Mikseri.net

☰

Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Liity käyttäjäksi Kirjaudu sisään

Ladataan

Vastaa Aloita uusi keskustelu

Kirjoittaja	Politiikasta
IT IT Resurrected 13563 viestiä	#1 kirjoitettu 21.09.2022 17:06 Politiikasta Aloitetaanpa tällainen ketju taas vaihteeksi... Täällä on lupa keskustella kaikesta politiikkaan liittyvästä, eli vaaleista, puolueista, poliitikoista, korruptiosta, politiikan teoriasta ja merkityksestä, kansainvälisestä politiikasta, poliittisesta historiasta, poliittisista ideologioista, mediasta ja median tavasta kirjoittaa politiikasta, jne... jne... Eli kun tulee tarve esittää ajatuksia politiikasta, niin tässä on sille foorumi...
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13563 viestiä	#2 kirjoitettu 21.09.2022 17:15 Ja tässä on käsitykseni siitä mitä politiikka on... Eli tämän määritelmän jo kirjoitin tuolla toisessa aihetta käsittelevässä keskustelussa: Mutta jos mun pitäisi kertoa jollekulle että mitä politiikka on, niin vastaus olisi kolmessa osassa: 1) Politiikka on kaikkia kansalaisia koskevaa yhteiskunnallista päätöksentekoa... 2) Politiikkaa värittää se, että ihmisillä ja erilaisilla eturyhmillä on erilaiset päämäärät... Eli politiikkaan kuuluu sisäänrakennettuna konflikti ja taistelu päämääristä... 3) Politiikkaa määrittää myös taistelu vallasta, eli siitä kuka saa tehdä ne yhteiset päätökset, ja se kenen päämäärät toteutetaan... Ensinnäkin siis politiikassa tehdään meitä kaikkia kansalaisia koskevia päätöksiä, eli päätöksiä veroista ja maksuista ja siitä kuka saa ja mitä... Politiikassa siis päätetään budjeteista ja säädetään lakeja eli niitä pelisääntöjä, joilla yhteiskunnassa eletään... Toisekseen politiikkaa värittää se, että eri ihmisillä ja ryhmillä on erilaiset uskomukset, arvot, intressit ja päämäärät, ja tästä muodostuu konflikti eri ryhmien välille... Demokraattisessa yhteiskunnassa tämä konflikti ratkaistaan rauhanomaisesti, mutta tosiasia on että tuo konflikti ja erimielisyys niistä yhteisistä päätöksistä määrittää politiikkaa... Meillä jokaisella on intressi ajaa omia etujamme... Kolmanneksi politiikkaa määrittelee taistelu vallasta... Kaikki eturyhmät yhteiskunnassa haluaisivat, että tehdään heille itselleen edullisia päätöksiä, ja että tuo ryhmien välinen konflikti ratkeaisi heidän edukseen... Tämän toteuttamiseksi ja varmistamiseksi tarvitaan valtaa... Valta on siis toimijan A kyky saada muut toimijat B ja C jne. toimimaan oman halunsa mukaisesti ja vastoin omaa tahtoaan... Elikkä... Politiikka on meitä kaikkia koskevaa päätöksentekoa, jolla luodaan pelisäännöt joilla yhteiskunnassa toimitaan... Tähän päätöksentekoon liittyy oleellisesti se, että politiikan toimijat ovat erimielisiä siitä, että millaisia sääntöjä yhteiskunta tarvitsee... Ja tämän takia politiikassa käydään taistelua vallasta, eli siitä kuka niitä päätöksiä saa tehdä...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13563 viestiä	#3 kirjoitettu 21.09.2022 17:17 Lisäänpä tähän politiikkaa koskevaan kirjoitukseeni vielä pari pointtia, jotka korostavat sitä miksi politiikka näyttää joskus kähminnältä, ja miksi poliitikkoihin ei voi 'luottaa'.... 1) Poliitikko ei voi ennen vaaleja luvata mitään... 2) Politiikka on kaupankäyntiä (bargaining)... Yksikään poliitikko ei voi varsinkaan monipuoluejärjestelmässä luvata mitään... Ainoa lupaus jonka poliitikko voi äänestäjälleen antaa ennen vaaleja on se, että hän tekee parhaansa ajaakseen tärkeiksi näkemiään asioita siinä tapauksessa jos saa tarpeeksi valtaa taikka pystyy käymään kauppaa muiden poliittisten toimijoiden kanssa näiden päämäärien ajamiseksi... Eli politiikka on myös kaupankäyntiä, jota käydään puolueiden sisällä ja välillä... Varsinkin Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä puolueet joutuvat hieromaan kauppaa eri asioista, jotta toimiva hallitus saadaan kasaan... Eli jos ei vaaliehdokkaat voi luvata ennen vaaleja mitään, niin sama pätee puolueisiin, jotka joutuvat käymään kauppaa ajamistaan asioista muiden puolueiden kanssa...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13563 viestiä	#4 kirjoitettu 21.09.2022 17:37 Toinen tapa lähestyä politiikkaa on kiinnittää huomiota erilaisiin lähestymistapoihin, joilla politiikkaa taikka poliittisia ideologioita voisi ymmärtää... Itse jaan nämä lähestymistavat kolmeen pääryhmään: 1) Faktuaalinen 2) Intressiperustainen 3) Arvopohjainen Kun politiikkaa lähestytään faktuaalisesti, niin silloin huomio kiinnittyy niihin uskomuksiin ja faktoihin, joita meillä politiikasta on... Poliittisen teorian puolella voi kysymys olla vaikkapa "ihmisen luonnosta" (human nature) eli siitä onko ihminen luonnostaan itsekäs ja paha, vai yhteistyökykyinen ja hyvä? Intressipohjainen lähestymistapa kiinnittää huomionsa niihin etuihin, joita poliittisilla toimijoilla on ajettavanaan... Edun käsite on hieman liukas, ja tässä määrittelen sen subjektiivisesti eli sen toimijan omasta näkökulmasta... Eli esimerkin vuoksi, jos omistan sähköauton, niin minun etujeni mukaista on se, että latausasemia on tarjolla runsaasti ja sähkön hinta matala... Arvopohjainen lähestymistapa kiinnittää huomionsa asioiden normatiiviseen ja moraaliseen puoleen, eli siihen kuinka haluaisimme asioiden olevan... Tämä eroaa faktuaalisesta lähestymistavasta, jossa asiat pyritään esittämään sellaisina kuin ne ovat... ¤¤¤ Nämä kolme lähestymistapaa, siis faktuaalinen, intressipohjainen ja arvopohjainen, ovat myös ne kolme probleemaa, jotka jokainen poliittinen toimija kohtaa, ja tämän jaottelun voi halutessaan löytää vaikkapa poliittisten ideologioiden taustalta... Politikasta tekee mausteisen sopan se, että politiikkaan liittyvät käsitteet eli konseptit ovat usein kiistanalaisia eli monitulkintaisia... Monesti on niin, että omat edut taikka arvot pyritään poliittisessa diskurssissa ja retoriikassa esittämään faktoina... On siis kansakunnan etu tehdä jokin poliittinen päätös, koska vaihtoehtoja ei ole... Kuinka usein olemme kuulleet tämän poliitikkojen suusta? Sana ja käsite "demokratiakin" on hyvin monimerkityksellinen, ja sen alle mahtuu monenlaisia toisistaan paljonkin eroavia oikeita poliittisia järjestelmiä... ¤¤¤ Ja lopuksi... Kuten tavallisten kansalaistenkin elämässä, niin myös politiikassa usein käy niin, että ne omat arvot ja intressit menevät faktojen edelle... Puhutaan siis totuuden jälkeisestä maailmasta... Mutta toisaalta, onko "universaaleja faktoja" olemassakaan, koska tietoon liittyy aina tulkinta, eli se näkökulma josta tuota tietoa arvioidaan? Ehkäpä intressit ja arvot tarjoavat tuon näkökulman hyvinkin usein, ja faktat ovat vain retorinen ja semanttinen apuväline, jonka turvin toisin ajattelevat tahot pyritään saamaa ruotuun, eli siis "vakuuttumaan faktoista"... Todellisuudessa "totuus on kuitenkin muovailuvahaa" josta taitavat poliitikot muovaavat poliittisia todellisuuksia ja viestejä, jolla äänestäjät yritetään saada oman totuuden taakse...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13563 viestiä	#5 kirjoitettu 21.09.2022 20:50 Muutama sananen "Ihmisen luonnosta" (Human Nature) Poliittisessa filosofiassa ja teoriassa on vuosisatoja pohdittu ihmisen perimmäistä luontoa, ja sen vaikutusta poliittiselle toiminnalle, ja ylipäätään yhteiskunnalle... Kysymys ihmisen luonnosta kiteytyy kolmeen vastakohtaan: 1) Luonto vastaan kasvatus (Nature vs nurture) 2) Rationaalisuus vastaan ei-rationaalisuus 3) Kilpailu vastaan yhteistyö (Competition vs cooperation) Näistä tuo "luonto vastaan kasvatus" jako liittyy siihen, että ovatko ihmiset luonnostaan sellaisia kuin ovat, vai onko heidän käytöksensä ja vuorovaikutuksensa yhteisössä tapahtuvan vuorovaikutuksen ja oppimisen tulosta? "Rationaalisuus vastaan ei-rationaalisuus" jako puolestaan liittyy siihen, että ovatko ihmiset järkiperäisiä vaiko jollakin muulla syyllä, kuten tunteilla taikka arvoilla, toimivia olentoja? "Kilpailu vastaan yhteistyö" jako puolestaan liittyy siihen, että ovatko yksilöt egoistisia oman edun tavoittelijoita, vaiko sosiaalisia yhteistyön tekijöitä? Oma vastaukseni näihin vastakkainasetteluihin on se, että ihmiset ovat SEKÄ ETTÄ riippuen tilanteesta! Jos avataan vaikkapa tuota kolmatta kohtaa elikkä kilpailun ja yhteistyön problematiikkaa, niin ihmisyksilöissä on sekä egoistisia että sosiaalisia piirteitä, jolloinka olemme kykeneviä kumpaankin... Sen sijaan, että pohditaan "joko tai" asetelmia, niin pitäisi pohtia sitä kuinka nämä toisilleen vastakohtaiset piirteet ilmenevät käytännön elämässä ja vuorovaikutuksessa... Kilpailuun ja yhteistyöhön, egoismiin ja sosiaalisuuteen vaikuttaa ainakin kolme asiaa: a) Tilannetekijät b) Suhteet c) Sosialisaatio Tilannetekijät liittyvät siihen vuorovaikutustilanteeseen, jossa toimijat ovat... Ovatko he erimielisiä vaiko yksituumaisia uskomusten, intressien tai arvojen suhteen... Yhteistyö on realistinen vaihtoehto, jos toimijat ovat yhtä mieltä asioista, heidän intressinsä ovat saman suuntaiset, ja he jakavat samat arvot... Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa se, että kuulutaanko samaan vai eri ryhmään... Yhteistyö on ominaista ryhmien sisällä, kun taas ryhmien välillä vallitsee usein konflikti... Toimijoiden väliset suhteet vaikuttavat myös kykyyn tehdä yhteistyötä... Hallitseeko suhdetta esim. viha vai rakkaus, ystävyys tai vihamielisyys, luottamus vai epäluottamus, jne... Suhteiden kohdalla on ratkaisevaa toimijoiden välinen aiempi vuorovaikutuksen historia... Myös suhteen laatu ratkaisee, sillä urheilukilpailussa taikka markkinoilla kaupankäynnissä se odotus jo lähtökohtaisesti on se, että nyt ollaan kilpailutilanteessa... Ja kolmantena sosialisaatio eli normien sisäistäminen vaikuttaa siihen vallitseeko toimijoiden välillä konflikti vaiko yhteistyö... Riippuen tilanteesta, niin toimijoiden välistä vuorovaikutusta määrittävät sosiaaliset instituutiot, elikkä toimintaa koskevat normatiiviset odotukset... Toki nämä instituutiot voivat itsessään olla joko konfliktuaalisia taikka yhteistyöhön perustuvia... Sota instituutiona perustuu konfliktille, siinä missä esim. urheilujoukkueen sisällä vallitsee yhteistyö ja ymmärrys yhteisten päämäärien saavuttamiseksi... Lisäksi, jos sosialisaatio pettää, niin yksilöt saattavat yhteisten sääntöjen sijaan ajaa omaa etuaan muiden kustannuksella... Elikkä ihmisen luonto mahdollistaa sekä konfliktin, että yhteistyön, ja monet tekijät vaikuttavat siihen millaiseksi toimijoiden väliset suhteet muodostuvat... Politiikassakin pyritään yhteistyöhön puolueiden sisäisesti, ja ollaan erimielisiä ja konfliktissa suhteessa toisiin puolueiden välisesti... Toki puolueiden sisälläkin vallitsee konfliktitilanteita, ja hallituspuolueet pyrkivät yhteistyöhön puolueiden välisesti... Politiikassakin tilannetekijät ja suhteet määrittävät pitkälti sen, että tehdäänkö yhteistyötä vai taistellaanko vallasta ja päämääristä... Siellä vallitsee siis sekä konflikti että yhteistyö...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13563 viestiä	#6 kirjoitettu 22.09.2022 19:47 Moni puolue Suomessa "arvostaa yksilöä" ja tämä on yksi liberaalin ideologian kulmakivistä... Mutta millaisia asioita yksilönvapauteen liittyy, ja millainen olisi se ideaaliyhteiskunta "kansalaisen" kannalta... Eli millainen käsitys kansalaisesta olisi sellainen, että se arvostaa yksilöä, mutta ottaa myös yhteiskunnan edun huomioon? Yksilöä ja aktiivista kansalaista määrittää kolme asiaa: 1) Vapaudet 2) Kyky toimia ja tehdä päätöksiä 3) Yhteisön jäsenyys Nämä kolme kohtaa liittyvät oleellisesti seuraaviin asioihin: a) Positiivinen ja negatiivinen vapaus b) Mahdolliset rajoitteet toiminnalle ja päätöksenteolle c) Yhteisön instituutioihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Negatiivinen vapaus tarkoittaa "vapautta jostakin" eli silloin ideana on se, että valtio pyrkii rajoittamaan sekaantumistaan kansalaisten asioihin, ja tarjoaa näille laajat kansalaisoikeudet, kuten mielipiteen vapauden, jne... Positiivinen vapaus tarkoittaa "vapautta johonkin" eli tässä ideana on se, että yksilölle annetaan resurssit, kuten koulutus taikka tietty tulotaso, joiden avulla hän pystyy toteuttamaan itseään... Vaikka kaikki puolueet sanovat kunnioittavansa yksilöä ja hänen vapauksiaan, niin ne painottavat eri asteisesti positiivisia ja negatiivisia vapauksia... Toisaalta ihmisiä rajoittaa vuorovaikutustilanteissa joukko sisäisiä ja ulkoisia rajoitteita... Sisäiset rajoitteet ovat niitä sääntöjä, joiden mukaisesti yksilöt toimivat, ja nämä säännöt perustuvat kulttuuriin ja ne opitaan sosialisaatiossa kun kasvetaan aikuiseksi... Nämä rajoitteet siis ovat odotuksia, jotka kohdistuvat omaan ja muiden toimintaan, siis yhteisiä pelisääntöjä... Ulkoiset rajoitteet taas ovat lähinnä muiden yksilöiden toiminnasta aiheutuvia rajoitteita... Kun minä käyttäydyn tietyllä tavalla, muut reagoivat käytökseeni joko positiivisesti taikka negatiivisesti... Ja jos oikein kunnolla rikon lakia, niin sieltä tulee poliisisetä ja vie vapauteni... Ulkoiset toisten ihmisten toimintaan liittyvät rajoitteet siis tulevat kyseeseen usein silloin, kun omat sisäiset rajoitteet pettävät, ja rikomme sääntöjä... Yhteisön jäsenyys taas liittyy siihen, että yhteiskunnan jäsenenä häntä hallitsevat erilaiset institutionalisoidut toiminnan muodot, ja näihin instituutioihin (kuten perhe, palkkatyö, asevelvollisuus, äänestäminen) liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia... Oikeudet oikeastaan mahdollistavat tietyt roolit, ja velvollisuudet rajoittavat rooleissa toimimista... Palkkatyöhön liittyy esim. oikeus saada palkka tilille tietyin väliajoin, ja toisaalta velvollisuus noudattaa työnantajan asettamia työaikoja... Yksilön kyky toimia ja tehdä vapaasti päätöksiä perustuu siis ensinnäkin positiivisille ja negatiivisille vapauksille, toiseksi sisäisille ja ulkoisille rajoitteille, ja kolmanneksi oikeuksille ja velvollisuuksille... Nämä kolme aspektia menevät osittain limittäin ja päällekkäin, mutta tarjoavat siis kolme näkökulmaa tähän problematiikkaan... Jos ajatellaan vaikkapa sitä kuinka puolueet politiikassa kertovat arvostavansa yksilöä, niin se oleellisesti liittyy käsityksille vapauksista yksilöinä ja velvollisuuksista yhteisön jäseninä, sekä siihen kuinka nämä eri aspektit mahdollistavat ja rajoittavat yksilöiden toimintaa... Ja vasemmiston ja oikeiston ideologiat tuppaavat antamaan erilaisia vastauksia tähän problematiikkaan... Perinteinen liberalismi painotti negatiivisia vapauksia, eli sitä että valtion ja yhteiskunnan pitäisi taata laajat kansalaisoikeudet ja jättää kansalaiset rauhaan... Tähän ajatteluun ei kuulunut hyvinvointivaltio, vaan yksilön katsottiin olevan vastuussa omasta elämästään... Vasemmiston ideologiassa on painottunut enemmän positiiviset vapaudet, ja se että yksilön vapaa toiminta mahdollistetaan... Yksilö siis koulutuksen ja vakaiden tulojen avulla pystyy toteuttamaan itseään ja luonnollisia taipumuksiaan... Tähän soppaan liittyy läheisetsi käsitykset yhteisön jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista... Liberaaliin ideologiaan kuuluu lähinnä se, että yksilöllä on oikeus olla vapaa valtion häirinnästä, kun taas vasemmisto on painottanut oikeutta esim. koulutukseen, terveydenhuoltoon taikka minimitoimeentuloon... Ja johtopäätöksenä vielä todettakoon, että nuo ulkoiset ja sisäiset rajoitteet yhdessä kansalaisen velvollisuuksien kanssa kyllä asettavat tuon klassisen liberaalin näkökulman "muista riippumattomasta yksilöstä" kyseenalaiseksi... Tulisiko yksilön olla siis vapaa siihen pisteeseen asti, että hänet jätetään oman onnensa nojaan, vai kuinka otetaan huomioon se, että hän on yhteisönsä jäsen, eikä voi koskaan olla täysin vapaa rajoitteista sillä tavalla kuin liberaali ideologia olettaa? Eli politiikan, valtion ja yhteiskunnan tulisi sovittaa yhteen vapaudet sekä yhteisöllisyys sillä tavalla, että yksilöt voivat näiden rajoitteiden puitteissa olla siinä mielessä vapaita, jotta pystyvät tekemään elämänsä kannalta mielekkäitä päätöksiä... Tämä olisi sitä parasta "yksilön arvostamista" jonka yhteiskunta ja politiikka voisi mahdollistaa... Ja omasta mielestäni se perinteinen suomalainen hyvinvointivaltio on tässä mielessä pärjännyt varsin hyvin kansainvälisessä vertailussa... Toki meilläkin petrattavaa varmasti on... Mutta kysymys on siis paljon muustakin kuin demokratiasta, eli valtion, yhteiskunnan ja kansalaisen suhteesta, ja siitä mille periaatteille tämä suhde rakentuu...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13563 viestiä	#7 kirjoitettu 22.09.2022 21:00 Muok:22.09.2022 21:11 Politiikassa päätetään yhteisistä asioista... Mutta mitä sellaiset termit kuten yhteiskunta, siviiliyhteiskunta, yhteisö ja valtio tarkoittavat? Lähdetään siitä, että yhteiskunta viittaa ryhmään vuorovaikutuksessa olevia yksilöitä, joita ohjaavat enemmän taikka vähemmän yhteiset normit, säännöt ja instituutiot... Näitä sääntöjä ja instituutioita, joihin yhteiskunnan toiminta ja vuorovaikutus perustuu, luodaan ja muutetaan siviiliyhteiskunnassa ja valtiossa... Valtio on pakkovaltaan perustuva instituutio, jonka puitteissa on järjestetty lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta... Valtio siis on se ylin päättävä instanssi, jonka puitteissa koko yhteiskuntaa sitovat lait säädetään ja pannaan toimeen... Siviiliyhteiskunta puolestaan koostuu vapaista yksilöistä ja kansalaisista sekä heidän vuorovaikutuksestaan... Se on valtiosta riippumaton osa yhteiskuntaa... Myös siviiliyhteiskunta tuottaa normeja ja sääntöjä osana yksilöiden välistä vuorovaikutusta... Siviiliyhteiskunta koostuu yhteisöistä sekä intressiryhmistä... Perinteisissä yhteiskunnissa koko siviiliyhteiskunta saattoi koostua yhdestä yhteisöstä, joka jakoi samat arvot, mutta modernit yhteiskunnat ovat jakautuneet moniin yhteisöihin ja intressiryhmiin, joilla on omat arvot, säännöt sekä intressit... Moderneissa demokraattisissa yhteiskunnissa valtioon liittyvä valta ja hallitseminen on jaettu vaaleilla valittujen puolueiden kesken, jotka yhtä lailla edustavat erilaisia arvoja ja intressejä (aivan kuten yhteisöt ja intressiryhmät siviiliyhteiskunnan puolella)... Valtio on myös se foorumi, jonka puitteissa politiikkaa harrastetaan... Yhteiskunta (sen normit, säännöt ja instituutiot) muuttuu siis kahdella tapaa: ensinnäkin valtion ja poliitikkojen toimesta, sekä toiseksi siviiliyhteiskunnan ja yksilöiden toimesta... Epädemokraattisissa diktatuureissa puolestaan poliittinen valta valtiossa on keskittynyt "diktaattoreille" taikka pienelle piirille, ja samoin siviiliyhteiskunnan vaikutusmahdollisuudet valtioon päin ovat rajalliset... Mutta siis joo, erilaiset poliittiset ideologiat näkevät eri tavoin valtion, siviiliyhteiskunnan ja yhteiskunnan suhteen... Kommunistisessa järjestelmässä valtio dominoi siviiliyhteiskuntaa, siinä missä liberaaleissa demokratioissa politiikkaa määrittelee jo puolueidenkin kautta siviiliyhteiskunnan yhteisöistä ja intressiryhmistä esiin nousevat arvot ja edut... Toisin kuin kommunismi, liberaali demokraattinen valtiovalta pyrkii enemmän taikka vähemmän heijastelemaan siviiliyhteiskunnasta esiin nousevia tarpeita... On siis kaksi tapaa järjestää poliittinen päätöksenteko: Top-down menetelmä jossa poliittinen johto toteuttaa puhtaasti omia tarkoitusperiään kansalaisia kuulematta, ja Bottom-up menetelmä jossa politiikan sisältö on seurausta kansalaisten ja intressiryhmien erilaisista tarpeista... Kun ajattelee suomalaista demokratiaa, niin järjestelmä on enemmän Bottom-up tyylinen, olkoonkin että siinä on myös Top-down piirteitä... Me kuitenkin elämme edustuksellisessa demokratiassa emmekä suorassa demokratiassa...
^	Vastaa Lainaa

Vastaa Aloita uusi keskustelu

Showcase

Rain Falls Hard
Dyryth
0 kommenttia

Kappaleesi tähän?