Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.01.2004 21:11

en oo koskaan lentäny, ja sekös harmittaa. tietäisin edes että tykkäänkö vai en...

#3 kirjoitettu 30.01.2004 22:22

En oo lentokoneessa ikinä aikaisemmin pelännyt, mutta kyllä nyt on sen verran paljon noita koneita viimeaikoina pudonnut ja törmäillyt pilvenpiirtäjiin että saattais pikkasen hermostuttaa koneessa.. [Offtopic: Oottekko muute miettiny että siitä WTC-iskusta on nyt jo reippaasti yli 2 vuotta, ja silti se on hyvin kirkkaasti vielä muistissa, ihan ku se olis tapahtunu pari kuukautta sitten..]

#4 kirjoitettu 30.01.2004 22:36

Putte kirjoitti:
En oo lentokoneessa ikinä aikaisemmin pelännyt, mutta kyllä nyt on sen verran paljon noita koneita viimeaikoina pudonnut ja törmäillyt pilvenpiirtäjiin että saattais pikkasen hermostuttaa koneessa..


ja silti lentäminen on ihärjettömän paljon turvallisempaa kuin autollaajo. Ihan sama suhteutetaanko kuljettuihin kilometreihin tai kuljettuun aikaan. Toisaalta taas jos ihminen oikeasti kärsii lentopelosta, niin ei tuo tieto paljoa lohduta, silää kyseessä on paljon primaarimpi tunne.

[Offtopic: Oottekko muute miettiny että siitä WTC-iskusta on nyt jo reippaasti yli 2 vuotta, ja silti se on hyvin kirkkaasti vielä muistissa, ihan ku se olis tapahtunu pari kuukautta sitten..]


Minulle kävi silloin pinempänä aivan samoin siinä ensimmäisessä persianlahdensodassa, jossa Saddam ajattiin kuwitista.

Haava korjasi quotet 22:42 30.01.2004

#5 kirjoitettu 30.01.2004 22:59

Ensimmäisen kerran nousin koneeseen kuusivuotiaana. Ei tullut silloin pelättyä, enkä pelkää sitä nytkään. Edellisestä lennosta on tosin kertynyt aikaa jo kuusi vuotta, mutta tuskinpa lentämistä vierastaisin, jos vielä joutuisin matkustelemaan ilmateitse.

Isukki on muuten parhaillaan matkalla Kanarialle. Tahtoo kans!

#6 kirjoitettu 30.01.2004 23:25

Viikon päästä pitäisi olla lentokoneessa. Aina ennen lentoja olen hermostunu, ainakin vähän. Mutta ei sitte pelko enää ole niin suuri kun on kone noussu ja silleen.

#7 kirjoitettu 31.01.2004 06:22

Mä jotenkin pelkään, mutta toisaalta pidän lentämisestä. Lentokoneen nousu ja lasku on jotenkin erityisen jänniä, mutta tasainen meno taivaan sinessä tuntuu rauhoittavalta ja jos vielä maisemat näkyy, niin mikäs siinä sitten on istuskellessa. Kyllä ne terroriteot hieman järkäyttivät minunkin lentohalujani, mutta kun sitä miettii nykyisin järjellä, samanlainen tapaus olisi kyllä hyvin vaikea ellei jopa mahdoton toteuttaa uudelleen.

#8 kirjoitettu 31.01.2004 19:57

Edestakasin Helsinki-Rooma lennolla oon ollu,muutama vuos sitte..
Ei siinä mitään pelättävää muuten ollu,mut kun mä pelkään korkeita paikkoja ja alamäkiä ni siinä tuli pienet omat ongelmansa..
Ihan hyvin se kyl meni,vaikka en enää mitään siitä muistakkaan..
Inhottavinta oli lähtö Roomasta ja paluu Helsinkiin ku olin flunssassa ku takasin tultiin..Sit oli korvat lukossa muutaman päivän ajan..
Ei niissä koneissa sillon ainakaan mitään pelottavaa ollu..Tosin en pahemmin ajatellu sillon et mitä mä oon tekemässä..

#9 kirjoitettu 31.01.2004 21:29

Lentopelko on mulle enemmänkin kuin tuttua. Pienestä pitäen olen pelännyt ihan järjettömästi. Final Destinationin näkeminen pari päivää ennen erästä lentomatkaa oli viimeinen tikki. Pari vuotta sitten koin kauhun hetkiä 12 tunnin lentomatkalla. Stressaamisen ja painajaisten näkemisen alotin about kolme kuukautta aikasemmin, koneeseen nousin nolla yöunien jälkeen. Jotenkin olin pyöritellyt ajatusta kuolemisesta niin paljon, etten oikeestaan enää pelännyt sitä että voisin kuolla, vaan olin jo melkein hyväksymässä sen että elävänä mä en siitä selviä. No, tässä sitä kumminkin vielä istutaan paskaa jauhamassa, joten ihan hyvin matka meni, mutta tulomatkalla, yhtä pitkällä lennolla sain jonkun kohtauksen (paniikki-?) nukahdettuani (epätavallista mulle kyllä, yleensä en pysty ajattelemaankaan nukkumista koneessa, kökötän vaan kaikki aistit valppaana) hetkeksi ja herättyäni ilmakuoppiin. Aiheutin joukkopaniikkia kanssamatkustajissa. Pienempänä itkin ja riehuin ihan kamalasti kun piti mennä koneeseen, nykyään oon vaan tyytynyt kivettymään ja ajattelemaan jotain muuta kun sitä faktaa, että olen tosiaan yksi niistä sekopäistä jotka vapaaehtoisesti sulloutuvat metalliputkeen ja liitelevät sillä korkealla ilmassa. Onhan lentäminen turvallista tänä päivänä, mutta kuten Haava jo sanoi, ei se paljoa lohduta siinä itse tilanteessa.
Joo, onhan niitä joitain kursseja olemassa, ja kaikenlaista muutakin apua. Pakkohan tästä pelosta on eroon päästä. Luultavasti tuun kumminkin vielä lentämään elämässäni erinäisiä kertoja.

#10 kirjoitettu 31.01.2004 21:33

Itselläni ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, onko itselläni lentopelkoa vai ei. En ole nimittäin koskaan lentänyt, vaan olen pitänyt jalkani visusti maan pinnalla. Olettaisin kuitenkin, että en moista pelkoa pode. Hämähäkit ovat paljon pelottavampia kuin lentävät metallipurkit.

#11 kirjoitettu 01.02.2004 10:29

Minä en ole ikinä pelännyt lentämistä, mutta muistan kun toi Estonia uppos, niin olin hieman hermostunut sen jälkeen kun piti mennä laivalle.

Luotan hyvin pitkälti ammattitaitoisiin lentäjiin sun muihin. Tiesittekö, että suomen koneet ovat aina toimineet hyvin eikä ikinä ole ollut vaaraa lähelläkään...

#12 kirjoitettu 05.02.2004 09:02

Kyllähän se lentäminen on täysin luonnotonta, ei ihmistä ole tarkoitettu lentämään. Siksi lentäminen aiheuttaa pientä hermoilua minussa, mutta toistaiseksi se ei ole estänyt lentokoneeseen nousua.

Mitkään järkiperäiset selitykset ja tilastolliset vakuuttamiset ei tähän auta, vaan kyseessä on lentämisen luonnottomuudesta tuleva tunne.

#13 kirjoitettu 05.02.2004 09:54

Itse tuskin muistan ensimmäistä lentokertaani kun olin sen verran nuori. Ikinä en ole lentopelosta kärsinyt, vaan itseasiassa nautin siitä. Lentokoneen nousu on upea tunne (jos nyt unohdetaan se mahdollinen korvien lukkiutuminen). Haavahan jo mainitsi että tilastollisesti lentokoneella lentäminen on hyvinkin turvallinen matkustustapa, ja en nyt muutenkaan viitsi stressata itseäni murehtimalla tuollaisia. Jos se tulee alas rytinällä niin tulkoon, joskushan täältä lähdetään ja lähdetään mielummin tyylillä.

#14 kirjoitettu 07.02.2004 15:38

En oo kyl ikinä ollu missään lentokoneessa tai sellatteessa, mut en kyl usko etten "pelkoa" lentämistä.. Mut sen näkee sit joskus...

#15 kirjoitettu 17.02.2004 23:55

Kurv! kirjoitti:
En oo kyl ikinä ollu missään lentokoneessa tai sellatteessa, mut en kyl usko etten "pelkoa" lentämistä.. Mut sen näkee sit joskus...




Sama juttu mulla.

#16 kirjoitettu 18.02.2004 10:55

Ei mua kyllä lentäminen pelota. Lähinnä olen lentänyt Finnairilla ja ainakin kyseisen yhtiön turvallisuuteen luotan täysin. Kerran paluumatkalla Suomeen jouduimme keskelle ukkosmyrskyä, mutta kyllä siitäkin selvittiin

#17 kirjoitettu 30.06.2004 03:41

Mää en ainakaan KOSKAAN mee lentokoneeseen!!!

#18 kirjoitettu 30.06.2004 19:26

Oon ollu 2 kertaa koneessa. Ku mentiin luokan kaa Espanjaa 2viikoks. Kylhän se nousu melkosesti jännitti ekalla kerralla, kun ei ollu iha normaalit liikkumis vauhdit (0-120km/h). Korvatki meni lukkoon . Ei siel ilmassa sitte oo mitää jännittävää.

#19 kirjoitettu 01.07.2004 08:19

Lentäminen roks. Viimeksi lensin noin 3 viikkoa sitten täältä meren toisenpuolelta sinne Suomeen, mukavaa touhua tuo lentäminen.

Ja tulin funtsineeksi siinä matkalla kun se oikeanpuoleinen siipi heilui niin perkeleesti ja kone otti sen verran turbulenssia, että mahan sisältö tuli kurkkuun melkein, että aika mageeta meininkiä!
Kone siis joutui isoon turbulenssiin ja meni kuin joku perkuleen makarooni silleen vetvomalla sekavasti, röyh.

Ei hätää, jos tipun koneen mukana, niin sitten tipun.

#20 kirjoitettu 01.07.2004 08:46

Tune kirjoitti:

Ei hätää, jos tipun koneen mukana, niin sitten tipun.



Jep. Turha vatvoa asioita, jotka eivät koskaan tapahdu
tai joille ei mitään voi. "Ei pelota" on vastaukseni.

#21 kirjoitettu 01.07.2004 14:39

En pelkää lentämistä, kun olen matkustanut lentokoneella useasti. Enemmänkin pelkään olla pelkääjän paikalla puolihullujen kavereideni kyydissä kun he "ajavat" autoa.

#22 kirjoitettu 01.07.2004 16:16

Minä tykkään katsella pilviä lentokoneesta käsin. En pelkää.

#23 kirjoitettu 03.07.2004 14:25

Lentäminen on suorastaan rentouttavaa. Siinä on mukava katsella maisemia ja vaikka lueskella jotain hyvää kirjaa... Ruoka on aika paskaa yleensä eikä tupakoidakaan saa, mutta pieniä pahoja nuo, kun kuitenkin niin vähän lentokoneella noin yleensä liihottelee.

Eräs kauhea lentomatkakokemus on tosin ollut, kun kotiintulomatkalla kauhean krapulan keskelle pamahti nouseva kuume ja flunssa. Vieressäni istui eräs todella rasittava nuorinainen joka ei antanut minulle hetken rauhaa nieleskellä finrexiniäni. Päässä humisi ja särki, näki hassuja juttuja, kaikki pyöri, kurkkua pisti, jokainen ilmakuoppa oli munapotku, jne... Olo tosin parani huomattavasti kun pääsi hengittämään Helsingin pakkasilmaa joka Brysselin paskaiseen sumuilmaan verrattuna on täysin omaa luokkaansa.