Mikseri.net

#2 kirjoitettu 30.09.2003 14:51

Erilaisia voi olla ja silti yhdessä, kunhan se toinen ei rupea muuttamaan toista kaltaisekseen.
Liikaa törmännyt sellaisiin jotka ovat aivan erilaisia kuin minä, ja ei siinä vielä mitään, mutta kun saman tien mun olis pitänyt olla samanlainen, niin johan riitti.
Sen takia etsinkin mieluiten samankaltaisia ihmisiä, vaikka erilaisuutta arvostankin.

#3 kirjoitettu 30.09.2003 17:55

eiköhän se erilaisuus vaan paranna suhdetta,varsinki jos ei oo mitn radikaalia erilaisuutta...sit jos ollaan joka tavalla erilasii suhde yleensä epäonnistuu,mut loppujenlopuks kysehän on pelkästään siitä kuin paljon he välittävät toisistaan..
vähän vaikee nyt sanoo mitään tällaseen asiaan,ku se on aika henkilöhohtasta ja persoonasta riippuvaista...

#4 kirjoitettu 30.09.2003 18:29

Mun mielestä ei tarvitse olla edes niin samanlainen. Erillaisuus vaan täydentää parisuhdetta. Erillaisuus tekee siitä mielenkiintoisen ja toiselta oppii paljon uusia asioita pitkän ajankin jälkeen.
Minä ja tyttöystäväni ollaan aika erillaisia, mutta minä en valita. Kummallakaan ei ole tylsää ollut varmaan ikinä.

#5 kirjoitettu 30.09.2003 21:47

Jos arvot ei poikkea toisistaan liikaa, tiettyyn pisteeseen asti erilaisuudet vaan täydentää toisiaan. Toisaalta ihmettelen jos esim. skini ja hippi seurustelisivat
(tai vaikka feministi ja sovinisti). Arvomaailmat poikkeaisi aika radikaalisti toisistaan. Toisen kunnioitus voisi olla aika vähissä ja se kuuluu mun mielestä
olennaisesti (pari)suhteesen.. Jos joku pari on kuin yö ja päivä, eihän se pidemmän päälle toimi. Tietyn aikaa täysin erilainen ihminen viehättää mutta se menee aika nopeesti ohi. Tai ainakin tulis "myrskyisä" suhde, eikä varmasti olis tylsää.

Joku vähemmän kärjistetty esimerkki kuin hippi ja skini voisi olla vaikkapa arvostus materiaa kohtaan. Jos toinen haalii/palvoo rahaa, materiaa ja kauneutta, eikä toisen mielestä niillä ole arvoa, voi tulla ja tulee väistämättä ristiriitoja. Ihmisistä kiinni että onko ne sitten ylitsepääsemättömiä vai ei.

Ettei nyt ihan menis erilaisuuden väheksymiseen suhteessa, niin täytyy sitä osata olla eri mieltäkin asioista. Voi se suhde kaatua liikaan samanlaisuuteenkin. Jos toinen on koko ajan samaa mieltä jokaikisestä asiasta sekin alkaa (pidemmän päälle) jurppimaan. Eihän sitä ole mitään keskusteltavaa jos toisella ei ole muuta sanottavaa kun "niinpä".

#6 kirjoitettu 01.10.2003 10:48

Ihmiset ovat erillaisia, ja hyvä niin!
Tytöt ja pojat ovat erillaiset..poijjat pellaa lätkää ja muijat ratsastaa..
Ei tarvitse olla paljon yhteisia asioita, kunha on jotain pientä samaalaista..henkistä..
Jos ajattelu tapaa on suht. samaa linjaa..ni pelkästään silloin suhde voi toimia hyvin..
Minä en ainakaan haluais jakaa harrastuksia muijani kanssa..
Hän tekee omalla ajalla sitä ja minä tätä, kun vietätään yhtestä aikaa olemme yhtä..
Erillaisuus on kaunista.

#7 kirjoitettu 01.10.2003 13:34

No periaatteessa ei ollenkaan, jos se homma toimii. Yleisesti ottaen kyllä ois suositeltavaa, että suhteessa olijoilla olis paljon yhteistä. Mutta myös pitää olla eroavaisuuksia... eihän sitä muuten pääsis riitelemään?

Aapo muokkasi viestiä 13:37 01.10.2003

#8 kirjoitettu 02.10.2003 12:38

cicatrix kirjoitti:

Jos arvot ei poikkea toisistaan liikaa, tiettyyn pisteeseen asti erilaisuudet vaan täydentää toisiaan. Jos joku pari on kuin yö ja päivä, eihän se pidemmän päälle toimi. Tietyn aikaa täysin erilainen ihminen viehättää mutta se menee aika nopeesti ohi. Tai ainakin tulis "myrskyisä" suhde, eikä varmasti olis tylsää.


"Vastakohdat täydentävät toisiaan... vain maailman silmissä"

Tossa on lähtökohdat, eli mun mielestä kovin erilaiset ihmiset ei vaan toimi yhdessä. Ulkopuolisen silmin pari voi vaikuttaa kovinkin toimivalta, kun toinen osaa jotain ja toinen jotain muuta, tai ajattelevat eri tavalla. Sitten siinä ihan näiden kahden välisessä suhteessa se ei taas toimikaan niin hyvin. Toisen ajatusmaailma saattaa ärsyttää tai eri harrastukset vierottavat.

Loppuen lopuksihan ihminen on itserakas, enemmän tai vähemmän, ja useat ihmiset etsivät siis nimenomaan itsensä kaltaista olentoa. Itsensä kanssa kun ihminen useimmiten jaksaa elää, ja jos toinen muistuttaa tavoiltaan, ajatusmaalmaltaan ja muutenkin itseään, jaksaa silloin myöskin tämän henkilön kanssa elää.


No siis tottakai jotkut erilasetkin voi toimia hyvin yhdessä, mutta ite tuskin jaksaisin ketään jolla on eri ajatusmaailma!

#9 kirjoitettu 03.10.2003 17:04

Ei kai se ole loppujen lopuksi se erilaisuus ole ratkaiseva tekijä, jos oikeasti rakastaa toista. En myöskään usko, että erilaiset ihmiset eivät voisi pärjätä yhdessä, sillä minä uskon tuohon "vastakohdat täydentävät toisiaan" hommeliin. Mutta eihän se kaikki ole siitä kiinni. Ihmiset voivat pitää toisesta ja inhota toista ihmistä, vaikka heillä olisikin samanlainen ajatusmaailma(siis niillä kahdella joista pidetään ja inhotaan olisi samanlainen ajatusmaailma).

Mun on näissä rakkauteen ja parisuhteisiin liittyvissä jutuissa ihan tajuttoman vaikea saada ajatuksia tekstiksi. Mistäköhän johtuu...

#10 kirjoitettu 03.10.2003 23:19

Samanlaisuutta ei mielestäni saa olla kuin tietyissä asioissa. Esim. parin täytyy pitää suht samoista asioista että ne ylipäätänsä viihtyvät toistensa seurassa. Mutta muuten parin "tarkoitus" on täyttää parinsa "virhekohdat". Siis pitää täydellistää toisiaan... En tiiä ymmärsikö kukaan mitään tosta mun selityksestä, mut...

#11 kirjoitettu 04.10.2003 10:08

Ei samanlaisuus ole tärkeää. Onhan se kiva jos pystyy samaa musaa kuuntelemaan,mistä kummatkin nauttii,mutta olisihan se mun mielestä vähän ykstoikkoista jos kaikesta ajateltais samalla tavalla.Siinähän tuntis aivan sielunsisaruutta. Mutta pitemmän päälle,ja muutenkin,mä haluaisin ainakin kuulla toisen mielipiteitä erilaisista asioista,eri näkökulmia ym. Vois tehä välillä mistä toinen tykkää,ja innostua siitä itekin.
Erilaiset ihmiset vaan täydentävät toisistaan ne puuttuvat kohdat.

#12 kirjoitettu 06.10.2003 18:14

Jos molemmat ovat sellaisia, että ovat itsepäisiä, ei anna anteeksi ja käyvät vieraissa, niin onko se sitten hyvä??
-vain jos tykkää moisesta...

#13 kirjoitettu 06.10.2003 18:15

Ei tarvi olla samanlaisia, ihan omista mieltymyksistä kiinni..

#14 kirjoitettu 06.10.2003 18:40

Kona kirjoitti:
Ei kai se ole loppujen lopuksi se erilaisuus ole ratkaiseva tekijä, jos oikeasti rakastaa toista.


Musta kyllä tuntuu, etten vois ees täysillä rakastua ihmiseen, joka on ihan erilainen kun minä.

Mutta muuten parin "tarkoitus" on täyttää parinsa "virhekohdat". Siis pitää täydellistää toisiaan...


Joo okei, sen verran oon kyllä huomannu, että poikaystävä on omalla "esimerkillään" tehny musta reippaamman ja paremman ihmisen sekä opettanu mut juomaan maitoa..

#15 kirjoitettu 10.10.2003 14:50

Parisuhteen toimimiseen vaikuttavat tietysti persoonallisuuksien yhteensopivuus. Suhde toimii kaiketi niin kauan kuin suhde on vuorovaikutteinen eikä vain jomman kumman ohjauksessa. En ole mikään Love Shack joten en osaa tarkemmin selittää..