Mikseri.net

#2 kirjoitettu 06.12.2013 21:27

Mulla on muistikuvia että joskus ihan pentuna näin kämpillä aina jonkun tumman liikkuvan hahmon/varjon, juttelinkin sille. Jännää ettei sitä silloin osannut pelätä. Sen koommin en ole mitään yliluonnollista tietääkseni kokenut..

#3 kirjoitettu 06.12.2013 22:57

BVR kirjoitti:
Joko miun pää on lahoamassa pikkuhiljaa, mutta pari kertaa on käyny niin että oon istuskellu koneella (selvinpäin, useamman päivän olleena), ja oon kuullu selvästi selän takaa nimeäni lausuttavan.

Oon meinannu lähtee kirkuen hyppäämää parvekkeelta noina kertoina.


Kuuloharhat esiintyvät suhteellisen usein siinä muodossa, että kuulee omaa nimeään lausuttavan.

Muita yleisiä kuuloharhoja on kuulla kahden ihmisen keskustelu/väittely, tai ääni joka kertoo ääneen omia sisäisiä ajatuksia.

Todennäköisenä syynä tämän tapaisille harhoille pidetään virhettä aivojen prosessissa, joka väliaikaisesti aiheuttaa sisäisen monologi kokemisen ulkoisena. Tämän tyyppiset kuuloharhat ovat verrattain yleisiä, jopa 1/25 kaikista ihmisistä kokevat kuuloharhoja elämänsä aikana.

Harvoin esiintyvissä kuuloharhoissa ei todennäköisesti ole mitään huolestuttavaa, ja ne voivat johtua esimerkiksi väsymyksestä tai unen puutteesta. Jos niitä esiintyy usein, tämä voi olla merkki skitsofreniasta, aivokasvaimesta tai aivovauriosta.

#4 kirjoitettu 06.12.2013 23:02

Kostiainen kirjoitti:
Mulla on muistikuvia että joskus ihan pentuna näin kämpillä aina jonkun tumman liikkuvan hahmon/varjon, juttelinkin sille. Jännää ettei sitä silloin osannut pelätä. Sen koommin en ole mitään yliluonnollista tietääkseni kokenut..


Kyse voi olla ns. valemuistosta. Varsinkin lapsuusajan muistot ovat todella epäluotettavia: aivomme eivät ole kehittyneet vielä lapsuusaikana ja tallentavat muistoja epätarkasti. Mutta sama voi päteä oikeastaan kaikkiin muistoihin, pitkäaikaismuistot tallentuvat aivoihin ikään kuin sisäisen narratiivin välityksellä: kerromme itsellemme tarinaa siitä, mitä koemme tapahtuvan, ja tämän itse sepittämämme tarinan välityksellä kokemukset jäävät muistiin. Epätarkkuuksia esiintyy hyvin usein, joskus voimme muistaa esim. lapsena näkemiämme unia "oikeina" muistoina.

#5 kirjoitettu 07.12.2013 00:54

vvaurio kirjoitti:
BVR kirjoitti:
Joko miun pää on lahoamassa pikkuhiljaa, mutta pari kertaa on käyny niin että oon istuskellu koneella (selvinpäin, useamman päivän olleena), ja oon kuullu selvästi selän takaa nimeäni lausuttavan.

Oon meinannu lähtee kirkuen hyppäämää parvekkeelta noina kertoina.


Kuuloharhat esiintyvät suhteellisen usein siinä muodossa, että kuulee omaa nimeään lausuttavan.

Muita yleisiä kuuloharhoja on kuulla kahden ihmisen keskustelu/väittely, tai ääni joka kertoo ääneen omia sisäisiä ajatuksia.

Todennäköisenä syynä tämän tapaisille harhoille pidetään virhettä aivojen prosessissa, joka väliaikaisesti aiheuttaa sisäisen monologi kokemisen ulkoisena. Tämän tyyppiset kuuloharhat ovat verrattain yleisiä, jopa 1/25 kaikista ihmisistä kokevat kuuloharhoja elämänsä aikana.

Harvoin esiintyvissä kuuloharhoissa ei todennäköisesti ole mitään huolestuttavaa, ja ne voivat johtua esimerkiksi väsymyksestä tai unen puutteesta. Jos niitä esiintyy usein, tämä voi olla merkki skitsofreniasta, aivokasvaimesta tai aivovauriosta.

Kiitoksia! Nyt miun ei tarvi turhaa sit pelätä et tääl on joku kummitusjäbä.

#6 kirjoitettu 07.12.2013 01:07

megazord kirjoitti:
Vierailin muinaisilla linnanraunioilla ottaen valokuvia. yhdessä kuvassa näkyy jotain "ylimääräistä"


Näytä kuva?

#7 kirjoitettu 16.12.2013 20:28

Oon nähny ufon kaks kertaa elämäni aikana, sanan pohjimmaises merkitykses eli en usko et reptiliaanien invaasio mut näin lentolaitteen jost en parhaalla tahdollanikaan osaa sanoo et mikä vittu se oli. Toinen kerta oli tänä vuonna ja oli aika päräyttävä.

#8 kirjoitettu 18.12.2013 09:12

Tuli Lehmäkaivon stoorista mieleen se, että joskus teini-ikäisenä kokeilin huvikseni suorittaa loitsun, jonka väitettiin olevan muinaissuomalaista perua ja että sillä saisi luotua myrskyn. Suoritin loitsimisen ja odotin. Kuluu viisi minuuttia ja nousee ukkonen. Myöhemmin vanhempani + pari sukulaista ovat matkalla kauppaa ja myrsky kaataa puun tielle. Osuu melkein autoon.

En ole kokeillut muinaissuomalaisia loitsuja tämän jälkeen vaikka kaiken järjen mukaan kyseessä oli vain yhteensattuma.

#9 kirjoitettu 19.12.2013 21:19

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:

Puhuvien äänikirjojen lisäksi [..]


Pepin puhuva eläinkirja vai mikä se oli?

#10 kirjoitettu 20.12.2013 19:47

Kummitusjutut on ihan hemmetin mielenkiintoisia, itellä ei vaan oo niistä kokemuksia. Muutama tuttu on kertonu kummituskokemuksiaan, mutta ite olen todella skeptinen ihminen. Se on sinänsä harmi koska haluaisin uskoa yliluonnolliseen, mutta mikään ei ole tähän päivään mennessä todistanut minulle että esim. kummituksia olisi olemasa. Koitan tahtomattanikin löytää aina luonnollisen selityksen asioille.

Haluaisin todella kovasti käydä jossakin paikassa, jossa sanotaan kummittelevan, mutta vielä ei ole tullut mahdollisuutta sellaiseen. Kerran ollaan kavereiden kanssa aiottu kokeilla spiritismiä, mutta kaveri ei sitten uskaltanut joten se jäi siihen.

Välillä olen kuulevinani nimeäni huudettavan, yleensä aina silloin kun imuroin.

#11 kirjoitettu 06.01.2014 01:17

Tämä (toistaseksi) nykyinen dungeon, jossa Simokin on käynyt, huokuu jotain. Nimenomaa "jotain". Kuluvana vuonna tulisi kymmenen vuotta täyteen tässä, ja olen päättänyt että sitä ei tule. On monia ihmisiä jotka tuntevat olonsa epämukavaksi täällä, että käytävässä tuntuu ihan jees, mutta kun tulee kämppään niin kämpän lämpimästä olemuksesta huolimatta tuntuu vihamieliseltä, ja kun miehän en sitä itse henkilökohtaisesti ole. Näitä on "hauska" kuulla, ihan siks että mie en tunne oloani kodikkaaksi kämpässä, välillä tunnen, välillä en. Esimerkiksi nukkuminen välillä on täällä ylivoimaista, vaikka kyseessä on kuitenkin oma, turvallinen koti.

Ja noinkin ilmavat syyt, jotka ovat siellä tunnetasolla, pakottavat miut muuttamaan vittuun tästä.

Lainatakseni erästä: "siel on jotai"

#12 kirjoitettu 14.01.2014 10:30

MKDELTA kirjoitti:
Oon nähny ufon kaks kertaa elämäni aikana, sanan pohjimmaises merkitykses eli en usko et reptiliaanien invaasio mut näin lentolaitteen jost en parhaalla tahdollanikaan osaa sanoo et mikä vittu se oli. Toinen kerta oli tänä vuonna ja oli aika päräyttävä.


Mä näin lapsena sellasen mikä näytti niinku joku olis heittäny hehkuvan hiilen tai tupakan puun latvasta naapurin pihalla. Äitini ja siskoni muistaakseni näkivät sen myös. Olen melko varma että se oli meteori joka oli oikeasti paljon kauempana ja sattui vain sellaiseen kohtaan että näytti pieneltä hehkuvalta jutulta joka tippuu puun latvasta. Tää on ainoa edes vähänkään omituinen juttu mitä oon elämäni aikana nähnyt, ja toivoisin näkeväni joskus jotain tosi hämyä koska elämäni on tylsää.