|
accent
10930 viestiä
|
#5 kirjoitettu
19.06.2012 01:01
– Täytyykö sun aina pilata kaikki, Tuija sanoi tekoitkuisella äänellä taluttaessaan pyöräänsä. Molemmin puolin sivuilla aaltoili ruispelto ukkosta edeltävässä puuskittaisessa tuulessa, joka kuvasi hyvin hänen mielialaansa. Kapea hiekkatie rahisi ja pöllysi hänen määrätietoisen, eikä loppujen lopuksi kovinkaan vihaisen askelluksensa mukana. Hänen täytyi esittää äkäisempää kuin oikeastaan oli, sillä Ville oli sellainen rehveli, jonka kesyttämisestä Tuija oli haaveillut. Ville vanhana nakkikioskitappelijana ei osannut purkaa tunteitaan muuten, kuin hyvin primitiivisellä tasolla. Nytkin naureskeli huolettomasti "tytönheitukan typeryyksille" kurottuen Toyota Carinansa ikkunasta niin pitkälle ulos, kuin jalat polkimilla pystyi, pienensi mankassa pyörivän Hurriganesin äänenvoimakkuutta ja huusi:
– Leikkiähän tämä vaan on!
Ville oli vielä hetkeä aiemmin nuoleutunut samaisessa autossa Helin kanssa maantien levähdyspaikalla, josta Tuija oli heidät tavoittanut. Mustasukkaisuus oli hetkellisesti ollut kuin sydäntä puristava kylmä käsi, mutta Tuija oli tukahduttanut sen. Ville vain oli... tuollainen. Liian söpö onnistuttuaan säilyttämään pikkupojan pellavapään sekä kehitettyään juuri oikean suhteen maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä piirteisiinsä. Farkkukamppeissaan Ville oli kuin repäisty jostain niistä poikabändijulisteista, joilla Tuija oli tapetoinut huoneensa. Yhä se vain seurasi hitaasti rullaten autollaan, krominkiiltoinen puskuri melkein kiinni Tuijan pyörän takarenkaassa. Tuija katsoi olkansa yli ja kivahti:
– Leikkiä! Mulla ei ainakaan oo kivaa.
– Tarkotin, ettei mulla oo Helin kanssa mitään vakavaa, Ville sanoi koettaen saada kasvoilleen paremmin sanoihinsa sopivan ilmeen. Tuija kokeili mykkäkoulua. Pian hänen takaansa alkoikin kuulua kärsimätöntä puhinaa, aivan kuin tuo poika olisi yrittänyt kirjoittaa sanottavansa kuviteltuun kirjeeseen rutistaen kuvitellun arkin toisensa perään roskiin, kun ei löytänyt sopivia sanoja. Yritti sitten valehdellakin:
– Ei me ees tehty mitään. Lainasin sille rahaa, käsitäthän ettei sitä viittiny kaikkien nähen tehdä.
– Haista paska, Tuija vastasi, – kyllä minä näin.
– Pysähtyisit edes!
Tuija pudisti päätään. Hetken aikaa lisää puhinaa.
– No voi vittu!
Tämä oli jo melko turhautuneen kuuloinen huudahdus. Tuija katsoi poikaa. Ilme ja äänikin kertoivat, että se sentään taisi tajuta tehneensä väärin. Mutta jaksoipa sekin yhä itseään puolustella!
– Et se sinäkään mikään enkeli ole. Satuinpa kuulemaan eilen koulussa Janilta ja Tonilta vähän juttuja susta. Ne näyttivät mulle valokuvan, jossa oot Keksan kainalossa niinku se omistais sut. Tiesivät kertoa, että oot ollu sen kaa sillai.
Tätä Tuija ei ollut osannut odottaa. Tottahan tuo väite oli, mutta sen käyttö perusteluna pettämiselle sisälsi vähintään yhden virheen:
– Se oli ennen sua!
Puoliksi totta. Hän oli jättänyt Keksan ennen Villeen tutustumista, mutta seitsemäntoistavuotissynttäreillään humala oli ajanut takaisin vanhan heilan syliin. Yhtäkkiä Tuija olikin innoton jatkamaan riitelyä sen taannuttua toistensa syyttelyksi. Villekin vaikutti halukkaalta hautaamaan sotakirveen, kun tunsi päässeensä vähällä.
– Anteeks, kuului vähän ajan päästä äänellä, jonka Tuija ainakin uskoi vilpittömäksi. Se oli suuri teko nuorelta mieheltä, joka yleensä osasi kommunikoida vain hormoniensa tuottamalla kiihkeydellä tai lapsuudesta jääneellä huolettomuudella. Nyt heinäsirkkojen siritys tuntui kohoavan suorastaan rätinäksi Tuijan ollessa pitkään hiljaa. Oli pakkokin olla, kun ohitse hölkkäsi naapurin ex-urheilijapappa, jolle nämä asiat eivät kuuluneet. Tuija pysähtyi odottaakseen papparaisen loitontumista kuulonkantaman ulottumattomiin, jolloin Ville pääsi ajamaan ihan viereen. Auton ikkunasta katsoivat nyt valloittavan lempeäksi sulaneet kasvot, jotka nojasivat pojan pehmeään kämmeneen. He olivat jo melkein Tuijan talon kohdalla. Pitäisikö pyytää poika sisälle sovintoa hieromaan? Se vaikutti olevan jo puoliksi kesytetty; tottahan siitä tulisi lopultakin Tuijan ja vain Tuijan oma, kun vähän hyvänä pitäisi.
|
Ladataan
