Sulkemisaikaan aivoissa tuntuu tältä. Pyörivää Bluesahtavaa kermailua jota on mukava kuunnella yläkerrassa tuulen heilutellessa verhoja. Taulut alkavat jälleen elämään ja on vaikea muistaa mikä päivä on enää kyseessä.

Näiden miekkosten toilailua on ilo kuunnella sillä sen jälkeen olo on kuin Laura Palmerilla one eyed jackin bileissä rinnakkaistodellisuudessa. Bonuksena tietysti sekin että vaihteeksi on soundi vähän kirkkaampaa...

Tämä biisukkelihan pyörähteli moneen kertaan kuuloelimissäni.

Mahtimeininkiä, jälleen kerran, pidän tmän vapaasta liikkeestä, sen omilla poluillaan kulusta ja musiikkillisesta kiehtovuudesta.

Jamittelua parhaimmillaan, nautinnollista ja mukaansa tempaavaa, pehmeällä tavalla. Näissä biisiessä on kyllä oma jujunsa, erittäin mainiota soitantaa, johon ei kyllästy.

Niin, en minä tiedä. Mulla nyt vaan on paikka syämmessäin kunnon jameille ja tää on ihan mielettömän kuuloista matskua taas. Mitä sitä kummempia analysoimaan, kun soitto kulkee ja fiilis on hyvä. Tämä kokonaisuus ei nyt kuitenkaan aivan saavuta ultimaalista potentiaalia ja laukaise päätäni kiertoradalle, mutta hyvää settiä kuiteskii. Keep on jammin'!