus kyynärpään livetessä. Rauhallinen, jopa letkeä tempo ja levollinen komppi ylätaajuuksilla pyörivän tiutiu-melodian kanssa kevyen kitaranäppäilyn tukemana saa mielen harhailemaan kauas tästä ajasta. Älppärimäisesti rätisevä olemus tekee biisistä retrohenkisen. Mieleen kuvastuva värimaisema on kuin vanhoista Star Trekeistä ja tätä tukee myös jo alussa esiintyvä spiikki. 40 sekunnin jälkeen kuvioon tuleva taustavokaalina soiva dyy-dy-dydyy kuulostaa himpun verran yläkanttiin epävireiseltä, mutta on muuten soinniltaan passeli.......................... oho. Tuo pisterivi tuli taas näppikselle nukahtamisesta. Siihen tämä kyllä toimii erinomaisesti. Tämä on mielentilabiisi. Toisinaan iskee kympillä, toisinaan tekee mieli läväyttää pelkkä kutonen tympäisevän ponnettomasta tahdista. Kuitenkin genreensä nähden biisi on juuri sitä mitä pitääkin. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Raakaa psykoottista mielen synapsien ja rosoisten reunojen sekaan hukkumista ikuisessa pudotuksessa valkoisessa ja mustassa. Tulee mieleen ne kaikki kuumehoureiset ylipitkät yöt, jolloin olen liukunut valkoisten pumpulimassojen ja mustien teräväreunoisten lohkareiden päällä tyhjyydessä. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Miksaus, instrumentit, rakenne, tekniikka, taito -- mitään noista ei voi moittia. Kokonaisuus on niin kohdallaan kuin vain voi. Lisäksi sormet ehtivät nauhoijen ja kielien välillä vaeltaa välillä sellaista kyytiä, ettei tällaiselta 2 sekuntia per soinnunvaihto -tahmaräpylältä irtoa muuta kuin "wauuu...." |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan duurivoittoinen trance-setti. Klasu jo vähän noita bassoja morkkasikin, kun ovat jotenkin oudon kuuloisia, mutta pahemmin omaan korvaani viilsi jokainen leadin särö kaiketi turhan kovan miksauksen takia. Itse kompositio kyllä kelpasi, vaikka olisinkin ehkä kokeillut tuota breakbeatia jo tovin aikaisemmin biisin keskellä. Melodiat saivat kuitenkin pienen hymyn huulille. :) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kliseisen mute-kitarointialoituksen jälkeen saadaan rokki rullaamaan. Rumpali tuntuu välillä olevan varsin varioivassa tahdissa tai sitten kitaristit eivät aina osu oikeaan tahtiin sointujen vaihdossa. Heikoimmin kokonaisuuteen istuvat kuitenkin vokaalit, jotka menevät osin pelkäksi rääkymiseksi eikä nuotista ole aina oikein tietoa. Biisin sovitus on sinänsä varsin mukiinmenevää, mutta jotenkin tuo nautinto jää saavuttamatta miksauksen ja vokaalien kehnouden takia. Potentiaalia on haistettavissa, mutta työtä vielä tarvitaan. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaikessa karkeudessaan tässä biisissä on särmää. Terävä bassokuvio breakbeat-kompilla tuettuna, konekitaraa, nippu erinäisiä efektejä ja vahvasti 80-luvulta imettyjä vaikutteita tekevät biisistä omalla tavallaan kiehtovan. Her Wickednessin ääni ei ehkä ole kaikkein tyylikkäin lauluääni eikä välttämättä aina osu nuottiin, mutta spiikeissä ja kähinöissä se pääsee elementtiinsä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Now we're talkin'! Syntikka on ystävämme. Homma hyrähtää käyntiin hieman TB-303 -maisella padikuviolla, jonka päälle jyrätään kasaribassoa ja -komppia. 1'30" mukaan eksyy kone-ksylofoni, jonka perässä hiihtää '70-lukulainen urkusaundi. Erinäistä varianssia tyrkytetään urakalla koko lähes 5'30" keston ajan. Ainoastaan hieman alle 3 minuutin kohdalla urku ja taustakuoro eivät täysin istu yhteen, vaan ovat hieman riitasointuisia. Muuten kovin doskpop-maista kamaa. Kiva. :) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kyllähän tuo kitara taipuu nätisti, rumpali hakkaa hyvää varioivaa komppia ja biisissä on muutenkin vaihtelua riittävästi, mutta vokaalit ovat suoraan sanottuna prc:stä. Jos vielä oikein kuulin ja sain peräti muutaman sanan verran selvääkin noista räkäisistä kuolonkorinoista, niin Englannin ääntäminenkin ontuu pahasti. No, ehkä joku tykkää korinasta, mutta ei uppoa minulle. Ilman örinöitä lisäpojo. Örinöillä pojon verran rokotettuna. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jos 80-luku ja Erasure iskivät, on Andy Livid kuumaa kamaa. Final Pages tuo menneen vuosikymmenen 2000-luvulle äänimaailmaltaan nykyaikaan viilattuna. Tästä huolimatta 80-luvun tunnelma ei ole kadonnut vaan vie biisiä ja biisi miestä. Reverbit ja chorukset laajentavat biisiä hienon spatiaaliseksi liidoksi. Vokaaleihin on saatu jotain jännää leveyttä, joka tekee muuten ehkä tavanomaisesta äänestä kiehtovan. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sipsuttelemalla keskiaikaisen arabialaisen torin tunnelmaan kuulijan hivuttava luritus, joka banjo askeleina saa hipsimään ja tutkimaan basaareihin tyrkylle tungettuja koriste-esineitä, silkkikankaita ja muuta sälää. Teknisesti biisi on juuri sen verran hiomaton, että se pitää teemastaan kiinni loppuun asti. Toki instrumentit ovat juuri niin yhteensopivia kuin pitääkin triangeleineen ja basuunoineen ja sovitus on mukavan letkeä. Komppikin on sopivan säröinen, joten kokonaisuudessaan biisi on varsin onnistunut "historiikki". |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Letkeätempoista syntikkakylläistä osin raskaasti kitaroitua metallimyllytystä kotimaisilla vokaaleilla. Musiikin puolesta biisi on toimiva melodisen metallin ystävälle, syntikat luovat mukavan ympäröivän taustan, rummut vetävät siistiä settiä ja kitarat soivat biisin tyylin mukaisesti raskaana ja konemaisen tarkasti. Säkeistöjen vokaalit ovat Rammstein-tyylisiä matalalta spiikattuja "lepertelyitä", mutta harmittavasti asenne puuttuu. Kertosäkeissä vokaalit toimivat paremmin, mutta ehkä lievä räkäisyys olisi ollut niissäkin paikallaan. Pikkumiinus fadeout-lopetuksesta. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kovin oli monotonisen kolmella nuotilla soivan riffin päälle liimattu kuusiminuuttinen. Biisi on kovin kokeellisen oloinen eikä punaista lankaa tai rytmiä tahdo löytyä niin mitenkään. Erinäisiä efektejä ja filtteröintejä on kyllä kokeiltu yhteen biisiin ehkä vähän turhankin kanssa, kun ei ole saatu yhtenäistä linjaa aikaiseksi -- poislukien tuo mainittu pätkäriffi. Saundi on hyvä, mutta suunta ja meno puuttuu. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hempeällä melankolisella harppu-/pianomelodialla lämmitetty raskaaksi skittatahkoamiseksi kääntyvä vääntö. Score vaikuttaa tylyn piano-skitta -transition aikana jokseenkin sekavalta, mutta tilanne paikkaantuu vähän pianon pudottua hetkeksi pois ja biisi heittää mukavaa kitara-rumpuvarianssia kehiin perusbassokuvion päälle. (Kone)rumpalilla on ehtimistä tahdin pitoon. Suurin miinus biisille tulee instrumenttien äänenlaadusta. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvin harrasta, hieman melankolista pelkistettyä harppumelodiointia osin jousilla tuettuna. Instrumentit ovat todella kauniin kuuloisia ja soivat yhteen erinomaisesti. Sovitus saa hartaan mielen eksymään kultaisen harpun luota tummaan siniseen, josta havahtuu tämän lyhyen kappaleen päätyttyä. Wouldn't change a thing... |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kivaa leppoisaa pimputtelua, ovelaa sähköistä bassokuviota ja letkeää rytmiä, joka vie mukanaan. Kicki on ehkä aavistuksen turhan terävä, mutta kokonaisuuteen se istuu nätisti. Ja tuo acid-bassokuvio on kyllä kieltämättä tarttuva. Tämän biisin kohdalla voi sanoa, että yksinkertainen on kaunista. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Avaraa elektronista äänimaisemaa tarjoileva tekno-tykytys. Syntikkamelodiat tuovat vahvasti mieleen Jarren 80-90 luvun syntikkasoundit, mutta parempilaatuisena. Biisillä on syntikkafanaatiko(i)lle jossain määrin hypnoottinen vaikutus... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Progressiivista rokkia, joka imaisee kyytiin niin balladia, hidasta kuin raskasta rockia, jazzia ja funkiakin kaksin käsin kauhomalla. Biisiin on saatu sovitettua niin monensorttista tyyliä -- ja mikä parasta, pehmeillä siirtymillä -- että leveä on hymy, joka kipuaa huulilta korviin saakka. Teknisesti korviin ei kantautunut ainoatakaan häröääntä. Kitaristikin on varsin vikkeläliikkeinen sormistaan. Overdriver hehkuttaa yhdeksänminuutisuuden lyhyydestä ja siitä on pakko olla samaa mieltä; biisi ei ehdi jumiutua paikalleen eikä pitkästyttää. Ennemminkin reaktio on "oho, joko se loppui?" |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Letkeää metallia suomivokaaleilla, jotka saavat kaikessa vulgaarisuudessaan teinikuulijan korvat punottamaan. Raskaat skitat soivat hienosti yhteen perusbassokuvion ja kevyen rumpukompin kanssa. Vokalistin ääni on kirkas ja selkeä. Hieno biisi, joka ilmeisesti kertoo kerrasta ensimmäisestä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Örinää ja hiiirmu hätäistä komppia ja ränkkäystä. Spiidi on sairaan nopee ja Spiidin on pakko olla rummuissa! Välillä kyllä kuulostaa, ettei jätkillä ole mitään tajua siitä mitä toiset jäsenet tekevät, kunhan saavat ränkätä omia instrumenttejaan. No, ehkä vähän kuitenkin. Ei kolahda. Miksauskin on tehty vähän sinne päin... |
5
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Letkeää bassokuviota, syntikkaa, kitaraa ja kevyttä komppia yhdistelevä rauhallinen rockahtava biisi enkkuvokaaleilla. Biisi alkaa lyhyen intron jälkeen ja heittää pöydälle nätisti kasatun kokonaisuuden, joka saa genrefanin jalan tamppaamaan tahtia. Vokalistin ääni on siistin tyylitelty, vähän käheä, suorastaan amerikkalaisen blues/rock -tyylinen. Artikulointi hyvin selkeää eikä sanoja tarvitse arvailla. Ainoa vähän korvaan kalskahtanut asia (välillä turhan rempseiden peltien lisäksi) on pehmeän kitaran lievä tunkkaisuus. Vähän kirkkaampana se olisi erottunut edukseen muuten niin kirkassointisesta biisistä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kevyttä, pienessä tilassa leijuvaa tunnelmointia. Biisi on melodioiltaan ehkä hieman yksitoikkoinen, mutta varsin onnistuneet taustat pyörittävät kappaletta mukavasti eteenpäin. Piano on miksattu hieman turhan voimakkaasti muiden instrumenttien päälle. Tästä huolimatta puolinukuksissa kuunneltuna biisi on toimiva, mutta virkeämpänä saattaa tuo pianomelodia käydä häiritsemään. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lievästi funkahtavaa biittiä ja metallirämpytystä Prince/Artist/Symbol -maisen akkamaisella kieunnalla höystettynä. Biitti on kovin konemainen ja skitta päälleliimatun oloinen. Silti vokaalit vetävät pohjat pyrkien ilmeisesti olemaan hauskaakin. No, ehkä jonkun makuun tuokin, vaan ei minun. Bassoja ei biisissä taida ollakaan..? Lyhyt tuomio: raakile. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Jos biisistä saisi jotain muuta selvää kuin rumpujen mätkeen ja bassokuvion (vai liekö kitara), niin siitä pystyisi ehkä sanomaan jotakin. Laulu hukkuu ihan täysin taustalle, rummut puskevat kaiken muun yli ja kitaroista ei tiedä miltä niiden pitäisi kuulostaa. Ehkä paremmalla miksauksella uskaltaisi arvioidakin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hrrr... Letkeätempoinen ja hyvin spatiaalinen syntikkavetoinen, ambientin suuntaan taipuva biisi. Äänenlaatu on huippuluokkaa. Mitäpä tässä muita enää toistelemaan. Kraftwerk, Enigma, ym elektro-ambientin vääntäjät ovat selkeinä inspiraation lähteinä (tai vaihtoehtoisesti voisivat ammentaa tästä biisistä...) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Samalla linjalla raaka-Anan kanssa. Musiikki toimii ja hienosti, mutta vokaalit eivät tässä biisissä yllä musiikin tasolle vaan jäävät jokseenkin ohuiksi ja ponnettomiksi. Vokalistin äänen taakse kaivattaisiin lisää ryhtiä. Nyt se kuulostaa varovasti niska luimussa hartiat lytyssä mikkiin kähistyltä. Yritystä on, mutta itsevarmuuden puute kuuluu. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan rempsakkaa rokkia enkkuvokaaleilla. Skitat soivat pirteän duurivoittoisesti ja rumpali antaa perusrokkikompillaan mukavan tahdin tälle mukavalle rallille. Vokalistin ääni on selkeä eivätkä sanat jää arvailun varaan ja pieni äänen karheus sopii tyylilajiin paremmin kuin hyvin. Myös back-up vokaalit toimivat. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaikin puolin tasapainoinen ja eheä kokonaisuus. Kiva "ränttä-tänttä" -biisi noin niinkuin hyvässä mielessä. :) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Suomirokkia kahden ihmisen yhteisestä, kauniista muistosta. Biisi lähtee heti alusta rullaamaan kevyesti leadskitan viritellessä sointujaan. Vaika biisi on varsin tavanomaista kevyttä rokkia, niin siitä huolimatta se saa hyvälle mielelle. Vokalistin äänessä on jotain Tonimaista käheyttä ja koko biisi tuo mieleen Apulannan kevyempää kamaa vuoden 2000 tienoilta. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hilpeää melodista seikkailua pikselimaastossa. Biisin nimi on ehkä johdatteleva ajatusmaailmaan nähden, mutta mukavan letkeästi hyrräävä biisi tarjoilee mukavia välimelodioita loppujen lopuksi varsin monotonisen taustan päälle. Pelimusiikista tämä menee silti oikein mukavasti. zilakoiden (eh...) puristinen "vain aitoja instrumenttejä" -tyylinen kommentti ei tee oikeutta biisille. Itsenäisenä biisinä tuossa kolmen ja puolen minuutin kohdalla jonkinlainen varianssi biitissä olisi saattanut antaa mukavaa lisää kokonaisuuteen ja samaa olisi voinut kaiketi hyödyntää lopetuksessa. Nyt tuon tauko-osan jälkeinen osio heittää dejavut parin minuutin nurkille. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Intro heitti mieleen Carmageddonin rankan soundtrackin, joten odotukset kipusivat korkealla. Mutta ai peehana, kun särähti korvaan tuo 12 sekunnin kohdalla oleva skittavingutus, joka vielä toistuu pariin kertaan biisin aikana! Sillä kohdalla meno vähän tyssääkin ja loppu onkin kevyttä rullailua, vaikka rumpali välillä saa tosissaan tuplabasareitaan polkeakin ja taustakitarointi on mukavaa peruskamaa. Örinä istuu biisiin huomattavasti Demigodia paremmin, mutta eipä siitä tässä biisissä mitään selvää saakaan. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yksinkertaista riffittelyä latteahkolla rumpukompilla. Vokalistin artikulointi on selkeää, mutta nuotteihin osuminen vähän heittää. Samoin laulusta puuttuu lopullinen muna ja räväkkyys, mitä punk kaipaa. Kohtuusetti kuitenkin. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Dum-dim-dö-dum-dum-dim. Ja se soi koko biisit ajan. Ja minä kun kuvittelin joitakin muita biisejä monotonisiksi. Biitti on vielä ihan siedettävä hidas komppi, mutta joitakin melodiavirityksiä on yritetty sovittaa muuten niin kovalla soivan kolmella nuotilla soivan string-hitin taustalle heikolla menestyksellä. Melodia soi jollakin oudolla syntikkahuilun tapaisella ja himpun verran epävireisenä. Ehkä minuutti pari tätä, mutta melkein viisi? Ei minulle ainakaan. |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kauniin pehmeä avaus huilun ja pianon kanssa, jonka jälkeen kevyt konebiitti nousee nätisti rytmittämään klassista sointia. Onpa mukaan sotkettu vähän breakbeat ja hiphop -vaikutteitakin. Sanoisinko, että hieman erikoinen kombinaatio ja vähän irrallisia lisäyksiä, mutta joka tapauksessa kokonaisuutena miellyttävää seesteistä kuunneltavaa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaikkea muuta kuin yksitoikkoinen rokkibiisi! Kyllä se konekin näemmä taipuu kitaristiksi oikean hemmon käsittelyssä. Tyly alku, mutta hyvää settiä heti siitä eteenpäin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Johan lähti töppönen vipattamaan! Hyvä kun saa sormet oikeille näppäimille vielä osumaan. Menevää rokkia koneella kasattuna. Jopa liidiskitta kuulostaa ihan siedettävältä, mikä on koneella usein suurin kompastuskivi. Hianoo..! No, ehkä loppu vähän itseään toistavaa, mutta kyllä tätä koko 3½ minuuttia mielikseen kuuntelee. =) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rauhallista ja kovin, kovin unettavaa raitaa. Kaikessa pehmeydessään uni tulee silmään aina siihen asti, että kovin sotilaallinen virvelikomppi tunkee mukaan. Sekin tosin biisiä kuunnellessa ehtii päälle 7 minuutin keston aikana sen verran unohtua, että uni voittaa taas... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan melodista peruskamaa. Tämän biisin massan keskeltä nostaa sen leppoisan rento tempo ja se, ettei biisiä ole yritetty tunkea täyteen yhtä sun toista tinkunkinkungpilipaliziuhzauheja -- vain pakolliset melodisen trancen vaatimat. Biisiin on jätetty riittävästi avaruutta ja tilaa hengittää. Syntikoiden ääni kuulostaa jonkin verran miksauksessa kärsineeltä, liekö kompressiota tai efekteistä (reverb) johtuvaa säröä... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jazz... rule. Ja sitten heitetään sopiva konebiitti vielä taustalle... smooth. Tämä kaveri on joskus ollut koskettimien kanssa tekemisissä... Todennäköisesti liian taiteellista kamaa valtavirtafaneille, mutta musiikillisesti esimerkillinen kombinaatio. Mutta silti se loppuu kesken. Tapa, jolla biisiä pystyisi kaiketi jatkamaan, on heittää kehiin hieman käheä matalahko miesääni ja sopivat lyriikat. "Ah.. yeah... bam bam baa.. babadababba..." ;) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tästä löytyi sitä kaipaamaani variointia ja muutenkin miellyttävämmän kuuloista kamaa. Monotoniahan näitä beatejä vaivaa, mutta tämän biisin kohdalla se oli jokseenkin lievempää. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Live-enkkuvokaalit ja liveskitta. Vokalistin äänessä on jotain erikoista karismaa, jota ei jokaiselta teinikollilta löydy. Kitara kun vielä taipuu näpeissä varsin mukavaan taustarämpytykseen, niin saadaan vähän elvismäinen kokonaisuus vähän vähemmällä väkisinväännöllä. Koko biisissä on reilusti kaikua, mutta toisaalta se istuu kokonaisuuteen aika hyvin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvinhyvin itseään toistavaa iloista pimputtelua melodisella jumputustaustalla. Kuten Acrobite mainitsee, rankasti flangeeraattu tausta biisissä on. Äänenlaatu on suoraan sanottuna suttaa ja sekundaa eikä biisistä irtoa paljoa mitään innovatiivistä, mutta melodia on ihan mukaansa tempaavaa kamaa ja biisi on kaikin puolin harmoninen. Variaatiota kyllä olisi oikeasti tarvetta saada edes vähän enemmän. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Itämaisia vaikutteita imenyt rokkirenkutus. Biisi on nätti setti ja skittataustat soivat hyvin yhteen rumpukompin kanssa. Vokalistin ääni kuitenkin hieman hukkuu taustalle, kuten Effected jo mainitsikin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jännää... Taidokkaasti koottu hieman ambientin suuntaan nojaava biisi, joka esittelee niin kauniita pianomelodioita kuin saksofonisooloilua. Kokonaisuus on vaikuttavan "ilmava" ja antaa mielen liikkua irrallaan rytmikkään biitin tahdissa. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lyhyt rääkäisy. Jos ei tuolla tule kurkku käheäksi, niin ei millään... |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mielenkiintoista. Hyvin mielenkiintoista. Lyhyen, mutta sitäkin tarttuvamman bassoriffin päälle punottua sfx-kikkailua suurpiirteisesti albumin intron verran. Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Syntikkapoppia pienillä chip-tune -elkeillä höystettynä. Tuo vahvasti mieleen Purple Motionin ja Lizardkinging 90-luvun doskpopin parhaimmistoa. Meittin mieleen tämä on. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Raskaana alkavaa metallia kohtuullisen rauhallisella temmolla. Biisin nimi 'Anger' on ehkä mukana lyriikoissa, mutta biisin instrumenttien harmonia saa enneminkin hyvälle mielelle kuin vihaiseksi. Kitarat mylläävät mallikkaasti, basso kuvioi taustaa ja rummut tikuttavat välillä varsin vilkkaastikin, kuitenkin pitäen koko setin kasassa. Vokalistin ääni tunkee alussa ehkä turhan reilusti läpi, mutta samalla tukee biisin teemaa. Letkeämmät väliosuudet tuovat esiin vihan sisältämää turhaumaa ja lopun seesteinen pariminuuttinen vielä tasoittaa vihan jälkitunnelmaa entisestään. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Käsittämätöntä p#skaa. Henkilökohtaisen angstin purkua, josta on yritetty tehdä jollain tavalla hauskaa? Tylsä bassokuvio, epäsynkka rumpu ja montun pohjalta huudettua mörinää. Teinikamaa. |
5
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä biisi putoaa kategoriaan tv-tunnarit. Biisin alku on letkeä ja luo nätisti pohjaa vaikka vähän radikaalimmallekin pelin avaukselle. Vaan pianon tullessa mukaan mieleen työntyvät kuvat ovat väkisinkin sinisävyisiä ja jostain syystä poliisisarja-aiheisia. Taustojen pienet riitasoinnut liukujen yhteydessä esiintyvät vähän häiritsevät. Muuten teknisesti hienoa työtä -- huomioiden myös tarkoitukselliset(?) karkeudet alun luuppaavassa taustassa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kuuntelubiisinä hieman raskas, mutta taustaksi sopiva kokonaisuus. Alku on hieman sekavan oloinen eikä biisistä tiedä onko se lintu vai kala, mutta puolivälin nurkilla teema selkiää. Piano hieman hukkuu lopussa pohjalle (oikeasti sen verran alhaalta se kuulostaa tulevan). |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Löytyihän se Telecasterikin täältä! Näppäily on alussa rauhallista ja skitta kuulostaa levolliselta. Jännitys tiivistyy hitaasti, kun biisiä lämmitellään ja viimein saavuttaessa break-pointtiin... häh? Se loppui. Biisi siis. Okei, siis oikein hieno intro. Voisi toimia levyn alussa, mutta yksittäisenä biisinä jättää kuntelijan vähän tyhjän päälle odottamaan lisää. Hyvä biisi silti. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Efektiä, bassoja, pörinää, syntikoita, distortattuja/reverbattuja/flangetettuja vokaaleja ja vahva konebiitti potkimaan homma eteenpäin. Tyyliltään biisi putoaa johonkin retroilun, Aphex Twinin ja Chemical Brothersin välimaastoon, mutta äänenlaadultaan pesee molemmat mainitut mennen tullen. Waste of Time tykittää! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melankolista klassista pianoa kuoroilla höystettynä. Score on varsin hyvä ja pääosin biisi kuulostaa hyvin kauniilta. Kuitenkin matalien pianosaundien ja kuoro-osioiden kohdalla huomaa sen, että tämä on pimputeltu konesampleilla eivätkä ne oikein yllä jokaiselle oktaaville puhtaina. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lievästi toistosta kärsivä rento lurittelu näpsäkän kuuloisilla peruskompeilla. Bassoraita taattua jazz-kamaa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Groovaavaa rap-svengiä suomivokaaleilla. Instrumentit ovat hanskassa, samoin vokaalit ja lyriikat. Biisi vetää hyväntuulisen ja huvittuneen hymyn suupieleen sekä saundinsa että sanoituksen puolella. Tätä kuuntelee mielikseen. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rauhallisella temmolla taottua melodista metallia syntikkataustoilla ja enkkuvokaaleilla. Biisin säkeistöjen sointiin on imetty vahvasti HIM-vaikutteita. Biisin rakenne taas on G'nR-mainen sisältäen muutaman säkeistön, hienon kerto-osan ja vielä lead-skittasettikin on sovitettu hienosti mukaan. Vokalisti vakuuttaa edelleen karismallaan ja sävelkorvallaan. Jup. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Rokahtavaa lievän Yö-maista melankolista poppia suomivokaaleilla. Tylyn fade-in -aloituksen jälkeen biisi paranee merkittävästi. Skittapörinä antaa tähän biisiin jotain raadollisuutta, joka korostaa melankolista melodiaa ja lyriikoita. Rummut hukkuvat taustalle, mikä ei oikeastaan ole lainkaan huono asia, vaikka voisivat tosin vähän kovemmin soida. Huono asia on se, että myös reverbatut vokaalit jäävät skitan jalkoihin. Niitä olisi mielellään kuunnellut hieman kovempana. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Lyhyen intron jälkeen mennään eikä meinata. Melodiat, taustat, biitti -- kaikki loistokamaa. Trancebiisiksi vielä hyvin variointia, joten ei käy tylsäksi. Ooikke kiva! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vitsiksi vedetty tappotempoinen päällespiikattu paukutusmölinä. Tyylilajiltaan voisi heittä vaikka huumoripuolelle. Pisteet sille, joka saa sanoista selvää... ;) |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Massiivista rockia filteröityjen syntikoiden päällä. Kompositio on hyvinkin suoraviivaista ja 2000-lukuisen kuuloista. Vokaaleissa on jotain outoa käheyttä, joka onneksi häviää kertosäkeiden aikana. Meno ja meininki on kohdallaan ja myös seesteinen piano-osuus löytyy, mutta kertosäe on niin yksitoikkoinen ja paljon käytetty, että siihen puutuu reilun minuutin ennen biisin loppua. Ja silloin, kun ei osata biisiä lopettaa, käytetään fade-outtia... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Sitä ihtiään, siis tracker-metallia. Jos tämä biisi on väännetty träkkerillä n. 8 vuotta sitten, on silloin moni metalliträkkääjä ollut polvillaan. Kun tämä biisi tuodaan tyrkylle vuonna 2004, on kuuntelijalla lähinnä huvittunut nostalgiahymy kasvoillaan. Bassot ja rummut ovat ok kamaa, vaan nämä liidiskittasamplet karseita. Kompositio ja score ovat 90-luvun metallicamaisen mukiinmeneviä. Sama oikeilla instrumenteilla niin pinnan verran enemmän pisteitä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hitaasti laahaavaa konemaista poppia enkkuvokaaleilla. Alku muistuttaa jotakin joulubiisiä (Christmas carol). Vokaalien flange vääntää laulajan äänen putken läpi ja konepiano kuulostaa suorastaan rumalta. Rumpujen tultua mukaan taustalla soiva filter/flangesyntikkapörinä on tällaisessa biisissä lähinnä ärsyttävä. Jotenkin koko kappale on täyteen tungetun tunkkainen. Suosittelen mielummin tuota live-versiota. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Aika on suhteellinen käsite... Cover Girlin kannattaisi tutustua Joy Foundationin teokseen Liike ja Mitta ja siinä olevaan aika-määritelmään... | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei napinoita lievästä toistosta huolimatta. Alku meinasi kuulostaa monotonian riemulta, mutta melodioiden potkaistessa itsensä kehään biisin tunnelma muuttui tusinapopista tunnelmallisemmaksi. Jonkin verran R. Miles-vaikutteita kuultavissa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Biisin sointi on kai suoraan jostakin syntikan rytmivalikoimasta, ei siinä mitään. Sanat ovat iskelmäkamaa, joten ne sivutan suoraan. Asia, joka häiritsee, on liian varovainen laulu. Kun kerran iskelmää tehdään, niin pitäisi silloin myös saada vokaalit kuulumaan sen verran ponnekkaasti (aiheesta huolimatta), että laulaja kuulostaa uskottavalta myös tanssilattian nurkalla eikä jää hiljaa kotinurkissa nuotteja tapailevan ujon wannabe-teinin tasolle. Uskallusta äänen käyttöön lisää. |
7
|
|
Sivu: 1 2
