Onpas tuttu tuo puhesample.. jostain.. kenties tästä samaisesta biisistä :)
Vinyylirätinät on aina jees.

Soundeista:
Rummut on vähän tylsät, midin kuuloiset, pieni velocityn muuttelu voisi auttaa.
Basso on aika terävä, vähän alempia taajuuksia olisin itse käyttänyt.
Syntsapadit antavat oikein kivan pohjan pianolle ja kitaralle, hyvin toimii tää kombinaatio.

Rakenteessa ei ole valittamista, varsinkin tykkään tuosta kertosäkeen sointukulusta, missä tulee tuo jättö toiselle soinnulle, hieno idea! Hieno biisi!

Mielenkiintoinen alku ainakin. Kappaleen tunnelma on rauhallinen, sanat kuin runosta, mutta pidemmänpäälle hieman ärsyttävät. Sanat jäävät hoilaamaan päähän eikä se ole aina niin hyvä asia, varsinkin jos kyse on vanhan miehen äänestä. Rauhallinen tunnelma on aina mukava, rentouttava, mutta vaikuttaa erittäin yleiseltä ja suositun kuuloiselta tyyliltä, jota löytyy hyvin monista paikoista, eikä siksi ole niin innostava. Kappaletta olisi hyvä kuunnella vaikka raskaan työpäivän jälkeen ja se on tehty huolellisen kuuloisesti. Edes minimaallinen rätinä, joka kuuluu, kun kajarit on tosi kovalla, ei häiritse huomattavasti.

tätä täytyy kuunnella muutaman kerran putkeen että saa käsityksen tästä kappaleesta (olen tyhmä), mutta sitten kun saa niin johan löytää hyvän kokonaisuuden! loppupään syntikkaleijailut olivat nannaa korville.

Tykkään biisin teemasta. oikein uninen meininki. Sanat ovat varsin unelmoivia, ja tykkään soittimista (basso, skitta, ihmisen huudahdukset), jotka tukee tuota loopattua runonpätkää.
Kappaleessa on yhdistelty hyvin eri tyylilajeja, jotain groovaavia elementtejä mm. jazzista on otettu mukaan. Tuo väliosa biisin keskivaiheilla on hetkittäin hieman sekava, selvästi heikoin osa biisistä. Lopussa tulee taas tuo toimiva runolooppi ja samat unelmoivat soittimet.

Erittäin pehmeä vetäisy, jossa oli letkeä poljento alusta loppuun. tämmöistä kuulisi mielellään lisääkin. Hyvä kappale.

Nimestä tuli mieleen ihan dj shadow, ja se sitten alkoi jotenkin alitajuntaisesti soimaan päässä, mikä ehkä häiritsi ehkä vähän kuuntelua.

Biisinä muuten hyvä, tykkäsin. :)

Ihanaa, mieltärauhoittavaa ja tunnelmalista downtempoa. Viinilasi ja +25 kesäilta auringonlaskun kera.<3

Simmu kiinni, sopiva käsinoja ja biisi luupille. Seuraava havainto todellisuudesta on otsaan kolahtavan pöydän reunan niin kovin joustamaton olemus kyynärpään livetessä. Rauhallinen, jopa letkeä tempo ja levollinen komppi ylätaajuuksilla pyörivän tiutiu-melodian kanssa kevyen kitaranäppäilyn tukemana saa mielen harhailemaan kauas tästä ajasta. Älppärimäisesti rätisevä olemus tekee biisistä retrohenkisen. Mieleen kuvastuva värimaisema on kuin vanhoista Star Trekeistä ja tätä tukee myös jo alussa esiintyvä spiikki. 40 sekunnin jälkeen kuvioon tuleva taustavokaalina soiva dyy-dy-dydyy kuulostaa himpun verran yläkanttiin epävireiseltä, mutta on muuten soinniltaan passeli.......................... oho. Tuo pisterivi tuli taas näppikselle nukahtamisesta. Siihen tämä kyllä toimii erinomaisesti. Tämä on mielentilabiisi. Toisinaan iskee kympillä, toisinaan tekee mieli läväyttää pelkkä kutonen tympäisevän ponnettomasta tahdista. Kuitenkin genreensä nähden biisi on juuri sitä mitä pitääkin.

Yritin ja yritin löytää jotain pahaan sanottavaa tästä biisistä, tätä parempaan en pysty :) Vähän häiritsi aluksi se laahaava rumpukomppi siinä 2:27 kohdalla. Mutta sitten huomasin että se kuuluu tähän biisiin ku tukka päähän ;< Flawless. Saundit kohillaan, levytyskamaa kaikinpuolin. Huomaa että on tullu Bonobot ja Blockheadit kuunneltua. Uutta matskua vaan tulemaan.

Hmmm.. Mä en tästä ikävä kyllä osaa sanoo mitään muuta suurta, kun sen, et tää herättää aika siistei fiiliksiä tossa introssa.. Toi vinyyli rahina on aivan täydellinen tossa.. Tekee just sellasen tunnelman, et kelailis jotain vanhoja vinyylejä, sit löytyis joku, minkä laittais soimaan kansikuvan perustella, ilman et olis mitää hajua, mitä levy sisältää.. Sit alkais kuuntelee tätä.. Heittäis mielessä toho muutamia laineja.. Ja kohta tää varmaan alkais soimaan enemmän ja enemmän.. Kohta halusitki fanittaa tätä jo ihan hulluna.. Tää toimii.. Aivan huippu saundeja.. Rauhottavaa ja ajatuksia herättävää.. Niinku musan pitää olla, jos se on tollast downtempo matskuu.. Täys kybä siitä sulle..

Jaha. Taas aloitetaan puhesämplellä... Tyylikästä ja turvallista sanoisin. Vinyylin rahina taustalla sopii mainiosti kontekstiin niin ikään. Kappaleessa ei oikein ole mielestäni kunnollista koukkua (ellei tuo alun murtosointukuvio sitten ole sellaiseksi tarkoitettu), joka jäisi mieleen, vaan tämä on vähän tällaista "taustamusapoppia". Ihan kiinnostavia ja rentouttavia äänimaailmoja tässä vain luodaan näköjään ilman sen kummempaa musiikillista monimutkaisuutta. Kuitenkin Röyksoppillakin yleensä aina on joku tarttuva koukku biiseissään, vaikka nekin ovat pääosin juuri tällaista tausta-ambienssimaalailua.