Mikseri.net

#2 kirjoitettu 26.02.2024 16:36

Ei nyt ihan viimeisin liikuttuminen, mutta silloin kun Andy Mccoy oli Big brotherissa ja siellä soitti tai rämpytti akustista kitaraa, niin siitä tuli vähän sellainen wow, osaahan tuo spurgu soittaa

#3 kirjoitettu 26.02.2024 16:37

Sain tämän aiheen idean, kun kuuntelin Steve Hackettin (Genesis 1971-77) Genesis-versioita YouTubesta. Siis niistä kappaleista, joissa on ollut itse mukana säveltämässä.

Liikutuin, miten hienoja versioita herra on niistä tehnyt ja miten hienosti ne soivat. Ikuinen Genesisdiggari-veljenikin myönsi, että hitto, miten hienoa hommaa.

https://www.youtube.co...

#4 kirjoitettu 26.02.2024 16:49

Eilen vaikutuin kun katselin Liverpoolin vaihdosta kentälle tulleiden "junnujen" ennakkoluulotonta pelaamista Chelseaa vastaan ja cupin finaalin voittoa täyden Wembleyn katsomon edessä.

#5 kirjoitettu 26.02.2024 19:02

Huomaan iän myötä liikuttuvani helpommin esimerkiksi hienosta esityksestä riippumatta siitä, mitä tyyliä se edustaa. En tiedä, mistä johtuu. Ei tässä kai ainakaan paatuneempia olla.

#6 kirjoitettu 26.02.2024 22:10

Kyllä musiikki (edelleen…) jaksaa herättää suuria tunteita. En kai muuten jaksaisi siitä jatkuvasti intoilla. Juuri tänäänkin nuo kaksi kappaletta, jotka postasin ”Mikä soi nyt” -ketjuun vaikuttivat ja lähes liikuttivat, toinen pelkän kauneutensa vuoksi ja toinen myös ulkomusiikillisen tarinansa kautta.

#7 kirjoitettu 27.02.2024 07:41

SampoM kirjoitti:
Huomaan iän myötä liikuttuvani helpommin esimerkiksi hienosta esityksestä riippumatta siitä, mitä tyyliä se edustaa. En tiedä, mistä johtuu. Ei tässä kai ainakaan paatuneempia olla.


Olen huomannut saman ilmiön erityisesti silloin kun joku kilpailuolosuhteissa ylittää itsensä. Esimerkiksi Voice of Finlandissa takavuosien huippuvedot tai kotikaupungin naisten kultamitalit koriksessa kyllä kostuttivat silmänurkkaani. Olisikohan jopa niin, että osaamme iloita toisten onnistumisista?

#8 kirjoitettu 27.02.2024 08:04 Muok:27.02.2024 08:07

AnttiJ kirjoitti:
Eilen vaikutuin kun katselin Liverpoolin vaihdosta kentälle tulleiden "junnujen" ennakkoluulotonta pelaamista Chelseaa vastaan ja cupin finaalin voittoa täyden Wembleyn katsomon edessä.


Chelsean joukkueen keski-ikä jatkoajalla oli hieman Liverpoolia alhaisempi.
Mutta tosiaan jos pelaajien markkina-arvoa ja maksettuja siirtokorvauksia vertaillaan niin jokaista Poolin akatemiakasvattia kohden Chelsella oli kentällä joku 40-120:n miljoonan punnan floppaaja.

https://www.thesun.co....

#9 kirjoitettu 27.02.2024 09:04

art074 kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
Eilen vaikutuin kun katselin Liverpoolin vaihdosta kentälle tulleiden "junnujen" ennakkoluulotonta pelaamista Chelseaa vastaan ja cupin finaalin voittoa täyden Wembleyn katsomon edessä.


Chelsean joukkueen keski-ikä jatkoajalla oli hieman Liverpoolia alhaisempi.
Mutta tosiaan jos pelaajien markkina-arvoa ja maksettuja siirtokorvauksia vertaillaan niin jokaista Poolin akatemiakasvattia kohden Chelsella oli kentällä joku 40-120:n miljoonan punnan floppaaja.

https://www.thesun.co....


Totta ja yllättävääkin se on keskiarvoilla mitattuna, mutta tilanne näyttää tietysti aika lailla toiselle kun sitä katsoo yksilöiden kautta.

Olen nähnyt kaikki kentällä olleet Chelsean pelaajat jo monasti kentällä Valioliigassa, mutta Liverpoolin kentälle menneiden kolmen nuorimman (joita en edes tunnistanut) kokemus kovista peleistä on lähes olematon.

Sunin tablitsa asiasta oli itse asiassa hyvin mielenkiintoinen. Chelsean nuorin oli 20-vuotias (Gusto; Ranskan maajoukkuemies) kun Liverpoolissa kentällä oli kolme kokematonta alle 20-vuotiasta ja yksi kaksikymppinen (Elliot, jolla on jo kunnon kokemusta Valioliigasta). Chelsean vanhin puolestaan oli Nkunku (26 v.) kun Liverpoolin vanhin oli Van Dijk (32 v.). Arvaan, että keski-ikä olisi kääntynyt toisin päin jos Thiago Silva (39) olisi ollut kentällä.

Chelsean tilanne tosiaan on aika kamala sijoitettujen rahojen näkövinkkelistä. Noin kai käy jos alaa tuntematon omistaja pistää haisemaan? Saa nähdä miten reilun pelin vaatimukset täyttyvät kun Chelsean harjoittama ostohintojen jaksotus ei enää jatkossa ole mahdollista. Hoituuko homma pelkästään omia kasvatteja myymällä vai ei (niistähän saa koko myyntihinnan verran voittoa) vai pitäisikö muutamat flopeista pystyä myymään voitolla (voi olla ns. Lakeuden utopiaa); sitä varmaan lasketaan investorin pääkonttorissa hyvinkin kiivaasti.

Sen sijaan olen positiivisesti yllättynyt siitä, ettei Newcastle ainakaan vielä (!) ole ryhtynyt holtittomaan törsäilyyn.

#10 kirjoitettu 27.02.2024 12:10

Lauri Haav:n kappale Kuulemma sai minut taannoin liikuttumaan, kun mieleen tuli oma isoäitini, joka menehtyi 2021 loppusyksystä. Itse kappale kertoo siis artistin isoäidistä ja sisältää myös hänen nauhoitettua puhettaan.

Ei sitä ihan joka jutusta raavas mies liikutu...Mutta myös vanhempien kissan kuolema kunnioitettavassa iässä kylläkin, taisi 16 vuotta olla, pisti vähän vetistelemään. Se oli kiva kissa.

#11 kirjoitettu 04.05.2024 15:29

Mä olen lukenut tän kevään aikana aasialaisesta ja kiinalaisesta filosofiasta ja sen historiasta...

Ja olen ollut erityisen vaikuttunut siitä...


Kiinalaisen filosofian pääsuuntaukset on toki kungfutselaisuus ja taolaisuus, mutta näidenkin suuntausten sisällä on eri aikakausina esiintyneitä suuntauksia, ja lisäksi kiinalaisessa filosofiassa on muitakin suuntauksia kuten legalistit ja mohistit...

Ja se mistä olen olut vaikuttunut, niin on se että nämä kiinalaiset filosofit jotka vaikuttivat jo ennen ajanlaskun alkua samaan aikaan kuin antiikin kreikkalaiset, niin ennakoivat monia sellaisia ajatuksia, joita eurooppalaiset filosofit onnistuivat pohtimaan vasta 1500-luvun jälkeen eli melkein 2000 vuotta myöhemmin...


Kiina on todella vanha sivilisaatio, ja sen puitteissa on syntynyt monia hienoja ajatuksia...