Mikseri.net

#2 kirjoitettu 06.07.2013 02:10

Musta sanaleikit, jotka pohjautuvat sanoihin, joilla on läheinen etymologinen yhteys, ovat melkein yhtä tyhmiä kuin käyttää riimiparina samaa sanaa loppusoinnullisessa runossa.

#3 kirjoitettu 06.07.2013 09:48

Funereal kirjoitti:
sanaleikit, jotka pohjautuvat sanoihin, joilla on läheinen etymologinen yhteys


Nuohan ovat juuri parhautta.

#4 kirjoitettu 07.07.2013 00:07

Fakap kirjoitti:
Liittyykö tuo uskonto ja uskonnottomuus tähän parisuhdekeskusteluun?


Usein voimakkaasti uskonnollisilla tai vaimakkaasti ei uskovilla on tarve että puoliso on samasta "leiristä".

#5 kirjoitettu 07.07.2013 00:24

Entäs jos

-toinen uskoo fanaattisesti veganismiin ja toinen rasvaiseen makkaralla karppaukseen

-toinen uskoo fanaattiseti raskaaseen heviin ja toinen vienoon poppiin?

Mustasukkaisuus Jeesukseen, makkaraan, parsakaaliin tai Biberiin
ei tiedä hyvää?

#6 kirjoitettu 07.07.2013 00:35 Muok:07.07.2013 00:36

Tota mustasukkaisuus-juttua en tajunnut, mutta:

MrKAT kirjoitti:
Entäs jos

-toinen uskoo fanaattisesti veganismiin ja toinen rasvaiseen makkaralla karppaukseen

-toinen uskoo fanaattiseti raskaaseen heviin ja toinen vienoon poppiin?



Eiks nää ole aika väkisin väännettyjä? Joskus vastakohdat täydentävät toisiaan, sanotaan. Keittiössä se voi teettää enemmän duunia kahden läpimän ruuan valmistamisesta (onko sellaista paljoakaan - tuskin), mutta lähes aina pari löytää yhteisen sävelen jossain vaiheessa ja syö samaa tavaraa, kumpaa sitten onkaan.

Kuvittelin joskus olevani tosi rankka musamakuni suhteen ja vaimoni tavattua tuli toistettua joskus vähän tarkistellen saanhan kuunnella rauhassa sitä mitä sitten tahdonkaan. Nykyisin olen itse se joka kuuntelee sitä rauhallisempaa tavaraa ja vaimo taas kaiken maailman melupauketta. Niin ne osat vaihtuvat.

#7 kirjoitettu 07.07.2013 08:49

Oman kokemukseni mukaan parisuhde ei toimi jos maailmankatsomuksessa on todella perustavaa laatua olevia eroja. Yritin olla kerran parisuhteessa naisen kanssa joka otti jumalajutut aivan tosissaan. Kävin jopa hänen mielikseen kirkossa istuskelemassa hänen kanssaan. Kaikkea sitä pillun takia tekeekin.
Hän katsoi että hänellä on oikeus tuputtaa omaa maailmankatsomustaan minulle aivan täysillä mutta kun minä sanoin että eikö ole mahdollista että hänen uskontonsa on silkkaa mielikuvitusta, tämä olikin paha juttu ja homma katui omaan mahdottomuuteensa.

#8 kirjoitettu 07.07.2013 14:27

Vaikka kumppani ei tuputtaisikaan uskoaan, niin en usko, että voisin luontevasti jakaa elämääni henkilön kanssa, joka tietää minun joutuvan ikuiseen kärsimykseen, jos en jossain vaiheessa ota hänen uskoaan vastaan.

Tietysti on olemassa pareja, jotka eivät jaa toistensa uskoa, mutta mutuna veikkaan, että sellainen uskonto ei ole kovin vahvaa, vaan lähinnä tavaksi tullutta toiveajattelua tai muuten vaan laimennettua.

#9 kirjoitettu 07.07.2013 15:29

Varmaan noin uskovaisen ihmisen kannalta ainakin asioita helpottaa melkolailla jos kumppani jakaa sen uskon. Jos siis on kyseessä todellakin aktiivisesti uskontoa harjoittava ihminen eikä vain kirkon jäsenluettelossa muodon vuoksi oleva. On se vaikea ylläpitää uskoa siihen jumalaan jos kokoajan tulee vastakkaista tietoa (enkä meinaa edes sellaista aktiivista valistusta vaan ihan sitä että toimitaan niinkuin jumalaa ei olisi). Helmpompaa sitä on vältellä ja kierrellä jos kumppani on samalla asialla.

Pätee kyllä moneen muuhunkin aatteeseen varmasti, valkoisten ylivallasta zeitgeistiin ja päihteettömyyteen ja futurismismiin.

Kai se on loppujenlopuks kiinni siitä miten tärkee mikäki juttu itelle on. Mistä on valmis tinkimään minkäkin takia. Toiset tekee mitä vaan semi-mieleisen puolison takia ja toiset ei tee juuri mitään myönnytyksiä suhteessa.

#10 kirjoitettu 07.07.2013 18:39

Sunt1o kirjoitti:

Kai se on loppujenlopuks kiinni siitä miten tärkee mikäki juttu itelle on.


Joo tai oikeastaan miten tärkeää se toisen ajatus on itselle. Mitä mittavammin se juttu näkyy kaikessa tekemisissä ja ajatuksissa, niin sitä enemmän se eroavaisuus niissä näkökulmissa vaikuttaa. Tiedän syvästi uskovaisen ja ateistin avioliiton jossa se ei ole aiheuttanut ongelmaa. Molemmille se oma juttu on tärkeä, mutta se miten se toinen ajattelee ei ole niin oleellista.

#11 kirjoitettu 07.07.2013 20:56

Shah kirjoitti:
Tota mustasukkaisuus-juttua en tajunnut, mutta:

MrKAT kirjoitti:
Entäs jos

-toinen uskoo fanaattisesti veganismiin ja toinen rasvaiseen makkaralla karppaukseen

-toinen uskoo fanaattiseti raskaaseen heviin ja toinen vienoon poppiin?



Eiks nää ole aika väkisin väännettyjä? Joskus vastakohdat täydentävät toisiaan, sanotaan. Keittiössä se voi teettää enemmän duunia kahden läpimän ruuan valmistamisesta (onko sellaista paljoakaan - tuskin), mutta lähes aina pari löytää yhteisen sävelen jossain vaiheessa ja syö samaa tavaraa, kumpaa sitten onkaan.


Jos toista etoo rasvakäristyksen katku tai vaikka kala, niin ei kyl tuu yhtään mitään. Oikeasti.

#12 kirjoitettu 07.07.2013 22:35

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
Keskustelua parisuhteen vaikeudesta. Miksi se on niin vaikeeta?


Ei se ees oo. Mä oon ollut vähän reilut kuusi vuotta nyt saman naisen kanssa, eikä me olla tapeltu vielä kertaakaan.

#13 kirjoitettu 08.07.2013 11:15

Vessajono kirjoitti:
Ei se ees oo. Mä oon ollut vähän reilut kuusi vuotta nyt saman naisen kanssa, eikä me olla tapeltu vielä kertaakaan.

Ei se kyl toisaalta miusta se riitely tai tappelu oo oikein hyvä suhteen mittari.

#14 kirjoitettu 08.07.2013 16:45

Sunt1o kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Ei se ees oo. Mä oon ollut vähän reilut kuusi vuotta nyt saman naisen kanssa, eikä me olla tapeltu vielä kertaakaan.

Ei se kyl toisaalta miusta se riitely tai tappelu oo oikein hyvä suhteen mittari.


Ei sinänsä, mut mä vaan luulisin että suurin osa ihmisistä pitää vaikeana suhteena juuri sellaista missä riidellään ja tapellaan paljon.

#15 kirjoitettu 08.07.2013 18:22

Vessajono kirjoitti:
Ei sinänsä, mut mä vaan luulisin että suurin osa ihmisistä pitää vaikeana suhteena juuri sellaista missä riidellään ja tapellaan paljon.

Niin varmaan kyllä pitää. Toisaalta riidellä ja tapellakkin voi monella tavalla. Ja suhde pystyy olemaan aika huono ilman riitelyäkin.

#16 kirjoitettu 08.07.2013 19:00

Sunt1o kirjoitti:

Ja suhde pystyy olemaan aika huono ilman riitelyäkin.


...ja tosi hyvä riitelyn kanssa.

#17 kirjoitettu 08.07.2013 21:13

Haava kirjoitti:
...ja tosi hyvä riitelyn kanssa.

Joo. Jotku taitaa tykätäki enemmä semmosest.

#18 kirjoitettu 08.07.2013 21:59

Vessajono kirjoitti:
Sunt1o kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Ei se ees oo. Mä oon ollut vähän reilut kuusi vuotta nyt saman naisen kanssa, eikä me olla tapeltu vielä kertaakaan.

Ei se kyl toisaalta miusta se riitely tai tappelu oo oikein hyvä suhteen mittari.


Ei sinänsä, mut mä vaan luulisin että suurin osa ihmisistä pitää vaikeana suhteena juuri sellaista missä riidellään ja tapellaan paljon.


Kuulostaa aika karulta suhteelta jos ei ikinä tapella. Ei oo mitään paloa. Ihan ku olis jonku sukulaisensa luona kyläs vaa yhen viikonlopun ja söis samas pöydäs ja kävis kerran saunassa.

Sit taas jos tapellaan paljon... Mut voi olla sellasta nopeeta matsii mis katotaa näkemyksii ja raivoaan yhessä ku maailma o paska. Seki voi toiminnee. Ei siin siis aina sitä toista lytätä vaan huudetaan yhessä yhteistä vihollista kohtaan.

#19 kirjoitettu 09.07.2013 11:37

Stocco kirjoitti:
Kuulostaa aika karulta suhteelta jos ei ikinä tapella.


Nii jos tykkää tapella.

#20 kirjoitettu 11.07.2013 23:45

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
Parhaat parisuhteet ovat nimenomaan just niitä, joissa tapellaan ja väitellään tosi paljon.

Mistä tiiät?

#21 kirjoitettu 14.07.2013 17:02

Simo Lehmäkaivo kirjoitti:
Mulla on 20 vuoden kokemus asiasta!

20 vuoden kokemus suhteesta jossa tapellaan paljon.

#22 kirjoitettu 21.12.2013 12:51

MrKAT kirjoitti:
-toinen uskoo fanaattisesti veganismiin ja toinen rasvaiseen makkaralla karppaukseen

Sit on se ongelma et miten kokkaus järjestetään.

#23 kirjoitettu 22.12.2013 05:02

Kaipa kaikki parisuhteet voivat kaatua todella vakaviin maailmankatsomuksellisiin eroihin. Riippuu varmaan aika paljon siitä miten ne ristiriidat ratkaistaan. Uskonnollisuutta on varsin monenlaista, uskovaiset käyttäytyvät eri tavoin jne yms.

Oma kokemukseni on se, että varsin usein ihmiset, jotka syvästi kannattavat jotain uskontoa joka pyrkii muokkaamaan henkilön moraalia, pyrkivät usein muuttamaan toisia ihmisiä enemmän ihanteidensa tai itsensä kaltaiseksi. Uskonto tarjoaa monille jotain päämääriä mihin tavoitella ,ainakin teoriassa, mutta hyvin vähän mitään eväitä käsitellä niitä jotka eivät jaa tätä päämäärää.

Veikkaan että taustalla on usein halu yksinkertaistaa maailmasta kaikki paska pois. Tämä ei koskaan tule tapahtumaan, vaan aina on joku tai jokin asia mikä ei sovi kuvioon, jotain mikä pitäisi muuttaa. Jos se asia on henkilö jonka kanssa asuu niin se käy varmasti molemmin puolin kuluttavaksi lopulta.