Oho 2004 julkaistu biisi. AIka kovaa tavaraa siihen nähden.

Muistaakseni ensimmäinen kymppi ikinä, suurinosa numerosta menee toki nintendolle mutta näillä mennään. Pirun hyvä ja ennenkaikkea nostalginen biisi

Hmmm tuo sai minut muistelemaan megaman kakkosta jota pelasin pienena ipanana!

tää on kyllä tosi kaunis, mutta periaattessa näin helpolle coverille en anna seiskaa enempää, varsinkin kun tämä on vähän ylipitkä venytys tosta nintarin klassikkopimputuksesta.

Pelin ainakin 14 kertaa läpipelanneena sanoisin että tuo Wilyn linnan tunnarin melodia "toimii", joten siitä hieman puolueellinen arvosana. Tuli muuten mieleen että saisiko tämä biisi edes olla täällä, koska sinulla ei ole tekijänoikeuksia tähän alkuperäiseen sävellykseen? Tsekkaa vielä tuo "Kun lähetät kappaleen Mikseri.nettiin, on sinun oltava ehdottoman varma siitä, että sinulla on kaikki oikeudet kappaleen levitykseen, eikä biisin oikeuksia omista toinen henkilö, mikään levy-yhtiö, nettilabel tai mikään vastaavanlainen järjestelmä", en mene ihan 100% varmuuteen asiasta: http://www.mikseri.net...

Hemmetti, että tää on mahtava biisi. OCR:stä hain tän joskun kun se tuli sinne ja nyt huomasin että, täähän on täälläkin.

Alussa heti mahtava piano ja sitten nuo ulinat tossa saa aikaan ihan kylmät väreet. Pitemmän pälle hieman tylsähkö, mutta tuo alku on niin loistava, että kymppiä ei voi olla antamatta.

Tää biisi kuuluu siihen kastiin jota kuuntelee ja kuuntelee kyllästymiseen asti. Se onkin biisin ainut todella huono puoli.

Tässä taas yks hehkuttaja, joka ei oo alkuperäistä versiota kuullukaa, mut tää veti kyl hiljaseks, ku ekan kerran kuuli - tekee sen vielä nytki, vaik koneelta oon tätä jo kuukausien ajan kuunnellu.
Mielettömän upea teos. Sävel o järkyttävän koskettava, eikä biisi ois koskaa voksuja kaivannukaa, sillä tää toimii parhaiten just näin. Toi kitara vaa lisää tunnetta, et ny ollaa tekemisissä isommanki jutun kaa. Olin aiemmin tälle ysin antanu, mut kuuntelukokemusten kartuttua ei oo enää muuta vaihtoehtoa, ku päästää kymppi irti. Oikeus ja kohtuus. I have spoken.

On kyll hieno kipale... ei mitää moitteen sanaa. ei muuta kun samanlaisii lisää... taidan olla chill ihmisiä, ja siks tykkään aika paljon täst biisist. tullu muutamaan kertaan kuunneltuu.

Pitääpi sanoa että olin hiukan pettynyt kun rummut tuli. Liian teknomaiset :P Muuten aivan sairaanloisen hyvä.

Vanhojen tunnarien uusiokäytössä piilee aina tietty raiskausriski, joka tässä on onnistuttu välttämään. Päinvastoin, kyseessä on hieno kunnianosoitus muinaiselle pelikokemukselle, plussaa tulee jo pelkästä nostalgia-arvosta. Hardcore Megaman-fanille tuli ihan tippa linssiin.