|
IT
IT Resurrected
13571 viestiä
|
#41 kirjoitettu
19.02.2021 16:51
Elintasokas kirjoitti:
Itselläni on käynyt niin, että taidon kasvaessa itsetuntoni on itseasiassa huonontunut, koska tavoitteet ja vertauskohdat ovat kasvaneet nopeammin kuin itse taidot. Pidin itseäni paljon parempana silloin, kun olin paljon huonompi objektiivisesti. Tämä lienee kai aika normaalia asiassa kuin asiassa.
Tuohon taitaa päteä se, että silloin kun on aloittelija, niin on siinä mielessä hieman naivi ettei tiedä sitä mitä ei tiedä... Sitten kun taidot kehittyvät, niin huomaakin että sitä potentiaalista tietoa on niin paljon ettei kaikkea pysty millään omaksumaan... Tämän päivän huiput lähes alalla kuin alalla ovatkin erikoistujia, elikkä yhteen pieneen aiheeseen taikka segmenttiin keskittyviä...
Säkin olet näköjään projektiesi puitteissa tehnyt kaikkea metallista soundtrackiin... Jos oikein ymmärsin tuon toisen ketjun kommentista, niin sua tällä hetkellä kiinnostaa säveltäminen? Orkesterille? Bändille? Klassista? Soundtrackia?
Ja sitten tuohon itsetuntokysymykseen... Mulla taitaa asia olla niin, että vaikka tiedostan sen etten ole mikään Ritchie Blackmore taikka Jimi Hendrix, enkä tee hittipiisejä kuten Europe taikka Bon Jovi, niin mulla on silti ihan hyvä itsetunto... Itse asiassa vaikka mun piisejä kuinka täällä on matkan varrella arvosteltu, niin se on vaan saanut mut petraamaan jatkossa, ja toisaalta itse tiedostan etten ole ammattitason huippu musiikin tekijä, muttei se silti estä mua diggaamasta omasta musiikistani ja siitä mitä teen... Tai tuomasta omaa musiikkiani täällä Mikserissä esille joka hemmetin raosta ja räppänästä...
Ehkäpä tuo itsetunto vain perustuu siihen, etten oikeastaan vertaa itseäni mihinkään taikka kehenkään muuhun artistiin... Toki tiedostan että Ritchie Blackmore on aikas taitava kitaristi ja piisintekijä tasolla, jolle en tule koskaan pääsemään tässä elämässä, mutta so what? Voi noista mun piiseistä siltikin diggailla, taikka kenen tahansa muun Mikseriartistin piiseistä... Ei hyvän piisin tarvitse olla hitti...
Mutta joo, itsekään en ole mikään tsemppaamisen asiantuntija, mutta musta sun kannattaisi hoitaa tuo itsetuntoasia kuntoon sillä ettet vertaa itseäsi joihinkin huippusäveltäjiin... Mutta jos säveltäminen kiinnostaa, niin ei kait se ole mahdottomuus että sun musiikki päätyisi vaikkapa jonkun tv-ohjelman taikka dokumentin taustamusiikiksi? Siinä olisi realistinen taso, jonka voi saavuttaa lähes kuka tahansa, ja jonka puitteissa voisi myös se itsetunto kohentua...
|
|
Elintasokas
207 viestiä
|
#42 kirjoitettu
19.02.2021 18:46
IT kirjoitti:
Elintasokas kirjoitti:
Itselläni on käynyt niin, että taidon kasvaessa itsetuntoni on itseasiassa huonontunut, koska tavoitteet ja vertauskohdat ovat kasvaneet nopeammin kuin itse taidot. Pidin itseäni paljon parempana silloin, kun olin paljon huonompi objektiivisesti. Tämä lienee kai aika normaalia asiassa kuin asiassa.
Tuohon taitaa päteä se, että silloin kun on aloittelija, niin on siinä mielessä hieman naivi ettei tiedä sitä mitä ei tiedä... Sitten kun taidot kehittyvät, niin huomaakin että sitä potentiaalista tietoa on niin paljon ettei kaikkea pysty millään omaksumaan... Tämän päivän huiput lähes alalla kuin alalla ovatkin erikoistujia, elikkä yhteen pieneen aiheeseen taikka segmenttiin keskittyviä...
Säkin olet näköjään projektiesi puitteissa tehnyt kaikkea metallista soundtrackiin... Jos oikein ymmärsin tuon toisen ketjun kommentista, niin sua tällä hetkellä kiinnostaa säveltäminen? Orkesterille? Bändille? Klassista? Soundtrackia?
Ja sitten tuohon itsetuntokysymykseen... Mulla taitaa asia olla niin, että vaikka tiedostan sen etten ole mikään Ritchie Blackmore taikka Jimi Hendrix, enkä tee hittipiisejä kuten Europe taikka Bon Jovi, niin mulla on silti ihan hyvä itsetunto... Itse asiassa vaikka mun piisejä kuinka täällä on matkan varrella arvosteltu, niin se on vaan saanut mut petraamaan jatkossa, ja toisaalta itse tiedostan etten ole ammattitason huippu musiikin tekijä, muttei se silti estä mua diggaamasta omasta musiikistani ja siitä mitä teen... Tai tuomasta omaa musiikkiani täällä Mikserissä esille joka hemmetin raosta ja räppänästä...
Ehkäpä tuo itsetunto vain perustuu siihen, etten oikeastaan vertaa itseäni mihinkään taikka kehenkään muuhun artistiin... Toki tiedostan että Ritchie Blackmore on aikas taitava kitaristi ja piisintekijä tasolla, jolle en tule koskaan pääsemään tässä elämässä, mutta so what? Voi noista mun piiseistä siltikin diggailla, taikka kenen tahansa muun Mikseriartistin piiseistä... Ei hyvän piisin tarvitse olla hitti...
Mutta joo, itsekään en ole mikään tsemppaamisen asiantuntija, mutta musta sun kannattaisi hoitaa tuo itsetuntoasia kuntoon sillä ettet vertaa itseäsi joihinkin huippusäveltäjiin... Mutta jos säveltäminen kiinnostaa, niin ei kait se ole mahdottomuus että sun musiikki päätyisi vaikkapa jonkun tv-ohjelman taikka dokumentin taustamusiikiksi? Siinä olisi realistinen taso, jonka voi saavuttaa lähes kuka tahansa, ja jonka puitteissa voisi myös se itsetunto kohentua...
Joo, tuo on tosiaan terve asenne hommaa kohtaan. Itselläni se menee lähinnä niin, että kun olen saanut jonkin jutun valmiiksi, se fiilis on "no, onhan tämä kehitystä, mutta valovuoden päässä X:stä, joten silti paskaa."
Minulla kyse on varmaan enemmänkin siitä, että olen pohjimmiltani hemmetin neuroottinen, niin se heijastuu tähänkin asiaan tällä tavalla.
|
|
IT
IT Resurrected
13571 viestiä
|
#43 kirjoitettu
19.02.2021 18:54
aRt074 kirjoitti:
ja seksibiiseistä vähän asian vierestä. Tutustuin vastikään Lou Reedin kasarilevyihin oikeastaan ensimmäistä kertaa ja löysin tällainen biisin.
;My Red Joystick
Hihittelin sitä sitten aikani, kunnes pettymyksekseni tajusin että biisi taitaakin kertoa nimenomaan siitä noihin aikoihin hyvin suositusta peliohjaimesta. Idea on lähinnä että akka on lähdössä ja saa pitää kaiken kunhan nyt vain jättää sen punaisen joystickin Loun iloksi.
Heh... Mulle muuten tuli tuosta Lou Reedin kappaleesta mieleen tämä klassikko takavuosilta:
Buckner & Garcia - Pac-Man Fever
Tolta peliltä ei voinut välttyä 80-luvun alun Amerikassa, jossa vuosi silloin asuttiin, kun olin tollanen 10-vuotias nassikka... Pac-Man oli arcade pelien aatelia silloin, ja tulihan sitä tahkottua paikallisessa peliluolassa... Sitten meidän asuinalueen vieressä oli kapea peltoalue, jonka toisella puolella olevassa marketissa tuli myös käytyä... Siellä tuli ostettua herkullisia chocolate chip keksejä ja pelattua Centipede nimistä peliä, josta kanssa laulu tuolla samalla Buckner & Garcian teemalevyllä:
Ode To A Centipede
|
Ladataan
