Laulu oli ainakin selkeää ja ihan kiva kersti komppeineen ja tilutuskin oli hyvä.

Hieman CMX:n jotkut rauhallisemmat kappaleet tuo mieleen tämä. Ei ollenkaan paha, vaikkei biisi varsinaisesti päähän iskostukaan. Lopun flamencotykittely on kova.

Jooh kitarat on oikein toimivat... Laulut ei oikee iskeny muhun... Soundit on kumminki hyvin kohillaan... Tunnelmaltaan ihan kiva biisi...

hei, tuossa kohtaa unohtu sanat...Lattariosa oli iloisen riemukas - mut taas unohtu sanat! - tuli oikein riehakas olo itsellekin. Sitten tyrmäävä suomalaisuus sai minut masentumaan. flamenco kitara pelasti.

Hienosti ja rauhallisesti tunnelmoitua akustista meininkiä, ei voi kun karehtia, miten yksinkertaisella tyylillä voi saada valloittavan esityksen aikaiseksi. Tällainen veto sopisi loistavasti vaikkapa illan istujasisiin tai päiväjuhliin. Kitarointi on hienoa.

Mies, akustinenkitara ja baarin jakkara muodostavat vahvan trioon. Kyllähän tuota kelpaa kuunnella jossain illanistujaisissa. Ihan kelvollista musaa ja sanoitus on ihan kohtuullinen.

ihan ok biisi.. mut ei iskeny meikään...mut kenties johonki toiseen.!! :)

Tämä on kaikesta huolimatta parempi kuin tuo Basaarilaulu. ... loppuu ehkä vähän kesken ennen kuin pääsee todella käyntiin, ja on silti 4 min pitkä. Hauska silti huomata, että muutama "iso-d" maneeri mahtuu sekaan.

Laulu ei tähän aina oikein istunut. Minä en ainakaan pitänyt laulajan äänestä, varsinkaan noissa rauhallisimmissa kohdissa. Sitten, kun biisiin saatiin vähän enemmän meininkiä, kaikki toimi paremmin. Aihe on ihan mielenkiintoinen, ja tekstissä on hyviä oivalluksia. Kaikesta huolimatta biisistä jää hieman puolitekoinen maku. Espanjalaisuudesta kuitenkin plussaa. Paikoin se toimii helvetin hyvinkin.

Teksti aukeni aika hyvin , mutta toisaalta jelppasit vähän esittelytekstissä;). Kerkko Koskisen uudella levyllä on yksi aika saman tyylinen veto. Tekstillisesti varsin pätevä, mutta ei sävelyksenä ikimuistoinen.