|
geeli
3783 viestiä
|
#1 kirjoitettu
03.01.2020 23:42
Avataan keskustelua jälleen uudesta aiheesta.
Oletko huomannut, miten ihmiset reagoivat eri tavalla tosi-elämässä kuin internetissä? Parhaiten tämän olen huomannut, kun meillä oli duunissa Slack käytössä. Siellä sai nopeasti työkaverin kiinni, kun hän oli työpisteellään koneen ääressä. Monesti asiat hoidettiin Slackin kautta, koska oli kaksi toimipistettä jne.
Eihän siinä mitään. Useimmiten homma sujui.
Muistan kuitenkin, että ainakin kerran kaksi työkaveriani alkoi riitelemään Slackissä niin tehokkaasti kuin se vain oli mahdollista (tyyliin ISOILLA CAPSEILLA!!!).
Eihän tämäkään vielä. Mutta kun nämä henkilöt tapasivat sitten ja itse näin myös kohtaamisen, molemmat olivat vain hiljaa ja äkäisen oloisia. En tiedä vaihtoivatko koskaan sanaakaan tapahtuneesta.
Usein myös läppä lentää railakkaammin, kun ei olla kasvotusten. Ja useimmilla on jonkinlainen "nettiminä" eli olet jollain tavalla erilainen kuin todellisessa elämässä. Näinhän sen kuuluu tietenkin ollakkin, koska vuorovaikutus kasvokkain on niin eri asia kuin verkossa tapahtuva kommunikaatio.
Onko tällaisia kokemuksia muilla? Onko joku joskus sanonut, että olet ihan erilainen netissä kuin "in real life"?
|
|
IT
IT Resurrected
13703 viestiä
|
#2 kirjoitettu
04.01.2020 01:39
geeli kirjoitti:
Usein myös läppä lentää railakkaammin, kun ei olla kasvotusten. Ja useimmilla on jonkinlainen "nettiminä" eli olet jollain tavalla erilainen kuin todellisessa elämässä. Näinhän sen kuuluu tietenkin ollakkin, koska vuorovaikutus kasvokkain on niin eri asia kuin verkossa tapahtuva kommunikaatio.
Onko tällaisia kokemuksia muilla? Onko joku joskus sanonut, että olet ihan erilainen netissä kuin "in real life"?
Tämä on hyvä aihe... Ja tuo yllä oleva on täysin totta... Oikeastaanhan asia on niin, että kaikilla ihmisillä on monta minää, ja netissä tämä asia vain korostuu...
Asiaa voi tarkastella henkilön ihmissuhteiden ja niihin liittyvien roolien avulla.... Otetaan esimerkiksi murrosikäinen poika: hänellä on eri "minä" silloin kun hän on kavereidensa kanssa kuin silloin kun hän on vaikkapa opettajan taikka äitinsä kanssa... Äidin kanssa ei ehkäpä kiroilla samalla tavalla kuin niiden kavereiden kanssa...
Ihmisen sosiaalinen käytös on aina enemmän taikka vähemmän performanssi... Tämä ei tarkoita sitä, etteikö henkilö olisi aito; se tarkoittaa vain sitä, että ihmisistä useimmiten näkyy vain tietty puoli tietyissä tilanteissa, ja ihmiset pyrkivät tietoisesti antamaan itsestään jonkinlaisen kuvan...
Netissä ja sosiaalisessa mediassa tämä vain korostuu... Netissä ei ole mahdollisuutta ei-verbaaliseen ruumiilliseen kommunikaatioon, vaan kaikki tapahtuu kirjoitusten välityksellä... Netin anonymiteetti myös tekee ihmisistä rohkeampia kuin tosielämässä, ja helposti tulee riideltyä asioista, joista ei tulisi riideltyä face-to-face tilanteissa...
Netissä joutuu myös olemaan enemmän varuillaan, koska kaikki ne ihmiset jotka esim. sosiaalisessa mediassa lukevat kirjoituksiasi eivät välttämättä suhtaudu sinuun myönteisesti ja/tai kunnioituksella... Tapahtuu ilkeää maalittamista sun muuta häirintää ja kiusaamista...
Tällaisessa tilanteessa ei välttämättä kannata laukoa itsestään kaikkea julkisesti ulos... Itse tunnustan oitis, että "nettiminäni" on vain kalpea aavistus tosiminästäni... Toisaalta se kyllä heijastelee tosiminääni, eikä siten ole täysin falski... Itsekin olen antanut itsestäni hyvin monipuolisen kuvan Mikserivuosinani, ja välillä on menty eteenpäin tönkköhuumorilla ja sitten taas toisaalla olen kirjoittanut asiapitoisempaa tekstiä... Eikä kyse edes ole vääristelystä; olen nimittäin kaikkea tätä plus paljon enemmän tosielämässä... Mulla on aika laaja elämänkokemus (kun on tähän ikään päässyt) ja kummallinen huumorintaju, ja olisi kumma jos se ei heijastuisi "nettiminääni"...
Mut joo, itselläni ei ole aikomustakaan olla netissä täysin samanlainen kuin "in the real life"... Kuitenkin niin, etten pyri myöskään olemaan jotakin mitä en kuitenkaan ole... Musta vaan näkyy tietty aspekti ulospäin kerrallaan....
|
|
IT
IT Resurrected
13703 viestiä
|
#4 kirjoitettu
04.01.2020 13:30 Muok:04.01.2020 13:33
geeli kirjoitti:
Mietin kysymystä miten saman persoonallisuuden omaava henkilö käyttäytyy niin eri tavalla netissä kuin oikeassa elämässä. Persoonallisuus ei muutu kuitenkaan vaan siinä on jotain mikä muuttuu paljon helpommin. Asenteet ja käytös ehkäpä. Ja tämä pätee myös juuri muihinkin, niinkuin IT sanoitkin, tilanteisiin kuten minä kotona ja minä töissä tai minä pitämässä luentoa yliopistolla tai minä baarissa. Ehkä ne persoonallisuuden eri osaset tulee eri tavalla esiin eri tilanteissa...
Hyvää pohdintaa jälleen sulla... Oikeastaan on niin, että persoonallisuus on taustamuuttuja, ja roolit on niitä sosiaalisia välineitä, joidenka avulla persoonallisuus tulee esiin eri tilanteissa... Jokaisella meistä on oma tapansa vetää esimerkiksi isän taikka aviomiehen rooli; persoonallisuus on siis se henkilökohtainen aspekti tässä asiassa, ja ei ole kahta henkilöä jotka vetäisivät saman roolin tismalleen samalla tavalla, vaikka samankaltaisuuksiakin esiintyy...
Tähän aiheeseen liittyy myös läheisesti "vaikutelman hallinta" eli impression management... Siihen liittyen ihmisillä on kaksi mahdollisuutta itsensä esiin tuomisessa:
1) Performanssi joka vastaa oma minäkuvaa.
2) Performanssi jonka tarkoituksena on vastata yleisön odotuksia ja preferenssejä.
Se yksilön roolisuoritus sosiaalisissa tilanteissa saattaa painottaa jompaa kumpaa noista taikka sitten kumpaakin... Useimmiten hieman kumpaakin...
Paljon vaikuttavat myös tilannetekijät... Mikseri on musiikkiyhteisö, ja ihmiset pyrkivät tuomaan täällä esiin lähinnä musiikkiin liittyvän persoonallisen puolensa... Itsekin kun linkkaan tänne videoita netistä taikka keskustelen musiikkiin liittyvistä aiheista, niin silloin juuri performanssini vastaa yhtä aspektia minäkuvastani, mutta samalla se on sovitettu yleisön odotuksiin... Kun taas mainitsin opiskelleeni kansainvälisiä asioita, niin silloin toin esiin historiastani puolen, joka on osa minäkuvaani ja historiaani, mutta jolla ei ole mitään tekemistä Mikserin yleisön taikka sen odotusten kanssa...
Ja tuota vaikutelman hallintaa harrastavat kaikki... Se ei siis tarkoita, että yksilö olisi falski... Jos siivoat ja peset esimerkiksi vessan ennen kuin äitisi tulee käymään kylässä luonasi, harrastat jo vaikutelman hallintaa, koska pyrit antamaan itsestäsi siistin mielikuvan äidillesi...
Tuossa muutama hyvä linkki tähän aiheeseen... Tuossa Wikipedian artikkelissa on myös käsitelty netissä tapahtuvaa vaikutelman hallintaa jonkin verran...
Impression management - Wiki
Erving Goffman - Arkielämän roolit
Tinder on silkkaa vaikutelman hallintaa
|
|
IT
IT Resurrected
13703 viestiä
|
#6 kirjoitettu
04.01.2020 19:15
geeli kirjoitti:
Itseä nimenomaan kiinnostaa juuri se, että miten soveltaa tällasia perusajatuksia ja teorioita käytännössä tai ehkä nähdä ne ilmiöt käytännössä. Fysiikassakin teoria todetaan toimivaksi kokeilla ja testaamalla. Täytyy muistaa kuitenkin että psykologia on ei-eksakti tieteenala siinä kun fysikaalisilla mittauksilla voidaan todistaa oikeiksi teoriat fysiikassa.
Joo... Nuo mun yllä olevat kommentit olivat lähinnä sosiologian ja sosiaalipsykologian alaan kuuluvia, mutta liippaavat kyllä psykologiaakin, juu...
Tuo tiede ja sen status on mielenkiintoinen aihe... Kaikki tieteethän perustuvat siihen että ne ovat empiriaan, elikkä viime kädessä havaintoihin perustuvia. Tässä tieteet siis eroavat filosofiasta.... Siinä eri tieteenalat kuitenkin eroavat toisistaan, että kuinka tuota todellisuutta havainnoidaan, ja toisaalta minkä tyyppisiä ovat johtopäätökset...
Karl Popper esitti viime vuosisadalla ensinnäkin falsifikaatioperiaatteen, jonka mukaan teoriaa ei voida koskaan todistaa oikeaksi, mutta se voidaan todistaa vääräksi... Kun teoriaa testataan, niin pitäisi juuri tehdä sellainen testi, että se ei pelkästään mahdollisesti tue teoriaa, vaan voi osoittaa sen myös vääräksi...
Toisaalta eri tieteenaloilla havainnoidaan eri tavoin... Fysiikassa voidaan tehdä fyysisiä kokeita, mutta yhteiskunnalliset kokeet eivät ole eettisesti ja moraalisestikaan mahdollisia... Lisäksi sosiaalinen todellisuus eroaa fysikaalisesta todellisuudesta siinä määrin, että menetelmätkin ovat erilaisia... Silti, yhteiskuntatieteissäkin voidaan käyttää tilastollisia menetelmiä...
Mutta yhteiskunnan tutkimuksessa tarvitaan muitakin menetelmiä... Antropologiassa, elikkä kulttuurien tutkimuksessa osallistuva havainnointi on suosituin menetelmä... Tämäkin siis perustuu loppupeleissä havainnointiiin, ja on siis empiirinen menetelmä... Matemaattisia lainalaisuuksia sillä ei kuitenkaan saada esiin...
Toisaalta filosofialla on yhteys sekä fysikaalisten tieteiden, että myös yhteiskuntatieteiden tutkimukseen... Ontologia on filosofian ala, joka tutkii sitä mikä on todellista, eli mistä todellisuus muodostuu... Epistemologia puolestaan tutkii ja selvittelee sitä, kuinka tieto ylipäätään on mahdollista... Jokaisen tieteen ja teorian on metodologisesti otettava kantaa näihin asioihin...
Fysiikassakin joudutaan olettamaan sellaisten asioiden olemassaolo, joita ei voida käsin kosketella... On vanha fakta, että esim. sähkömagneettisia kenttiä ei voida suoraan todentaa, vaan niiden olemassaolo johdetaan ja oletetaan niiden mahdollisten fysikaalisten vaikutusten kautta... Yhteiskuntatieteissä on monissa asioissa sama logikka... Esim. sosiaalisia ja yhteiskunnnallisia rakenteita ei voida useimmiten suoraan havainnoida, mutta niiden olemassaolo johdetaan niiden vaikutusten perusteella...
Lisäksi kvanttifysiikka eroaa newtonilaisesta biljardipallomaisesta fysiikasta siinä, että se on luonteeltaan probabilistinen... Sen matemaattiset kaavat ja lait eroavat standardifysiikasta siinä, että ne eivät ole samanlaisia eksakteja lakeja, joilla jokin tapahtuma voidaan ennustaa tarkasti... Kvanttifysiikassa vain jonkin asian todennäköisyys voidaan ennustaa... Ei voida esim. laskea tarkasti, missä vetyatomin ydintä kiertävä elektroni on kullakin hetkellä, vain se todennäköisyys mistä elektroni löytyy, jos tehdään mittaus... Tässä mielessä yhteiskuntatieteet ovat samanlaisia... Niiden avulla on joissakin tapauksissa mahdollista ennustaa todennäköisyyksiä, muttei eksakteja tapahtumia...
Menetelmän valinta yhteiskuntatieteissä on lopulta kiinni siitä mitä halutaan tietää... Erilaiset kysymykset ja probleemat aukeavat eri tavoin...
Lisäksi teorioilla on eroja fysiikassa ja yhteiskuntatieteissä... Fysiikassa teoriat ovat matemaattisten lakien muodossa, joiden avullla on mahdollista ennustaa muita tapahtumia... Mutta fysiikan teoriat ovat lähes yksinomaan täysin hiljaa siitä miksi näin on... Kvanttifysiikasta taikka yleissestä suhteellisuusteoriasta tiedemiehet eivät osaa sanoa ollenkaan, miksi ne toimivat siten kuin ne toimivat... Tiedetään vain että ne toimivat...
Yhteiskuntatieteissä taas ei voida useimmiten ennustaa asioita, mutta niiissä teoriat toimivat selityksinä... Niissä siis teorioiden avulla on mahdollista lähestyä sitä kysymystä, että miksi ne teorioiden ennustamat asiat toimivat juuri siten kuin toimivat... Yhteiskuntatieteissä teoriat eivät siis ole lakeja vaan selityksiä, joiden avulla jonkinn ilmiön toimintaa on mahdollista ymmärtää...
Loppupeleissä kaikki tieteet pyrkivät ymmärtämään todellisuutta... Ne tarjoavat erilaisia linssejä ja välineitä, siis teorioita, joidenka kautta ja avulla todellisuutta on mahdollista lähestyä... Ihan siitä syytä, että todellisuutta on mahdoton analysoida ja lähestyä suoraan, siis ilman käsitteitä...
Näin toimii arkipäivän logiikkakin, jolla ihmiset ajattelevat ja lähestyvät arkipäivän todellisuutta... Ihmisten päät ovat täynnä teorioita, siis selityksiä siitä miksi asiat toimivat siten kuten toimivat... Blondivitsitkin perustuvat sille olettamukselle taikka teorialle, jonka mukaan blondit ovat vähemmän älykkäitä kuin muut naiset... Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, ja monet teoriat antavatkin väärän kuvan todellisuudesta... Silti, ne ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja asenteita, joten niilllä on käytännönkin merkitystä ihmisille...
|
Ladataan
