Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.10.2009 09:04

Chadonna kirjoitti:

Tällä hetkellä. Joka on kummallista, koska kuitenkin kirjoitan tätä ja pidän sitä suhteellisen mielenkiintoisena tekemisenä. Miksi silti minusta tuntuu tylsistyneeltä? Jäivätkö aivoni kenties vahingossa tylsistymisasentoon, vaikka aloin kirjoittamaan tätä?


Kun itselleni eräs läheinen ihminen kuoli, niin minä muistan nauraneeni hautajaisissa jollekkin tyhmälle jutulle. Se oli hauskaa, mutta olin silti surullinen.

Ilo, suru, tylsyys jne.. Ovat tunteita. Tunteet eivät ole loogisia ja toisensa poissulkevia selkeästi hahmotettavia kokonaisuuksia.

Miten sinä koet tylsyyden? Mitä se on?


Minä koen, että se on tunne.

Onko se tunne, olotila vai jotain ihan muuta?


Se on tunne. Tasan tunne eikä mitään muuta. Olotila on laajempi käsite minusta joka voi sisältää useita erilaisia tunteita.

Ja tärkeintä kaikista: Miten taistelet sitä vastaan vai taisteletko,


Hmm.. Joskus kaikella "korvaavalla tekemisellä", eli syömällä, pelaamalla tai muulla sellaisella "ajankulkutekemisella". Se ei silti ole minusta suositeltava tapa taistella tylsyyttä vastaan. Etenkään isompaa ja kroonisempaa tylsyyttä. Tylsyys syntyy jostain tarpeesta ja usein "korvaava tekeminen" ei kuitenkaan viimekädessä auta sen itse tarpeen tyydyttämiseen. Onneksi itselläni on suhteellisen harvoin tylsää.

ja onko edes mitään järkeä pyrkiä olemaan täysin tylsistymätön (hieno sana juu )


Äsh... Tämä on vähän sama kysymys kuin onko järkeä yrittää vältää olemasta surullinen. Periatteessa kyllä, mutta ei koskaan värällä tavalla. "korvaavan tekemisen" avulla taistellessa surua tai tylsyyttä vastaan päätyy usein vain ongelmmallisempaan tilanteeseen.

Tylsää keskustelua aiheesta oletetaan tapahtuvan.


Sori

#3 kirjoitettu 01.10.2009 09:13

Haava kirjoitti:
Minä koen, että se on tunne. Se on tunne. Tasan tunne eikä mitään muuta. Olotila on laajempi käsite minusta joka voi sisältää useita erilaisia tunteita.


Kyllä minusta olotila voi muodostua jo pelkästään yhdestä tunteesta tai sen erilaisista sivuhaaroista. Ja mitenniin se ei ole mitään muuta? Kyllä minusta tylsyys on muutakin kuin pelkkä tunne. Se tuntuu päässäkin ihan erilaisena. Kuin joku laskisi peitteen aivojen päälle. Vai onko se nimenomaan se tylsyyden tunnekuohu?

Hmm.. Joskus kaikella "korvaavalla tekemisellä", eli syömällä, pelaamalla tai muulla sellaisella "ajankulkutekemisella". Se ei silti ole minusta suositeltava tapa taistella tylsyyttä vastaan. Etenkään isompaa ja kroonisempaa tylsyyttä. Tylsyys syntyy jostain tarpeesta ja usein "korvaava tekeminen" ei kuitenkaan viimekädessä auta sen itse tarpeen tyydyttämiseen. Onneksi itselläni on suhteellisen harvoin tylsää.Äsh... Tämä on vähän sama kysymys kuin onko järkeä yrittää vältää olemasta surullinen. Periatteessa kyllä, mutta ei koskaan värällä tavalla. "korvaavan tekemisen" avulla taistellessa surua tai tylsyyttä vastaan päätyy usein vain ongelmmallisempaan tilanteeseen.


Eli onko sinun mielestäsi tylsyys ihmiselle tarpeellista? Tähän itseasiassa tällä kysymyksellä pyrinkin. Onko tylsyys tarpeellista? Mitä sillä voi saavuttaa? Kuitenkin suru tuo mukanaan paljon asioita ja oppimista. Mitä voi oppia tylsyydestä?

Sori


Et saa.

#4 kirjoitettu 01.10.2009 09:25 Muok:01.10.2009 09:26

Chadonna kirjoitti:

Kyllä minusta olotila voi muodostua jo pelkästään yhdestä tunteesta tai sen erilaisista sivuhaaroista.


Ilman muuta, mutta se on käsitteenä laajempi.

Ja mitenniin se ei ole mitään muuta? Kyllä minusta tylsyys on muutakin kuin pelkkä tunne.


Noh. Jos mennään näin syvälliseksi, niin sitten varmaan pitää avata käsite tunne. Mitä sinusta tarkoittaa "tunne"? Se kun ei ole mikään kovinkaan tieteellisen tarkasti määritelty asia, vaan melkoisen subjektiivinen käsite ilman selvää määrittelyä.

Se tuntuu päässäkin ihan erilaisena.


Eilaiselta kuin mikä? Tunne? Mikä tunne? Ilo? Suru? Viha? Kyllä vihakin tuntuu päässä erilaiselta kuin suru, mutta ovat ne silti molemmat minusta tunteita?

Kuin joku laskisi peitteen aivojen päälle. Vai onko se nimenomaan se tylsyyden tunnekuohu?


Itse kategorisoin tylsyyden noin. Se on tunne, joka tuntuu sellaiselta kuin se tuntuu. Siihen voi toki sekoittua muita tunteita, joillion paletti on vähän erilainen, mutta itse kätegorisoin tylsyyden tietyssä mielessä omaksi tunteekseen, enkä tunnejoukoksi.

Se on ikäänkuin halua saada jotakin, mutta ei tiedä mitä se jotakin on. Tyytymättömyytta nykyhetkeen. Mutta siis itse koen sen nimenomaan omana tunteenaan. Voi sen toki muutenkin kategorisoida jos tahtoo. Ei näissä tunnemaailmna kategorioissa ole mitään säntöjä ja virallisia faktoja miten ne pitää tehdä. Nämäkin sanat (Ilo, suru, tylsyy jne..) ovat vain itseanalyysiä ja mahdollista kommunikaatiota (esim, tämä ketju) varten.

Eli onko sinun mielestäsi tylsyys ihmiselle tarpeellista? Tähän itseasiassa tällä kysymyksellä pyrinkin. Onko tylsyys tarpeellista? Mitä sillä voi saavuttaa? Kuitenkin suru tuo mukanaan paljon asioita ja oppimista. Mitä voi oppia tylsyydestä?


En oikein tykkää tunteiden käsittelystä "hyödyn näkökulmasta". Se on joten vieras ajatus itselle. Pidän sitä jossain määrin jopa vahingollisena. Tunteet ovat ja se pitää vain hyväksyä. Niitä ei voi käskeä, mutta niihin voi vaikuttaa. Jos niiden avulla oppii jotain niin sitten oppii. Jos ei opi, niin sitten ei opi. Tässä elämänfilosofiani mitä tulee tunteisiin.

#5 kirjoitettu 01.10.2009 09:45

Haava kirjoitti:
Eilaiselta kuin mikä? Tunne? Mikä tunne? Ilo? Suru? Viha? Kyllä vihakin tuntuu päässä erilaiselta kuin suru, mutta ovat ne silti molemmat minusta tunteita?


Kai tarkoitan, että tylsyys on enemmän fyysinen kuin muut "tunteet". Siksi ihmettelen, miksi olet niin kärkkäästi kategorisoimassa sitä nimenomaan ja vain tunteen piiriin. Miksi se ei voisi olla jotain suurempaakin? Kuitenkin se vaikuttaa pahimmillaan kaikkeen toimintaan.. en nyt osaa selittää. Sanotaan nyt vain että mielestäni tylsyys on fyysisempi kuin tunne. Vai onko sille keksittävä jokin oma genrensä?

Itse kategorisoin tylsyyden noin. Se on tunne, joka tuntuu sellaiselta kuin se tuntuu. Siihen voi toki sekoittua muita tunteita, joillion paletti on vähän erilainen, mutta itse kätegorisoin tylsyyden tietyssä mielessä omaksi tunteekseen, enkä tunnejoukoksi.


Sitäkin tässä olen miettinyt, että onko tylsyys sitten vain muitten tunteiden yhteensulauma, jota kutsutaan vain sanalla tylsyys vai onko se ihan oma juttunsa.

#6 kirjoitettu 01.10.2009 09:48

Tylsyys on yleensä todella ahdistava olotila, tunnetila, joka vallitsee aivan liiaksi nykyään... Se saa niin passiiviseksi ettei mikään kiinnosta.

Olen kuitenkin taistelija ja yritän löytää sieltä pois erilaisin keinoin...jonkin mielenkiintoisen asian löytäminen, kirja, musiikki, ystävä, tapahtuma, uuden luominen, rakastelu, hyvä ruoka, hiljaisuus, ihan mikä tahansa hyvä asia elämässä saa tylsyyden joko poistumaan tai vähenemään, mutta se on myös itsensä psyykkaamisen ansiota em. juttujen lisäksi!

Tylsyyttä en tarvitse, se on ikävä elementti...

#7 kirjoitettu 01.10.2009 09:51

kake1962 kirjoitti:
rakastelu


Hei rakas, mulla on tylsää, pannaanko?

#8 kirjoitettu 01.10.2009 09:54

Chadonna kirjoitti:

Kai tarkoitan, että tylsyys on enemmän fyysinen kuin muut "tunteet".


Enemmän fyysinen kuin viha? Niin... Minusta tunteen fyysisyys on kiinni vain sen tunteen suuruudesta. Äärimmäinen ilo, viha tai suru ovat kaikki TODELLA fyysisiä tunteita.

Siksi ihmettelen, miksi olet niin kärkkäästi kategorisoimassa sitä nimenomaan ja vain tunteen piiriin. Miksi se ei voisi olla jotain suurempaakin?


Kyllähän se voisi, mutta en jotenkin ole keksinyt ainuttakaan syytä miksi se poikkeisi jotenkin kategorisesti noista muista tunteista.

Kuitenkin se vaikuttaa pahimmillaan kaikkeen toimintaan.. en nyt osaa selittää.


Ilo, suru ja vihakin vaikuttavat voimakkaimmillaan aivan läpensä ja täysin kaikkeen ihmisen toimintaan?

Vai onko sille keksittävä jokin oma genrensä?


Jos se kagorisesti sinusta eroaa muista tunteista, niin kyllä minä ainakin silloin yrittäisin keksiä toisen tavan lokeroida se.

Sitäkin tässä olen miettinyt, että onko tylsyys sitten vain muitten tunteiden yhteensulauma, jota kutsutaan vain sanalla tylsyys vai onko se ihan oma juttunsa.


Itse olen sitä mieltä että se on oma tunteensa, koska en osaa erottaa niitä osatekijöitä omiksi jutuiksikaan. Siis kuten jo vähän sanoin, niin onhan se tietyssä mielessä kaipuuta jostakin jota ei tiedä mitä se jokin on. Mutta en sisaa sitä silti miksikään osatekijöiksi pilkkoa, joten olen toistaiseksi sitä mieltä, että se on oma tunteensa. Jos joku jonkun hyvin jaottelun sille keksii, niin voin kyllä muuttaa mieleni.

#9 kirjoitettu 01.10.2009 09:54 Muok:01.10.2009 09:55

kake1962 kirjoitti:
rakastelu

Chadonna kirjoitti:
Hei rakas, mulla on tylsää, pannaanko?


Sä se osaat käsitellä miehiä

#10 kirjoitettu 01.10.2009 10:03

Chadonna kirjoitti:
kake1962 kirjoitti:
rakastelu


Hei rakas, mulla on tylsää, pannaanko?



Sorry! Olen onnellisesti naimisissa ja yhden naisen mies!!!


Kiitos kuitenkin...

Nyt mulla ei ole yhtään tylsää!!!

#11 kirjoitettu 01.10.2009 10:05

Haava kirjoitti:
Sä se osaat käsitellä miehiä


Voin opettaa sulle nää kikat kato.

kake1962 kirjoitti:
Sorry! Olen onnellisesti naimisissa ja yhden naisen mies!!!


Kiitos kuitenkin...

Nyt mulla ei ole yhtään tylsää!!!


Ymmärsit väärin :( toi ei ollu mitää ehottelua vaan kritiikkiä sitä kohtaan, että pidät rakastelua vain tylsyydenpoistajana :(

#12 kirjoitettu 01.10.2009 10:08 Muok:01.10.2009 10:09

kake1962 kirjoitti:
rakastelu


Chadonna kirjoitti:
Hei rakas, mulla on tylsää, pannaanko?

Haava kirjoitti:
Sä se osaat käsitellä miehiä


Menee ihan jalat alta, hengitys kiihtyy ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa... Tätäkö on taistelu tylsyyttä vastaan???

#13 kirjoitettu 01.10.2009 11:29

Montin kirjoitti:
Tylsyys on sitä kun elää pitkän aikaa ilman pillua. Pitkä aika = kaksi viikkoa ja kaikki aika siitä ylöspäin.


Kaikilla ihmisillä? Onko minussa jotain vikaa, jos minulla voi olla tylsää jos saan ja ei välttämättä ole tylsää jos en saa?

No joo.. Ilmeisesti tässä nyt kuitenkin on Chadonnan ongelman ratkaisu tässä Montinin ohjeessa.

#14 kirjoitettu 01.10.2009 11:37 Muok:02.10.2009 09:56

kake1962 kirjoitti:
Sorry! Olen onnellisesti naimisissa ja yhden naisen mies!!!


Kiitos kuitenkin...

Nyt mulla ei ole yhtään tylsää!!!

Chadonna kirjoitti:
Ymmärsit väärin :( toi ei ollu mitää ehottelua vaan kritiikkiä sitä kohtaan, että pidät rakastelua vain tylsyydenpoistajana :(


Pyydän anteeksi... Se kuitenkin tuntui lähinnä ehdottelulta ja sai minut täysin noloksi ja hämmentyneeksi...kyllähän siinä jotakin ironista oli havaittavissa...

Mutta nyt sinä ymmärsit minut aivan väärin...en tosiaankaan pidä rakastelua tylsyydenpoistajana vaan sehän on kahden ihmisen kaunista intiimiä läheisyyttä, jossa tunteet voivat olla jopa ilosta itkemistä puolin ja toisin. Siinä vaan unohtuu koko muu maailma, surut, murheet, tuskat, tylsyys, sodat, nälänhätä, kuolema, saasteet, sukupuutot, väkivalta, onnettomuudet, rajat, pahuus...

En rakastele silloin kun minulla on tylsää vaan kun rakastelen, silloin minulla ei taatusti ole tylsää!!!

Rakastelu on sanoinkuvaamattoman hieno asia, pelkkä paneminen on aivan jotain muuta...

Tylsyyden poistamista tällaiset keskustelutkin ovat!!!

kake1962 muokkasi viestiä 09:55 02.10.2009

#15 kirjoitettu 01.10.2009 12:34 Muok:01.10.2009 12:35

Tylsyys alkaa siitä kun huomaa että mikään ympärillä ei stimuloi juuri mitenkään. Mikään välittömästi saavutettavissa oleva tilakaan ei tarjoa mitään mielekästä. Kun on oikeasti perusteellisen tylsää, niin kaikki on niin murskaavan harmaata ja eksistentialistisesti yhdentekevää ettei välttämättä edes vituta. Parhaassa tapauksessa aivot reagoivat tähän siten, että alkaa väsyttämään jonka kunniaksi voi nukkua 21 tunnin nokoset ja toivoa että herätessä olisi vähemmän tylsää.

#16 kirjoitettu 01.10.2009 12:41

Disintegr8 kirjoitti:
Tylsyys alkaa siitä kun huomaa että mikään ympärillä ei stimuloi juuri mitenkään.


Höpö höpö. Huomaan usein, että mikään ympärilläni ei stimuloi minua ja silti minulla ei ole tylsää. Samaten kun minulla on tylsää, niin silti ympärillä saattaa olla itseäni stimuloivia asioita. Vähän itseasiasa samaa mitä aloitusviestissä jo höpötettiin.

#17 kirjoitettu 01.10.2009 13:06

Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta.

#18 kirjoitettu 01.10.2009 13:24

dbgirl kirjoitti:
Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta.


Kun mulla on tylsää, niin itselläni ainakin kiinnostaa kyllä ihan helvetisti se että on tylsää. Chadonnaakin tuntui kiinnostavan kun aloitti tämän ketjun?

#19 kirjoitettu 01.10.2009 13:41

Kun oikeasti on masentavan tylsää silloin eletään Petri Samuli Tiilen sanoin "Ketään ei kiinnosta mitään..."

Tylsää voi olla myös kun ei oikein tiedä mitä tekisi ja hakee sitä tekemistä väkisin... "Mull on tylsää, mää en tiedä mitä tekis...?"

#20 kirjoitettu 01.10.2009 13:47

Haava kirjoitti:
dbgirl kirjoitti:
Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta.


Kun mulla on tylsää, niin itselläni ainakin kiinnostaa kyllä ihan helvetisti se että on tylsää. Chadonnaakin tuntui kiinnostavan kun aloitti tämän ketjun?


Miten tylsyys voi olla kiinnostavaa?

#21 kirjoitettu 01.10.2009 13:55

kake1962 kirjoitti:
Kun oikeasti on masentavan tylsää silloin eletään Petri Samuli Tiilen sanoin "Ketään ei kiinnosta mitään..."


Silloin siinä yhdistyykin jo se masennus mukaan.

#22 kirjoitettu 01.10.2009 13:59

dbgirl kirjoitti:

Miten tylsyys voi olla kiinnostavaa?


No siis tylsyys käsitteenä on minusta älyttömän kiinnostava, mutta sitä sinä tuskin tarkoiti?

"Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta." - dbgirl

Kun minulla on tylsää, niin kyllä minua häiritsee se, että on tylsää. Ihmisiä ylipäänsäkkin ja siksi he yrittävät keksiä jotain tekemistä, koska heitä kiinnostaa se että heillä on tylsää.

#23 kirjoitettu 01.10.2009 13:59 Muok:02.10.2009 09:58

kake1962 kirjoitti:
Kun oikeasti on masentavan tylsää silloin eletään Petri Samuli Tiilen sanoin "Ketään ei kiinnosta mitään..."

Haava kirjoitti:
Silloin siinä yhdistyykin jo se masennus mukaan.


Niinpä... Mutta oikeastaan tarkoitin tylsyyttä, jonka seurauksena syntyy masentuneisuutta...

kake1962 muokkasi viestiä 09:57 02.10.2009

#24 kirjoitettu 01.10.2009 14:05

Haava kirjoitti:
dbgirl kirjoitti:

Miten tylsyys voi olla kiinnostavaa?


No siis tylsyys käsitteenä on minusta älyttömän kiinnostava, mutta sitä sinä tuskin tarkoiti?

"Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta." - dbgirl

Kun minulla on tylsää, niin kyllä minua häiritsee se, että on tylsää. Ihmisiä ylipäänsäkkin ja siksi he yrittävät keksiä jotain tekemistä, koska heitä kiinnostaa se että heillä on tylsää.


Se, että ihmiset tahtovat keksiä jotain tekemistä etteivät tylsisty, ei mielestäni tarkoita sitä että he ovat kiinnostuneita itse tylsyydestä, vaan pikemmin omasta (henkisestä) hyvinvoinnistaan tai jostain muusta, mutta ei siitä että he ovat tylsistyneitä. Tylsyys käsitteenä ei mielestäni myöskään ole kiinnostava, mutta siihen liittyvistä tarinoista ja elokuvista on saatu tehtyä mielenkiintoisia. Tottakai se häiritsee, että on tylsää. En tiedä ketään jota se ei häiritsisi.

#25 kirjoitettu 01.10.2009 14:26

dbgirl kirjoitti:

Se, että ihmiset tahtovat keksiä jotain tekemistä etteivät tylsisty, ei mielestäni tarkoita sitä että he ovat kiinnostuneita itse tylsyydestä, vaan pikemmin omasta (henkisestä) hyvinvoinnistaan tai jostain muusta, mutta ei siitä että he ovat tylsistyneitä.


Joo.

Tylsyys käsitteenä ei mielestäni myöskään ole kiinnostava, mutta siihen liittyvistä tarinoista ja elokuvista on saatu tehtyä mielenkiintoisia.


Joo. Makuasioita.

Tottakai se häiritsee, että on tylsää. En tiedä ketään jota se ei häiritsisi.


"Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta." - dbgirl

Jos se häiritsee, niin silloihan se kiinostaa ihmistä itseään, että "mikään ei kiinnosta"?

#26 kirjoitettu 01.10.2009 14:35

Haava kirjoitti:

"Tylsyys on sitä, kun mikään ei kiinnosta eikä se, ettei mikään kiinnosta, kiinnosta." - dbgirl

Jos se häiritsee, niin silloihan se kiinostaa ihmistä itseään, että "mikään ei kiinnosta"?


Jos se häiritsee, ei ole tarpeeksi tylsistynyt. Se, kun sanoin etten tunne ketään jota se ei häiritsisi, ei tarkoita ettei sellaisia ihmisiä olisi. Puhuin vain niistä ihmisistä joita tunnen.

#27 kirjoitettu 01.10.2009 14:50

Haava kirjoitti:

Höpö höpö. Huomaan usein, että mikään ympärilläni ei stimuloi minua ja silti minulla ei ole tylsää.


Meinasin lähinnä sitä että se virikkeiden puuttuminen on premissi tylsyydelle.

(Tylsyyden filosofisempiin aspekteihin liittyen ihan mielenkiintoisia juttuja (englanniksi) Wikipediassa osoitteessa http://en.wikipedia.or... )

#28 kirjoitettu 01.10.2009 14:56

dbgirl kirjoitti:

Jos se häiritsee, ei ole tarpeeksi tylsistynyt.


Öööh.. Tuo on vähän sama kuin sanoisi, että jos ei ole valmis vetämään toista turpiin, niin ei ole "tarpeeksi vihainen"?

Vihan tunneon vihan tunne ja tylsyyden tunne on tylsyyden tunne. Niitä on sitten molempia eriasteisia.

#29 kirjoitettu 01.10.2009 14:59

Disintegr8 kirjoitti:

(Tylsyyden filosofisempiin aspekteihin liittyen ihan mielenkiintoisia juttuja (englanniksi) Wikipediassa osoitteessa http://en.wikipedia.or... )


"Boredom is a condition characterized by perception of one's environment as dull, tedious, and lacking in stimulation."

Tuo on melkolailla myös tuo wikipedianh näkemys ristiriidassa tuon dbgirlin näkemyksen kanssa?

#30 kirjoitettu 01.10.2009 15:21

dbgirl kirjoitti:
Jos se häiritsee, ei ole tarpeeksi tylsistynyt. Se, kun sanoin etten tunne ketään jota se ei häiritsisi, ei tarkoita ettei sellaisia ihmisiä olisi. Puhuin vain niistä ihmisistä joita tunnen.


Olen samaa mieltä Haavan kanssa tästä. Minua myös kiinnostaa suunnattomasti se, että minulla on tylsää. Paitsi tietysti jos viittaat mielen tylsyyteen, jolloin ajattelukin on turhaa. Mutta sitä minä en koe tylsyydeksi. Silloin minulla ei ole tylsää, kun mieli on niin tylsistynyt ettei se jaksa olla enää kiinnostunu siitä, ettei mikään ole niin stimuloivaa, että siitä kiinnostuisi. Silloin ollaan vaan, ei olla tylsistyneitä.

Mutta tästä melkeinpä tahdoinkin keskustella ja herättää keskustelua. Mikä on tylsistymistä? dbgirl pitää sitä tuollaisena.. öö.. makoiluna? aivojen laittamista pois päältä tai jotain. Ja minä pidän sitä enemmänkin haluna tehdä jotain ihan muuta. Tylsistymistä pidetään kai "tunteista" kaikkein yhteneväisempänä, mutta tämä lyhyt keskustelu jo osoittaa toista. Oletteko samaa mieltä?

#31 kirjoitettu 01.10.2009 15:53

Heitänpäs tähän vielä lisäkysymyksen!

Onko aikuisuus sitä, että kestää tylsyyttä yrittämättä välttämättä keksiä mitään korviketta?

#32 kirjoitettu 01.10.2009 16:11

Chadonna kirjoitti:

Onko aikuisuus sitä, että kestää tylsyyttä yrittämättä välttämättä keksiä mitään korviketta?


Ei ole. Aikuisuus on sitä kun täyttää tietyn määrän vuosia. Kaikki muut "aikuisuuden" käsitteen ovat propagandaa ja ihan kelvottomia.

#33 kirjoitettu 01.10.2009 16:14

Sunt1o kirjoitti:

Tylsyys voi kyllä myös olla tunne, mutta veikkaisin että se ei ehkä aina välttämättä ole.


Esimerkki siitä kun se ei ole?

#34 kirjoitettu 01.10.2009 16:48

Mulle tylsyys vastaa käsitettä, ettei vaan yksinkertaisesti ole mitään tekemistä.

#35 kirjoitettu 01.10.2009 17:31 Muok:01.10.2009 17:32

Haava kirjoitti:

Ei ole. Aikuisuus on sitä kun täyttää tietyn määrän vuosia. Kaikki muut "aikuisuuden" käsitteen ovat propagandaa ja ihan kelvottomia.


Menee vähän offtopicciin mutta biologinen aikuisuus on kyllä jotain ihan muuta kuin tietty määrä vuosia. Ja tähän vielä päivän annos synkkää kliseetä:
"One might define adulthood as the age at which a person learns he must die and accepts his sentence undismayed."
-Robert A. Heinlein

#36 kirjoitettu 01.10.2009 17:49

Oon huomannut, että liikunta auttaa aika hyvin boreen.

#37 kirjoitettu 01.10.2009 19:18

Sunt1o kirjoitti:
[Mut joka tapauksessa miusta tylsyys ei voi olla aktiivista. Ei ainakaan nyt tuu sillein mieleen miten se vois. Passivista se on, jep, passiivista.


Mä en oikein tiiä et voiko tunne ees olla passiivista.. Onks se sillo tunne, jos ei sitä tunne välttämättä aktiivisesti ja tunnista sitä heti?

#38 kirjoitettu 01.10.2009 19:33

Chadonna kirjoitti:


Mutta tästä melkeinpä tahdoinkin keskustella ja herättää keskustelua. Mikä on tylsistymistä? dbgirl pitää sitä tuollaisena.. öö.. makoiluna? aivojen laittamista pois päältä tai jotain. Ja minä pidän sitä enemmänkin haluna tehdä jotain ihan muuta. Tylsistymistä pidetään kai "tunteista" kaikkein yhteneväisempänä, mutta tämä lyhyt keskustelu jo osoittaa toista. Oletteko samaa mieltä?


Älä pistä sanoja suuhuni. Tylsistyminen ei ole ole mielestäni sitä että pistetään aivot pois päältä. Makoilua se voi olla. Se, että pistetään aivot pois päältä, on jo jotain aivan muuta ja vakavaa.

#39 kirjoitettu 01.10.2009 19:37

Tai äh, en minä enää edes tiedä mitä mieltä olen kun sanoja pistetään suuhun ja kompastun niihin. Unohtakaa kaikki mitä oon sanonu. Kiitos ja moikka.

#40 kirjoitettu 01.10.2009 20:32

Joillain ihmisillä on tarve tehdä jotain jatkuvasti. Ehkä se on tästä vilkkaasta elämäntyylistä johtuva piirre. Sitten kun mitään (mukavaa) tekemistä ei ole, tylsistyy. Aikaa on, muttei ajanvietettä. Tylsistyminen on siis sitä, ettei nauti hetkestä. Silloin voi olla hankkia harrastuksen tai tehdä jotain satunnaista, lähteä vaikka käppäilemään pihalle. Yksi vaihtoehto on olla tekemättä mitään mutta ei onnistu ainakaan minulta. Pakko olla koko ajan jotain puhdetta ja aistiärsykkeitä ympärillä. Sairasta.