äänimaailma on kuin kaoottinen pikku robotti, johon on iskenyt melankolinen tunne-elämyshäiriövirus. Robotti on kytkenyt itsensä suureen tietokoneeseen, josta hän imee kaiken tunteellisen elämyksen tiedostomuodoissa. Tietämättän hän saastuttaa koneen omalla viruksella samalla tuhoessaan verkostoa.

Kappale loppuu sen takia kesken, että robotti käsittä lopussa saastuttaneensa koneiston ja itsensä. Hän pättä katkaista itsestän virran, jottei virus päsisi leviämään.

Oohhoh! Lisää ratinapiisejä á la transfinite.

Rytmillä olemme omatkin biisimme pilanneet. Ärsyttävää napsunaa, vaikka ilbientistä pidämmekin.

Eroaa mielestäni aika paljon muusta täällä olevasta tuotannostasi. Varsin rytmistä eikä aivan niin leijuvaa. Hyvä tämä on, ei sitä voi kiistää. Ei vain kolahtanut samalla tavalla kuin esim. metropolis. Tai sitten tämä tarvitsee lisää kuunteluja.