Meil on sellanen sisäpiirivitsi konepajalla jos joku homma ei ota toimiakkseen et "pannaan siihen räjähdys".Raastava rumpukone 3:30 6:45 helpottaa heti ku se vaa painuu tonne muhjuks muun sekaan.Ai ja sit uutta snare bassari sämplee liian lujaa.pienemmillä rytmi jutuilla koristelemalla pikemminkin kui pätkimällä tää ois voinu toimia oikeesti.

liianpitkä?? mitä vittuu porukka täällä kitisee?? ei tajuu...tää on just hyvän pitunen saatana!!!
sen sanon minäkin et toi rumpusaundi on vähän mitä on ja se pimputus käy kans mun korvaan,saundillisesti. mut en anna pienten asioiden vaikuttaa,ainakaan paljoa. tunnelma korvaa omaan korvaan särähtävät yksityiskohdat. täs on eniten jämäkkyyttä ja kassia tähänmennessä kuunnelleistani. mut toisaalta se on osittain toi tummempi sävykin mistä se johtuu. toimii!

Tunnelmointi oli kyllä hyvää täytyy myöntää. En tiedä pääsinkö ihan "myrskyn silmään", pikemminkin vanhaan tehdashalliin hylätylle planeetalle. Pääasia että pääsin. Vaikka biisi onkin melkoinen jättiläinen, pysyy mielenkiinto mukavasti yllä. Psykedeelinen hourailu oli yllättävä veto mutta hyvä. Tämä artisti osaa hommansa.

Paljon mie ymmärrän täällä mikserissä ja siedän, mutten tällasta. Monien artistien levy on ku elokuva ja tarina, muttei niitä silti liimata yheks raidaksi ja vielä panna radioon soimaan, koska se ois pakkosyöttöä. Elokuvat katson mieluummin kotiteatteristani, sorry. Tätä mieltä minä olen, saa vittuilla jos alko vitutta.

Het alkuun täytyy sanoa et pelottaa tuo pituus, mut talvisodalla lähdetään liikelle. Draamaa, suurta draamaa...

Saateteksti jo povaa tästä haastavaa kuuntelu-urakkaa... Kassotaan nyt mitä sieltä alkaa pöhisemään. On kyllä tuskaista kuunnella tämmöistä äänimaiseman rakentelua ilman sitä tukevaa kuvakerrontaa tai vokaaleja. Sorry, liian vaikeata ja tuollaisen biisin keston sallin nykymusassa vain Mars Voltalta...

Dear God...! Pituutta yli 11 minuuttia.. Saapas nähdä jaksaako vanha hevipeikko tätä sen vertaa...! :)
Vaikuttaisi tosiaan olevan jotakuinkin jonkun leffan taustamusa kyseessä. Soundit ovat myös hyvät ja puhtaat, ja kaikin puolin hyvin miksatut. Biisin perusteema tuntuu kyllä lähtevän toimimaan kun biisi kehittyy. Hiukan saattaa olla kuitenkin puuduttavaa kuunnella toistakymmentä minuuttia tätä samahkoa melodiateemaa ilman minkäänlaista kuvamaisemaa - ja jopa sellaisenkin kanssa.
Joka tapauksessa kyseessä on nyt melkoisen hieno teos, jossa mitään paikkailtavaa tai korjailtavaa löytyy aika mitättömästi. Ja onneksi loppua kohti melodiakin sai kuin saikin vaihtelua.

aika hienosti tunnelma shiftailee sinne tänne rikkoutumatta missään vaiheessa. jännän kieroja ääniä välillä, mutta ainakin kolmen minuutin kohdalla aika tylsääkin. reippaampi biitti pistää vähän miettimään, että mentiinkö metsään, mutta lopulta täytyy todeta, että ei menty. neljästä minuutista eteenpäin biisi kasvaa hienosti. kahdeksan minuutin jälkeinen rummuttelu on turhaa ja hieman tyhmän kuuloista, pieni miinus. Jännä runo ja hienosti efektoitu ja kruunaa biisin lopun. pidin tästä paljon.

huomasin muuten vasta äsken että olin tuota vanhaa Pink Floydiä tunkenut tuon Outronkin arvosteluun :D mutta no, tuskin pahastut.

Biisi on pitkä joten pitkä on arvostelukin :) Alusta tuli mieleen enemmänkin sota-aihe kuin myrsky, eikä biisi varsinaisesti missään vaiheessa lähtenytkään myrskyämään. Silti olen jo ihastunut tämän projektin tuotantoon koska tarjolla on todella mielenkiintoista ambienttia yllättävän vähäisin konesaundein. Jollain tavalla näkisin yhtymäkohtia vanhaan Pink Floydiin joka on kovin hyvää :) Kappaleen nimen huomioon ottaen ehkä ainoa myrskyn silmä mihin näin tyyni ja rauhallinen kappale sopisi olisi pyörremyrskyn keskellä, siellä missä kaikki on tyyntä mutta reunoilla myrskyää ja kaikki tuhoutuu. Toisaalta rytmin tullessa kolmen minuutin päälle mukaan, olisin pystynyt visualisoimaan tyhjäy pihat Tshernobylin kaupungissa, jättimäisenä töröttävät kerrostalon torsot ja kuolleet puut, tämä tietenkin kaikki mustavalkoisin värein. Jos tämä lyhytelokuvaan tulisi, niin sitten tuollaiseen. Itse tein joskus juuri tuollaiseen dokumenttielokuvan pätkään erään sävellyksen joka tosin oli huomattavasti kokeellisempi. Summa summarum: Kosminen vakuuttaa jälleen, mutta vaikka biisi on todella hieno kaikilta osin, se ei se pääse Outron tasolle mun henkilökohtaisella levelillä ja niinpä en voi aivan antaa siis yhtä hyvää numeroa, joten se on 9. Kyl se täytyy myöskin vissiin faniutua.