Mikseri.net

#2 kirjoitettu 21.06.2004 15:46

wiren kirjoitti:
vastaus on helppo: Vox AC-30


Tää oli hyvä vastaus. (Yhdessä toisessa säikeessä joku kyseli että mikä olis hyvä sähköpiano aloittelijalle niin oikea vastaus siihen olisi ollut että Wurlitzer 200A. ) No, mutta asiaan -- mitä ehdottaisit jos sanotaan että saa maksaa max 400 erkkiä -- mielellään tietty vielä vähemmän . Ja sellanen joka löytyy kaupasta.

#3 kirjoitettu 21.06.2004 15:54

Mulla on VOX Cambridge 15 -puoliputkivahvistin, joka sopii erinomaisesti Telen kanssa tuottamaan lämmintä ja hyvää 60-lukusaundia. Soi hyvin hiljaisellakin volalla. Mallin valmistus on jo lopetettu, mutta etsi käytettynä vaikka Huuto.netistä. Halvalla menee, uutenakin jotain alle 200 e. Kokeile myös uudempaa VOX Brian May-pikkucomboa, sekin on asiallinen peli pikkustudioon, treble boosteri ja kaikki! Paras kone mitä mä olen äänittänyt kotistudiossa on Mesa/Boogie Studio.22 -Caliber -combo, jota voit kuulla "Freewheeler" -sivullani "Finlandia" -biisissä. Mutta hintaakin kertyy jo moninkertaisesti verrattuna VOX Cambridgeen...

#4 kirjoitettu 21.06.2004 20:33

Kiitoksia kovasti!! Uudessa WhatGuitarissa kehuttiin Vox Valvetronix AD30VT aika korkeelle. Mallintajahässäkkä. Kokemuksia?

#5 kirjoitettu 21.06.2004 20:43

Esim. Classic kolmikymppisen hinta ei päätä huimaa. Hakkaa voxit mennentullen


No hoh hoh hoh. Empä olekaan moista vitsiä aikoihin kuullut
Sorry, oli pakko kommentoida.

#6 kirjoitettu 21.06.2004 20:45

Antti Kaukomaa kirjoitti:
Kiitoksia kovasti!! Uudessa WhatGuitarissa kehuttiin Vox Valvetronix AD30VT aika korkeelle. Mallintajahässäkkä. Kokemuksia?


Häviää aidoille putkivahvistimille, mutta rokkaa kyllä PODit XT:tä myöten narikkaan, ainakin jos puhutaan vähänkääb vintagemmista säröistä.

Eli jos tahtoo sen saundin viimeisen päälle, niin eikun ostamaan VOX ac-30, Mesa/boogie mark 1:stä tai jotain klasikko fenderiä... Tosin jos tahtoo nuo kaikki korvin kuultavasti huonompana, niin kyllä tuo kaikki PODit voittaa.

Noissa vintage putkissa on sitten vielä se, että jos tahtoo soittaa pääteastesäröillä (kuullostaa älyttömän hyvältä), niin pitää soittaa kovaa tai sitten hommata vaimennin...

Haava lisäsi viestiä 20:47 21.06.2004

Käyppäs ihmeessä kokeilemassa mylös Orangen vitagempia vahvareita.. Pärjäävät todella hyvin noilla vanhoille klassikoille.

#7 kirjoitettu 21.06.2004 21:27

Kiitoksia vaan arvon herrasmiehille. Vähän surffailtuani totesin että pointterit sojottaa oikeeseen suuntaa -- juuri tällaisia olin ajatellut. Menen tästä Höllin Markulta Treen Soitinkeskuskelta tsekkaan. Ei niin etta Thomannissa mitään vikaa on mutta paikkallista musiikkilikkettä on aina ilo kannattaa --- ja ainakin toistaseksi hinnat on hyvinki pärjänny Thomanille. Ei maksettu mainos

#8 kirjoitettu 21.06.2004 21:40

donjay kirjoitti:

Kokeilin voxia n.tunnin verran ja sen ns."soundi" ei kyllä puhutellu todellakaan. Voximiehet taitaa olla aika merkkiuskollisia, ku tollane reaktio tuli Ei voi muuta sanoo. Makuasia. PEACE BROS


Mitä voxia kokeilit? Jotain transistori peliä?

Kokeile VOX-AC30:stä Alnico blue kajareilla... Siitä eivät 60-luvun brittisäröt parane... Se on vissi.

#9 kirjoitettu 22.06.2004 20:02

donjay kirjoitti:

AC-30 se oli. Hyvähän se oli, mut ei kyllä kovin monipuolinen.


Vielä sellainen homma, että kannattaa tosiaan kokeilla/ostaa se alnico kajareilla... Ihan törkeästi parempi saundi... Sen eron todella kuulee... Hommahan meni niin, että niiden käyttäminen vähentyi aika huomattavasti kun koboltin (muistaakseni) maailmanmarkkina hinta moninkertaistui... Nykyään kitara kajareissa on vain paskaa perus keramiikka...

Jooh... AC-30 ei ole monipuolinen... Siitä lähtee vain ja yksikertaisesti täysin ylivertainen clenai saundi mitä on olemassa. Lisäksi siitä lähtee se yksi särö (ja toinen jos heittää boosteri pedaalin teen)... Ja nekin säröt ovat täydellisisä. Mitä muuta tarvitsee?

#10 kirjoitettu 24.06.2004 10:02

ehkä olen hieman vanhanaikainen tän asian suhteen, mutta useita laitteita kokeilleena sanoisin että kannattaa hankkia ~20-30w aito putkilaite jossa on mahdollisimman vähäinen taustasuhina. Putkipeleissä hintaankin tulee nopeasti parisataa euroa lisää, mutta on se soundikin sitten sen mukaista!

Mitä näihin uusiin mallintaviin vahvareihin tulee niin suosittelen varovaisuuteen niiden kanssa. Paljon luvataan, mutta saako rahoille lopulta vastinetta? Esim. Line6:n tuotteissa on paljon ominaisuuksia, mutta itseäni tuo soundi ei ole vakuuttanut. Omistan erilliset vahvistimia mallintavat efektit (Pod2.0 ja Vamp2), eikä kummatkaan tarjoa kuin monimuotoisia vedätyksiä raitoja täyttämään... se vankka perussoundi puuttuu. Varsinkin blues/rautalanka/iskelmä soundi puuttuu tyystin, joten tähän paras vaihtoehto olisi varmaan jokin vanha kunnon vahvistin.
Kaverini pisti vasta jonkin Fenderin putkivahvarin. Rahaakin taisi mennä puolentonnia, mutta on siinä sitten 'se soundi'

#11 kirjoitettu 24.06.2004 22:48

Reaktor kirjoitti:
Mitä näihin uusiin mallintaviin vahvareihin tulee niin suosittelen varovaisuuteen niiden kanssa. .... joten tähän paras vaihtoehto olisi varmaan jokin vanha kunnon vahvistin.
Kaverini pisti vasta jonkin Fenderin putkivahvarin. Rahaakin taisi mennä puolentonnia, mutta on siinä sitten 'se soundi'


No niin, tassa sita nyt ollaan. Kavin vahan tsekkailemassa komboja. Voxin, Beringerin, Line6 mallintavia. Fenkun halpaa putkikomeroa Fender Blues Junioria, jne. En todellakaan ole kitaristi joten meni kylla sormi suuhun. Mallintavissa on vinkua ja vonkua mutta onko niissa munaa? Fenkku olis kalliimpi mutta on sellanen one trick pony. Temppu on toki kaunis. Nyt kun osais paattaa.

Nain kosketinsoittajana huomaan kiippareissa aina palaavani peruspianon, Wurlitzerin tai Rhodesin pariin. Niissa on matka aivoista musiikkiin jotenkin niin paljon lyhempi kun hi-tech laitteissa. Synat jaa hyllylle ja soundikirjastot polyttyy. Olisko sama kitarastyrkkareissa ?

Seuraavaksi ajattelin raahata kotiin ton putki Fenderin ja sitten vaikka Beringerin mallintavan (VOXin piena mallintavaa johon jo viittasin ennen) ei ollut paikalla. Ehka se kotona selviaa....

Parasta tassa hommassa on muuten tama oppiminen, valitseminen ja selaaminen. Tasta pitaa nauttia ja soitinostokset tehda tarvittavalla hartaudella. Muuten menee elama ihan hukkaan Kerron myohemmin miten kay!

#12 kirjoitettu 25.06.2004 01:41

Haava kirjoitti:
kannattaa tosiaan kokeilla/ostaa se alnico kajareilla...


Aika hauskaa sanoa näin, jos ei selvästikään ymmärrä mitään musiikkiteknologiasta. Alnico-kajarit on nimittäin kehnoimpia kaiuttimia joita olen kokeillut. Keskialueella on ihan hirveä piikki ja diskanttiosasto tekee kuule aika pahaa jälkeä etenkin modulaarisharmoniselle kitaransoitolle. Saat vielä päätteen hajalle noilla kaiuttimilla, niissä sattuu olemaan nuo ohmilukemat aina ihan miten sattuu eikä ainakaan niin kuin siinä ämyrin kyljessä lukee.

Mulla on täällä hauskaa lukea näitä mikseri.netin keskusteluja. On kyllä ihan lapsen kengissä tämä teidän musiikinteko sekä musiikkiteoreettiselta että ihan teknisten juttujen kannalta. Anteeksi vain

#13 kirjoitettu 25.06.2004 10:44

Mulla on täällä hauskaa lukea näitä mikseri.netin keskusteluja. On kyllä ihan lapsen kengissä tämä teidän musiikinteko sekä musiikkiteoreettiselta että ihan teknisten juttujen kannalta. Anteeksi vain



Hyva meininki. Sulla on yksi biisi mikserissa seuraavalla kommentilla: "Laatu trancea no kännipäissä tehtii tällänen paska bilteman halpis mikillä!
"

Kylla sulla varmaan toi musanteko ja laiteasiat onkin toisaan paremmalla tolalla kun meilla muilla. Sorry etta me poikaset keskustellaan julkisesti. Mutta tartteehan jokaisen joskus alottaa ...

#14 kirjoitettu 25.06.2004 13:34

Merkkarin AA kirjoitti:
Mulla on täällä hauskaa lukea näitä mikseri.netin keskusteluja. On kyllä ihan lapsen kengissä tämä teidän musiikinteko sekä musiikkiteoreettiselta että ihan teknisten juttujen kannalta. Anteeksi vain


Aika lapsenkengissä tuo sinun keskustelutaitosi. Osaat kyllä haukkua muita ja heidän ehdotuksiaan, mutta et ehdottaa itse mitään mikä mielestäsi on parempi.

Mitä kitarakiuttimiin tulee, niin makuja on monenlaisia varsinkin kun niiden ei edes ole tarkoitus olla mitenkään hifiä. Ja mitä päätteiden hajoamiseen tulee, niin noiden putkivahvistimien ei pitäisi ihan kamalan arkoja olla vaikka kaiuttimen impedanssi olis joillain taajuuksilla vähän pienempikin. Sitä ettei vahvistimen lähdössä ole mitään kiinni ne sensijaan ei ainakaan kaikki oikein kestä. Tämähän on transistoripeleissä sitten taas ihan toisin päin.

Tämä näin yhden aloittelijan näkökulmasta (joka tykkää soitella omatekoisella pulen watin transistorikombolla ).

Elektrojänis tuplasi veen 13:34 25.06.2004

#15 kirjoitettu 26.06.2004 20:19

Otetaan myös huomioon että kitarathan ovat keskiäänipelejä ja etenkin klassisissa brittirock-soundeissa keskiäänet iskevätkin melkoisella voimalla... sinänsä erikoista, kun itse vihaan moista soundia soittaessa mutta nauhalle vetäessä se osoittautuukin varsin venyväksi soundivaihtoehdoksi.

Music Techin uusimmasta numerosta taisinkin lukea mikitysartikkelista ettei kitara tuota mitään musiikillisesti tärkeää alle 160 hertsin ja yli 4000 hertsin. Tämä pitäneekin paikkansa, sillä äänikuvaa on tarve leikata jotta olennaisemmat soittimet saavat myös sointitilaa.

Tämä ana vs digi on kyllä niin vanha aihe että kannattaa ostajan itse päättää. Jos harjoituskäyttöön menee niin miksei vaikka mallintava, kyllähän siitäkin kitarasoundit lähtee. Lähinnä hain tuossa rahan ja äänen suhteessa sitä ettei tarvitse jo kahden vuoden päästä harkita uutta ostoa

#16 kirjoitettu 26.06.2004 21:29

Reaktor kirjoitti:
Music Techin uusimmasta numerosta taisinkin lukea mikitysartikkelista ettei kitara tuota mitään musiikillisesti tärkeää alle 160 hertsin ja yli 4000 hertsin. Tämä pitäneekin paikkansa, sillä äänikuvaa on tarve leikata jotta olennaisemmat soittimet saavat myös sointitilaa.


No tuosta voinee olla montaa mieltä... Itse musiikkikin vaikuttaa siihen mikä on tärkeää. Yhdessä biisissä tuhdimpi soundi voi olla eduksi ja toisessa tarvitaan sitten ohkaisempaa. Kitaran vapaan e-kielen perustaajuushan on n. 82Hz (standardivireessä siis). Kyllähän sen sävelen tosin harmoonisista kerrannaisistakin ihmiskorva tunnistaa. Itse musiikista myös riippuu mikä on olennaista.

Sinänsähän tuollaiset rajataajuudet eivät tietysti tarkoita että mitään niiden ulkopuolella ei kuulu/tarvitse kuulua.

#17 kirjoitettu 27.06.2004 21:24

Elektrojänis kirjoitti:

No tuosta voinee olla montaa mieltä... Itse musiikkikin vaikuttaa siihen mikä on tärkeää. Yhdessä biisissä tuhdimpi soundi voi olla eduksi ja toisessa tarvitaan sitten ohkaisempaa. Kitaran vapaan e-kielen perustaajuushan on n. 82Hz (standardivireessä siis). Kyllähän sen sävelen tosin harmoonisista kerrannaisistakin ihmiskorva tunnistaa. Itse musiikista myös riippuu mikä on olennaista.

Sinänsähän tuollaiset rajataajuudet eivät tietysti tarkoita että mitään niiden ulkopuolella ei kuulu/tarvitse kuulua.


Tämä ei ole siis nyrkkisääntö, mutta varsin järkevä ohjeistus sähkökitaraa äänittäessä. Akustiseen kitaraan taas joudutaan varaamaan enemmän 'kaistaa' jotta saadaan myös helinät mukaan.
Tässä suora lainaus lehdestä (Music Tech, June 04):
"An amplified electric guitar produces nothing of musical value below 100Hz and will shelve off at around 6kHz. If you are trying to keep the bottom end of your track tight and clutter free, low-frequency garbage spilling onto a guitar mic is not necessarily welcome". Hieman siis huti meni, mutta tulipa tämäkin korjattua

Kuten siis tuossakin sanotaan, on yleistä ettei alapään pörinät (joita ei korvakuuntelulla välttämättä erota vertailematta, mutta vertailemalla sitäkin paremmin) sisällä mitään sellaista mitä nauhalle tarvittaisiin. Bassoraita tulee tässä vaiheessa vastaan.

Vaikka ala-e soikin n. 82Hz:n taajudella, kuuluu sointia myös muilta taajuuksilta (ylä-kerrannaisia, pitää kehitellä uusia termejä kun en parempaakaan keksi) jotka ovat sitten niitä kuultavaksi tarkoitettuja. Behringerin VAMP2:ssa on aivan älytön bassokorostus linjasyötössä, jonka joutuu raasti leikkaamaan pois jälkikäsittelyvaiheessa.

Miksaustapojakin on vaan niin monenlaisia. BRR:ssä tykkäävät miksata minimaalisella equttamisella jotta ääni ei vääristyisi vaan kaikki tulisi luonnollisen kuuloisena soittaessa. Toiset taas tykkäävät rajata kaikille raidoille omat päätaajuudet selkeän erottelun vuoksi. Miettikää ja kokeilkaa. Pari kertaa on miksatessa tullu nämä ongelmat vastaan ja useita kikkoja on tullut kokeiltua, mutta mitään yleispätevää kikka kolmosta en ole keksinyt.

#18 kirjoitettu 28.06.2004 10:45

Tää on kaikki vallan relevanttia ja sinänsä tarpeellista tietää. Nyt kuitenkin mun pääasiallinen ongelma (näin säikeen aloittajana uskallan suunnata keskustelua ....) on löytää styrkkari kotistudioon joka on hyvä soittaa yllä antamillani sounditavoitteilla (==telerynkytys). Kitaran miksaus valmiiseen biisiin jne on vähän toinen juttu.

Niinpä epäilisin, että taajuusvasteista ja mistä-leikataan-ylä-alapäät jne puhuminen on vaan yksi pikku osa kokonaisuutta. Vähintäänkin yhtä tärkeää soiton kannalta on
-atakki -- kuinka ääni syttyy
-sustain
-miten ääni kokonaisuutena muuttuu dynamiikan vaihdellessa (eli että esim ylä-taajuudet ruttuuntuu kauniisti kovassa kohdassa ...)
-dynamiikka

...jotenkin näistä tulee se kokonaisuus jota hyvältä kitaravahvistimelta odottaa. Otanpa tässä taas nyt esimerkin alueelta josta jotain ymmärrän. Mulla on hyväWurlizer sähköpiano vuosimallia -69. Siinä ei se taajuuskaista varmaan vaikuta kuin alle puolet sen soundin "toimivuudesta". Hyvän Wurli soundin tekee seuraavat asiat
-lyön ison soinnun kovaa ja Wurli murisee kuin koira
-soitan hiljaa ja paan sen oman vibran päälle ja se kehrää kuin kissa
-saan pienetkin nyanssit kuuluun niinkuin haluan (toisin kuin missään synassa) koska Wurli on elävä olento ja olemme päässeet yhetisymmärrykseen siitä mikä toimii
-yläpäät leikkautuu mitä lujempaa soittaa
-se humisee ja sihisee komeesti

Tsekkaa vaikka Minä Olen niin kuulet ehkä vähän mitä ajan takaa. Ihan alussa vibra honottaa sitten lennossa nedän just ennen laulun alkamista sen pois ja Wurlyn potikka sanoo knaps ja vibra häviää. jne ....

Tätä en millään sämplerillä osais tehdä (joku kova soittaja varmaan tietysti osaa, mutta ....) Nyt sama juttu kitarastyrkkareissa: mistä päästä lähteä kaivamaan tuota elävää musaa: "halpa" putkivahvasri (Fender Blues Junior) vai mallintava (Vox Valvetronix AD30VT)? Tietysti sitten tarttee oppia soittaan mutta se on nyt vähän off topic

#19 kirjoitettu 28.06.2004 16:52

Nämä sounditekniset jutut eivät sinänsä soiton harjoitteluun vaikuta, mutta kenties vuoden/parin päästä voi tehdä jo mieli parempia laitteita jos ostaa sikaa säkissä. Esim. Pod Guitar Port käy kyllä hyvin harjoitteluun eikä vie tilaa pöydältä, mutta soundit tulevat nopeasti vastaan monipuolisuudesta huolimatta. Juuri nämä nyanssit, kohinat, suhinat ja dynamiikka vaikuttavat lopulliseen soundiin niin paljon että voi olla järkevää miettiä pistäisikö rahaa samantien hieman parempaan laitteeseen. Jos taas soundeilla ei ole mitään suurempaa merkitystä niin jokin halpa mallintava varmasti antaisi monipuolisimman soundimaailman... Kun pistää Variax-kitaran niin saat samassa paketissa banjon, telen, straton, hevikepin, akustisen jne, etkä joudu ostamaan jokaista kitaraa erikseen... vaan riittääkö soundi sitten keikka- tai studiokäyttöön? Se onkin asia erikseen. Tilanne on sama kuin pohtiessa ostaisiko kotikäyttöön flyygelin, puupianon, sähköpianon vai casion 150e:n koskettimet.

Selvispä tähän väliin sekin minkä putkipelin kaverini oli ostanut. Kyseessä on siis Peaveyn Classic 30. Kivalta kyllä kuulosti kun taas kuuli. Kyllähän niitä parempiakin pelejä on, mutta on tuossa jo varsin eri luokan soundi kuin halpispeleissä.

#20 kirjoitettu 29.06.2004 22:06

Merkkarin AA kirjoitti:
Haava kirjoitti:
kannattaa tosiaan kokeilla/ostaa se alnico kajareilla...


Aika hauskaa sanoa näin, jos ei selvästikään ymmärrä mitään musiikkiteknologiasta.


Ihan tarpeeksi ymmärrän, jotta voin sanoa, että alnico kajarit sopivat miltein kaikkien 60-luku diggarien mielestä ehdottomasti parhaiten kitara kajareiksi. Ja 60-luku saundiahan tässä haettiin, joten kyllä sen aito alnivo täytyy silloin olla, kuten siihen aikaan oli tapana.

Alnico-kajarit on nimittäin kehnoimpia kaiuttimia joita olen kokeillut.


Ahaa... Sinä olet sitä mieltä. Minusta ne ovat parhaita.

Keskialueella on ihan hirveä piikki ja diskanttiosasto tekee kuule aika pahaa jälkeä etenkin modulaarisharmoniselle kitaransoitolle.


Niin ja erottelevuus on helvetin hyvä + diskanttipää kuullostaa ihan helmelti niillä 60-luvun säröillä joita tässä haettiin.

Saat vielä päätteen hajalle noilla kaiuttimilla, niissä sattuu olemaan nuo ohmilukemat aina ihan miten sattuu eikä ainakaan niin kuin siinä ämyrin kyljessä lukee.


Kyllä se VOX myy combona sitä vehjettään, niin eiköhän tuo kestä ihan speksien mukaan.. Vaan ei kyllä nuo voxit hajalle saa, koska ne kajarit on tahallaan alimitoitettu.

#21 kirjoitettu 22.08.2004 11:22

Lupasin kertoo mita lopulta ostin ...

Eli paadyin Vox Valvetronix AD30VT. SIina on AC30TB yhtena mallinnetuista Joo, ja monesta muusta mallintavasta poiketen digitaalikauhistuksen lisaksi tassa on putki ja vattimaaraa voi saadella 1 - 30W valilla -- vaittavat etta saa pikkusoundeillakin kivan aanen. Ja joo, saa ...

No, toistaiseksi olen tyytyvainen. Tallasen tein ekaks Nuori Poika. (tai katso Antti Kaukomaa. Ei ehka ihan telerynkytysta mutta kuitenkin ...

#22 kirjoitettu 25.08.2004 10:40

Mulla on itsellä VOX AC-15 ja Fender Pro Junior! molemmat on 15w täysputkivehkeitä (vox on a-luokassa). Toimii helvetin hyvin kotistudiossa. Varsinkin toi pro junior on ihme peli. Nappeja on vaan tone ja volume, mut hitto mikä saundi... ei siihen muita nappeja kaipaa. 10 tuumaisesta lähtee yllättävän iso saundi!

Käy kuuntelee meidän studiosessiot... Niissä oli toisessa kitarassa toi VOX, etunen ja pääte täysillä, eq:t kello kahteentoista... Toisessa oli Fenkku, jossa särön määrää säädeltiin volumella ja eq oli taas kello kahteentoista! Kitarat oli molemmat strato-mikeillä... Mikkinä oli joku laajakalvoinen konkka noin viidenkymmenen cm:n päässä...VOLTAS

#23 kirjoitettu 25.08.2004 15:10

Tuomas78 kirjoitti:
Mulla on itsellä VOX AC-15 ja Fender Pro Junior! molemmat on 15w täysputkivehkeitä (vox on a-luokassa). Toimii helvetin hyvin kotistudiossa. Varsinkin toi pro junior on ihme peli. Nappeja on vaan tone ja volume, mut hitto mikä saundi... ei siihen muita nappeja kaipaa. 10 tuumaisesta lähtee yllättävän iso saundi!

Käy kuuntelee meidän studiosessiot... Niissä oli toisessa kitarassa toi VOX, etunen ja pääte täysillä, eq:t kello kahteentoista... Toisessa oli Fenkku, jossa särön määrää säädeltiin volumella ja eq oli taas kello kahteentoista! Kitarat oli molemmat strato-mikeillä... Mikkinä oli joku laajakalvoinen konkka noin viidenkymmenen cm:n päässä...VOLTAS



Itsekkin renkuttelin tota Fenkkua liikkeessä -- hyvä tietysti mutta vähän oli kallis tähän hätään.

Kokeilin muuten muitakin mallintavia kuin tuota Voxia (Behringer, Line6, jne) ja musta ei ollu kivoja. Siks olen tosi tyytyvainen VOXiini.

Tarttee käydä kuuntelemassa teidän kamat!

#24 kirjoitettu 25.08.2004 18:52

Tuomas78 kirjoitti:
Mulla on itsellä VOX AC-15 ja Fender Pro Junior! molemmat on 15w täysputkivehkeitä (vox on a-luokassa).


Oletko varma, että se on A-luonka vahvari? Olin ymmärtänyt, että kaikki vox ac-30 ja ac-15 vahvistimet ovat katodibiasoituja takaiskytkemättömiä ab-luokan vahvareita.

#25 kirjoitettu 26.08.2004 11:29

Haava kirjoitti:
Tuomas78 kirjoitti:
Mulla on itsellä VOX AC-15 ja Fender Pro Junior! molemmat on 15w täysputkivehkeitä (vox on a-luokassa).


Oletko varma, että se on A-luonka vahvari? Olin ymmärtänyt, että kaikki vox ac-30 ja ac-15 vahvistimet ovat katodibiasoituja takaiskytkemättömiä ab-luokan vahvareita.


Nyt täytyy tunnustaa tietämättömyyteni! Kyseessä voi hyvinkin olla tuo mainitsemasi AB-luokan kone... Itse olen vain jonkun kuullut jotain sen suuntaista sanovan, että A-luokassa olis... Onhan siinä ainakin tasasuuntaaja putkella ym...

Sivistäkää minua!!!

#26 kirjoitettu 26.08.2004 11:37

Tuomas78 kirjoitti:

Itse olen vain jonkun kuullut jotain sen suuntaista sanovan, että A-luokassa olis...


Jooh... Kyllä se on AB-luokan vahvari. 50-luvun vehkeet ovat sitten A-luokan vermeitä.

Voxin maagisen hieno saundi perustuu lähinnä siihen, että se on toteutettu ilman taskaisinkytkentää. Se tekee siitä niin erottelevan lämpöisen selkeän vaikka ääni olsikin jo selkeästi särön puolella.